Ilkka Virtanen
Palaan vielä tuohon ”ennen – nyt – tulevaisuudessa” teemaan.
Mitä on viisaus ja miten se voidaan saavuttaa? Tämän kirjoituksen viesti on 360-vuoden takaa, Michael Wexionius Gyldenstolpelta, Kuninkaallisen Turun Akatemian vihkimisjuhlakulkueeseen osallistuneelta professorilta.
Osallistuin toukokuussa 2000 Turun kauppakorkeakoulun
50-vuotisjuhlavuoden promootioon (olin ollut korkeakoulun palveluksessa
akateemisen urani ensimmäiset vuodet 1968–1978). Olin tilaisuudessa vieraana,
mutta osin myös henkilökuntaan kuuluvana, dosenttina. Promootion päätapahtuma
juhlallinen akti, jossa väitelleet tohtorit ja kutsutut kunniatohtorit saivat
arvonmerkkinsä, pidettiin Turun Konserttitalossa – kuten oma promootioni
aikanaan. Sieltä marssittiin juhlallisena kulkueena Turun Tuomiokirkkoon.
Promootiosaarnaajana oli arkkipiispa Jukka Paarma. Hänen
saarnassa johtoteemana oli viisaus. Viisauteen hän johdatteli kuulijat lähtien
liikkeelle Suomen ensimmäiseen akateemiseen juhlaan, Kuninkaallisen Turun
Akatemian perustamisjuhlallisuuksiin 1640 liittyviin asioihin. Seuraavassa ote
arkkipiispan puheesta.
”Siinä Kuninkaallisen Turun Akatemian vihkimisjuhlan
kulkueessa, joka vuonna 1640 kulki tähän samaan kirkkoon, oli yksi, jonka nimi
on jäänyt tänne pysyvästi. Pääalttarin edessä on nimittäin ensimmäisen
turkulaisen filosofian professorin hautakivi. Tämä mies, Michael Wexionius
Gyldenstolpe, oli yksi Turun akatemian vihkimisjuhlan professorijäseniä. Jo hän
kirjoitti väitöskirjan siitä, mitä on viisaus ja miten se voidaan saavuttaa.
Väitöskirjan nimi oli De Prudentia, siis Viisaudesta.
Viisauden perusasia on Wexionuksen mukaan se, että valitaan hyvä ja vältetään
paha. Siis viisautta ei ole ainoastaan hyvän ja pahan tietäminen, oikean ja
väärän määritteleminen, mikä sekin jo vaatii nykyaikana sekä tietoa että
tervettä omaatuntoa. Viisauteen kuului myös toimiminen sen mukaan, mikä on
oikein. Siis elämän valintoja – suuria ja pieniä – tehtäessä: valitaan hyvä ja
vältetään paha.
Muinainen oppinut professori jatkoi oman aikansa filosofian
tyyliin. ’Jotta saisimme tämän viisauden, tarvitsemme kolminkertaisen silmän:
Muistin, jolla tarkastellaan mennyttä, ymmärryksen, jolla tarkastellaan
nykyhetkeä ja huolenpidon, jolla tarkastellaan tulevaa.’
Muistin katse historiaan, ymmärryksen katse nykyaikaan ja
huolenpidon katse tulevaisuuteen, siinä 360-vuoden takainen viesti siitä, mitä
on viisaus. Myös tämän päivän arvokeskustelussa tarvitaan noita viisauden
katseita.
Viisaudesta
Viisauden perusasia
on,
että valitaan hyvä ja
vältetään paha.
Jotta saisimme tämän
viisauden,
tarvitsemme
kolminkertaisen silmän:
Muistin, jolla
tarkastellaan mennyttä,
ymmärryksen, jolla
tarkastellaan nykyhetkeä
ja huolenpidon, jolla
tarkastellaan tulevaa.
Michael Wexionius
Gyldenstolpe
Kuninkaallisen Turun
Akatemian
vihkimisjuhlan (v.
1640) professorijäsen
väitöskirjassaan De
Prudentia (Viisaudesta), 1642
...
Kuvituskuva: Albert Edelfelt
Triptyykki Turun akatemian vihkiäiset 1640
Kuvat: Wikipedia
Turun akatemian vihkiäiset, Albert Edelfelt, 1902,
maalaus Helsingin yliopiston juhlasalissa
Lue lisää aiheesta Turun akatemia Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_akatemia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti