Kuvalainaus netistä, (fb-ryhmä Vaasan kuvia 1900-luvulta).
Ajankohta ja kuvaajatiedot puuttuvat
Aina kun rakennetaan olemassa oleva rakennettu maisema muuttuu. Enemmän tai vähemmän.
Rakentamisvaiheessa on huomioitava muutosten kaupunkikuvallinen vaikutus. Tämä koskee kaikkea uutta, perinteisesti etenkin kirkkoja ja muita arvorakennuksia ja myös kaikkia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.
Kirkot keskellä kylää, seutujen parhailla paikoilla, on hyvä esimerkki siitä, ettei niiden välittömään läheisyyteen sovi rakentaa ainakaan kirkon korkeutta ylittäviä uudiskohteita.
Vaasan kaupungin kaupunkikuva muuttuu joka päivä. Tämä on luonnollista ja välttämätöntäkin. Myös vanhaa katoaa väistämättä uuden tieltä. Vanhan rakennuskannan kunnossapitäminen ja korjaaminen on monista syistä puolustettavaa, mutta etenkin liiketaloudellisista syistä maapohjan omistajan edut ovat voitontavoittelun näkökulmasta myös ymmärrettäviä.
Aina kun rakennetaan on jo olemassa olevaa myös suojattava,
eli kohteella olevia merkityksiä kyseisessä ympäristössä tulee vaalia. Tämä
siksi, etteivät ne pääse tuhoutumaan tai vaurioidu tarpeettomasti. Merkittävimpien kohteiden osalta tätä turvaavat jopa lain määräykset.
Yllä oleva kuvituskuva Suomen Vapaudenpatsaan, torialueen ja kauppapuistikon maisemista johdattaa tämän blogikirjoituksen varsinaiseen pääaiheeseen.
Vapaudenpatsas kyllä liittyy teeman historiallisiin yhteyksiin.
Otan tässä esille Pohjanmaan museon Muistohallin ja sen ikkunan, jossa on lasimaalaus nimeltään Isänmaa.
Tämä taideteoksen konservointitarpeesta on oltu huolestuneita jo jonkin aikaa. Nyt huolta lisää se, kestääkö teos lähinaapuriin tulevan siilojen purkamisen mahdolliset tärinät.
Lehtikirjoituksista olemme saaneet lukea (Ilkka-Pohjalainen
9.4.2022, Terhi Ekola)
Museon rantaan 12-kerroksinen talo
” Pohjanmaan museon rannassa sijaitsevat siilot puretaan
ja niiden tilalle rakennetaan 12-kerroksinen, tiilijulkisivuinen kerrostalo.
Sen suunnittelee Sigge Arkkitehdit Oy, jonka ehdotus on voittanut Vaasan
kaupungin järjestämässä arkkitehtuurikilpailussa. Voittaja julkistettiin
perjantaina.
Voittaneen työn nimi on Strandgatan No. 1. Kilpailulautakunnan mielestä
kyseessä on sellainen rakennus, joka muodostaa parin vanhalle myllyn
elevaattoritorille.
Kilpailutontilla sijaitsevat vielä toistaiseksi Vaasanmylly Oy:n rakennuttamat
betonisiilot sekä lämpökeskus. Ne ovat olleet tyhjillään ja käyttämättöminä
1990-luvun lopulta lähtien.
Tarkoitus on, että talolle haetaan rakennuslupa kesällä. Vaasan kaupungin
rakennustarkastaja Paula Frank toivoo, että hakemus saadaan lautakunnan
käsittelyyn elokuussa. – Tämä on hieno hanke.”
Viljasiilot siis puretaan, ja uudisrakennus rakennetaan lainvoimaisen kaavan mukaisesti. Ei siilojen tapaan kokonaan kadun päälle, vaan enemmän nykyisen puistoon, Pohjanmaan museon edustalle.
Kun Karl Hedman vaimonsa Elinin kanssa lähemmäs sata vuotta sitten saivat toteuttaa koti- ja museorakennushankkeensa, he olivat aivan varmasti ihastuneita paikkaan, merenrantamaisemaan. eivätkä he mitenkään voineet kuvitella, että heidän ikkunoidensa eteen joskus tulisi massiiviset viljasiilot Höyrymylly Oy:n vaatimuksesta viljankuljetuksen ja varastoinnin tarpeisiin.
Nyt 2000-luvulla on ainakin osasta vaasalaisista tuntunut käsittämättömältä, että kun tarpeettomiksi käyneet viljasiilot voidaan purkaa, niin niiden paikalle on ”sallittua” taas pystyttää jokin korkea uudisrakennus. Hanketta ovat ajaneet pitkään etenkin poliittiset päättäjät, tietenkin rakennusfirmojen taustatuella. Perustelut ovat olleet pitkälti laadukkaan merenranta asumisen mahdollistaminen, ja asumisvaihtoehtojen turvaaminen uusille maksukykyisille vaasalaisille.
Ainutlaatuisen ja laadukkaan museoalueen ja alkuperäisen merenrantapuiston puolustajien näkemykset eivät ole asian edetessä saaneet merkittävää kannatusta.
Innokkaimpien siilojenpurkajien toiveissa voi olla räjäyttää betoniset tornit taivaan tuuliin hetkessä.
Tämä ei taida olla mahdollista.
Purkusuunnitelmien on oltava erityisen hyvin tehtyjä. Ja purkamisen tapahduttava monien osaajien, todellisten ammattilaisten tekemänä.
Purkutyöstä aiheutuvat pöly-, melu- ja liikennehaitat lähikorttelien asukkaille saattavat kestää ainakin heidän mielestään liian pitkään. Eivätkä purkukustannusten vaikutukset kokonaisprojektiin, eli uudisrakentamisen neliöhintoihin jää tavanomaisiksi, vaan saattavat nostaa myyntiin tulevien omistusasuntojen hintatasoa merkittävästi.
Nyt kun ollaan hankkeen kanssa näin pitkällä, toivoa sopii, että siilojen purku sujuu onnistuneesti, ja uudisrakennus toteutetaan arkkitehtikilpailun voittaneen Strandgatan No 1 ehdotuksen mukaisena. Havainnekuvat ovat ihan mallikkaat, ja henkilökohtaisesti voin sanoa olevani jopa iloinen siitä, että aikaa on vierähtänyt, ja aikaisemmat ideat siilorakennukseen tehtävistä opiskelija-asunnoista eivät koskaan toteutuneet.
Nyt kuitenkin vielä itse asiaan, - tämänkertaisen blogikirjoitukseni ”pointtiin”, eli Pohjanmaan museon ja etenkin siellä olevan Vapaussodan Muistohallin ja sen ikkunan huomioon ottamiseen siilojen purkutöiden jossain vaiheessa alkaessa.
Allekirjoittaneella ei ole mahdollisuutta asiaa ajaa, vaikuttaa tehtäviin päätöksiin, muuten kuin näin omia mielipiteitä esiin tuomalla. Intressini liittyvät yksinomaan kulttuurihistoriallisten arvojen esillä pitämiseen ja puolustamiseen. Ja tämä taas juontaa omaan työuraani Vaasan kaupungin palveluksessa kuvataiteen opettajana vuosikymmenten ajan.
Pohjanmaan museon Terranovan tiloja uudistetaan parhaillaan. Viime vuonna alkanut remontti jatkuu edelleen. Museon sivuilla kerrotaan Terranovan avautuvan yleisölle tämän vuoden 2022 aikana. Uudistuneet tilat ja luonnontieteellinen näyttely kiinnostavat varmasti meitä vaasalaisia ja laajemminkin Merenkurkun maailmanperintöalueesta, jääkauden vaikutuksista, ihmisen ja Pohjanmaan merellisen luonnon suhteesta sekä ilmastonmuutoksesta kiinnostuneita vierailijoita.
Meneillään olevan remontin aikana on museon muu toiminta jonkun verran kärsinyt väistötilojen puuttumisesta. Terranovan täytettyjä eläimiä, näitä ainakin on asianmukaisten varastotilojen puutteen takia jouduttu sijoittamaan mm. käytäville ja myös Muistohalliin. Tämän ovat useat museon tiloissa vierailleet kokeneet kiusallisena seikkana, jota on ollut jopa vaikea hyväksyä.
Toivoa sopii, että Terranovan remontin valmistuttua seuraavana tai ainakin lähiaikoina ”kasvojen kohotus” kohteena voisi olla juuri tämän Karl Hedmanin pystyttämän museorakennuksen mahdollisesti alkuaan kaikkein tärkeimmän tilan, Muistohallin arvon ja merkityksen nostaminen taas esille. Itsenäisyys- ja vapaustaistelun Muistohalli ja siihen oleellisena kuuluva lasimaalaus, Isänmaa on tänään keväällä 2022 jälleen hyvin ajankohtainen, ajatuksia ja tunteita mieleen nostattava kokonaistila.
Juuri tällaisena tilana Muistohalli on ainutlaatuinen koko Suomessa. Siitäkin huolimatta, että maamme itsenäisyystaistelujen muistomerkkejä, enimmäkseen sankarihautoja on maassamme uskoakseni kaikilla vähänkin suuremmilla paikkakunnilla, niin juuri Vaasalla ja Pohjanmaan museolla, torin Vapaudenpatsas mukaan lukien on suorastaan velvollisuus olla ja tulla entistäkin näkyvämmäksi todisteeksi itsenäisen ja vapaan Suomen olemassaolosta.
Kuva: AN. Isänmaa lasimaalaus (rajattu). Pohjanmaan museon Muistohalli, Vaasa
Summa summarum
Haluan luottaa siihen, että kun siilot puretaan, se onnistuu ja sujuu kaikin puolin hyvin.
Uudisrakentaminen pääsee vauhtiin, samoin alueen muukin kuntoon laittaminen.
Myös Pohjanmaan museon kehittämiseen löytyy tahtoa ja lisäresursseja.
Aimo Nyberg
eläkkeellä oleva kuvataiteen opettaja
Vaasan taideyhdistyksen hallituksen jäsen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti