Lapinlahdella, noin 60 km Kuopiosta on Emil Halosen museo.
Lainaus
Taiteilijan tie
28.5.2021–5.9.2021
Eemil ja Pekka Halosen taidetta
”Kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) on kutsunut kesävieraaksemme serkkunsa taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933). Yhdessä heidän kanssaan käymme taiteilijan tielle. Taiteilijan tie – Eemil ja Pekka Halosen taidetta esittelee pitkän odotuksen jälkeen rintarinnan kahden rakastetun taiteilijan elämää ja taidetta.”
Kuvanveistäjä Eemil Halonen Suomea veistämässä
”Taidemuseo Eemilin kokoelmanäyttely Taiteilijan tie – kuvanveistäjä Eemil Halonen Suomea veistämässä esittelee kansallisesti merkittävän kuvanveistäjän monipuolista tuotantoa historiallisessa viitekehyksessään: itseään etsivässä Suomessa. Näyttely kuvastaa suomalaisten kuvataiteilijoiden keskeistä roolia kansallisen identiteettimme rakentamisessa 1900-luvun alkupuolella. Eemilin sosiaalinen nousu köyhästä maaseutuyhteisöstä nuoren kansakunnan sivistyneistöön nivoutuu Taiteilijan tiessä osaksi meidän suomalaisten tarinaa, hänen taiteilijauransa ja teoksensa mielenkiintoiseksi osaksi kulttuurihistoriaamme.”
Zachris Topelius, 1899 patinoitu kipsi
Kuva: AN 19.8.2021
Tämän rintakuvan Topeliuksesta Emil Halonen teki valokuvia tutkimalla. Näitä oli useitakin, ja niitä katsellessaan ja veistosta työstäessään Emil oli todennut, ”että oli saanut esimakua kuvanveistäjän työn vaikeudesta työstäessään Topeliuksen rintakuvaa vain valokuvien pohjalta. Kun Emil oli tutkinut kuvia tarkemmin, ne olivat näyttäneet jotenkin erinäköisiltä, niin ettei Emil ollut oikein tiennyt, mitä niistä olisi uskonut.”
Emil oli tuohon aikaan aloittanut kuuluisan kuvanveistäjä Emil Wikströmin oppipoikana. Täällä Vaasassa on Wikströmin veistoksia, Pohjanmaan museon pronssiovet ja Topelius patsas. Vuonna 1915 valmistuneessa veistoksessa Kirkkopuistikon ja hovioikeudenpuistikon kulmauksessa on Emil Halosen veistoksesta tunnistettavat kasvonpiirteet. Kyse on siis normaalista käytännöstä, jossa mestarit hyödyntävät apulaistensa, oppilaittensa osaamista.
Olen kirjoitellut useitakin blogijuttuja tässä Topelius patsaasta. Tässä yksi
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/patsaat-paikoillaan-ymparistot-muuttuvat.html
Toinen ”iso juttu” miksi olen kiinnostunut Emil Halosesta on tämä: Hän oli mukana vuonna 1935 järjestetyssä Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistopatsaskilpailussa.
Kilpailun voitti Yrjö Liipola, Pohjan poika rynnistää ehdotuksellaan.
Tämän voittotyön ”muodonmuutoksia” eli luonnoksen työstämistä lopulliseen versioon olen onnistunut jonkun verran saamaan selville, ja niistä tehnyt useita kirjoituksia. Kilpailuun osallistui yhteensä 42 ehdotusta ja joitakin näistä on tallella Pohjanmaanmuseon varastoissa. Ei kuitenkaan kaikki. Näin minulle on museolta vakuutettu.
Emil Halosen ehdotuksesta on säilynyt kirjallinen kuvaus. Itse pienoismallin olemassaolosta ei tunnu olevan kellään tietoa. Emil Halosen museolta saatu vastaus:
"Vapaus ja itsenäisyys" -kilpailutyöstä löytyy arkistostamme tosiaan sanallinen kuvaus, joka on peräisin kilpailuun jätetystä kirjeestä. Sen sijaan meiltä ei valitettavasti löydy itse kilpailutyötä "Vapaus ja itsenäisyys" -nimellä. Nimeämättömien luonnoksien joukossa voisi olla jotakin kilpailutyöhön liittyvää, mutta tällä hetkellä meillä ei ole mahdollisuutta tutkia asiaa. Jos löydämme lisätietoa, palaamme asiaan myöhemmin.”
Lainaan kirjasta SUOMALAISUUTTA VEISTÄMÄSSÄ, Emil Halonen, nuoren kansan kuvaseppä (Minna Kettunen, Tammi 2019) tämän yllä mainitun sanallisen kuvauksen, ja toivon joskus vielä näkeväni tämän Emilin tekemän pienoismallin ihan omin silmin. Eli etsintä jatkuu.
”Vapaus ja itsenäisyys” merkin mukaan tehdään muistopatsas tummanharmaasta, hienoksi hakatusta graniitista kokonaan, paitsi ylimmäinen naiskuva pronssista.
Patsaan jalustassa olevat korkokuvat esittävät neljää huomattavaa yritystä Suomen vapauden ja itsenäisyyden saavuttamiseksi. Takasivulla oleva kuva esittää ensimmäistä tunnettua itsenäisyysmiestä Lallia, joka ryhtyi taisteluun maahan tunkeutuvaa vierasta uskontoa ja vierasta valloittaja vastaan. Toinen vieraasta sorrosta vapautusyritys oli talonpoikien nuijasota. Kolmas yritys oli Anjalan liitto, sivistyneiden suunnitelma Suomen vapauttamiseksi Ruotsin vallasta, joka epäonnistui samoin kuin edelliset yritykset. Etusivun korkokuva kuvaa Suomen vapaustaistelua, jossa Suomen poika lyö Ryssän kotkan kynnet irti Suomen Leijonan selästä, jolloin Suomi vapautuu vieraasta vallasta.
Mutta jos joku kansa tahtoo olla itsenäinen, sen on ensin oltava sitä henkisesti. Harvoilla kansoilla on sellaista pohjaa henkiseen itsenäisyyteen kuin Suomen kansalla. Harvat kansat ovat pystyneet luomaan niin itsenäistä ja omintakeista kansalliseeposta kuin Suomalaisten Kalevala on. Jos Suomen kansa aikoo luoda jotakin erikoisesti omaansa ihmiskunnan yhteiseksi hyväksi, täytyy sen tapahtua tältä pohjalta. Kalevalan satavuotisjuhlat (vuonna 1935) ovat osoittaneet, että siltä pohjalta voidaan todellakin luoda omintakeista ja huomionarvoista. Jos joltakin muualta pohjalta lähdemme, joudumme pakostakin apinoimaan, emmekä sillä hyödytä itseämme emmekä muita.
Jalustan kulmissa olevat Väinämöinen, Ilmarinen, Lemminkäinen ja Kullervo ovat henkisiä itsenäisyysmiehiä., jotka luovat suomalaille suomalaiset maat ja taivaat. Näiden – Jumalien – korkeimpana ihanteena ja päämääränä oli tuo ihanista ihanin Pohjan neito, joka kehrää ja kutoo kaiken olemassaolon langat ja kankaat. Pohjan neidon saavuttamiseksi Kalevan sankarit tekevät mitä tahansa: yksinomaan Sammonkin he takoivat samoin kuin monet muut ansio- ja urotyöt suorittivat.”
Lainaus päättyy
Jos päästää mielikuvituksensa valloilleen, voi sielunsa silmin kokea tuon kuvauksen mukaisen Suomen Vapaudenpatsaan Vaasan torilla.
On toki hyvin ymmärrettävää, ettei tämä ehdotus saanut kannatusta vaasalaisten valitsijoiden keskuudessa. Etenkin tuo Kalevan korostaminen meni ainakin ruotsinkielisiltä niin sanotusti förbi. Ja itsenäisyys- ja vapaustaistelun voittajien kuvaaminen jäi liian vähäiseksi. Valitsijat vaativat sotilaallisen voiton saavuttaneen valkoisen armeijan roolin suurempaa korostamista. Ja perempi näin onkin. Toteutettu Suomen Vapaudenpatsas on kokonaisuutena ainutlaatuinen, ja ansaitsee nyt ja aivan varmasti jatkossakin oman erityisasemansa koko Suomen muistomerkkien joukossa.
Kuvat: AN, 19.8.2021. Emil Halosen museo
Vaikka Emil Halonen ei vuonna 1935 kilpailussa menestynytkään, hän on yksi maamme merkittävimmistä sankarimuistomerkkien tekijöistä. Jo vuonna 1920 paljastettiin Iisalmessa Vapaus -nimen muistomerkki (yllä olevan kuvan seinäkuvassa). Samoin vuonna 1920 paljastettiin Kuopiossa Katkotut kahleet -niminen patsas. Hiitolassa Karjalassa myös veistos nimeltään Rauhan kannel. Tämä veistos on myöhemmin siirretty Karjalasta Poriin Noormarkkuun.
Tämä oli viime viikon Kuopion kulttuurimatkamme viimeinen osa, 4. blogikirjoitus.
Matkailu avartaa, sanotaan. Sitä huomaa, että asioilla on usein kaikenlaisia yllättäviäkin yhteyksiä omiin aikaisempiin tietoihin ja kokemuksiin. Kultturimatkailu pitkin ja poikin voi toivottavasti jatkua ja piristyä uudelleen!
Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti