lauantai 13. kesäkuuta 2020

Tuntematon Yrjö Liipola

Yrjö Liipola (1881 – 1971) on v. 1938 valmistuneen Suomen Vapaudenpatsaan tekijä.  Professori, kuvanveistäjä Yrjö Liipola on yksi maamme merkittävimmistä sankarimuistomerkkien tekijöistä.  Hänen elämänvaiheensa ovat jääneet vähemmälle huomioille kuin hänen teoksensa.

Nyt on erinomaisen hyvä mahdollisuus perehtyä myös itse taiteilijaan, kun Yrjö Liipolan Taidemuseossa Varsinais-Suomen Koski Tl:ssä on museon 50-vuotisnäyttely 2.6. – 27.9.2020.

https://koski.fi/taidemuseo/

 



Kuvat: AN 10.6.2020, Yrjö Liipolan Taidemuseon näyttelystä.
Molemmissa kuvissa Yrjö Liipolan oma kuva keskellä.


Kuva: Wikipedia, Yrjö Liipola vuonna 1945

 

Tämän blogikirjoituksen tiedot perustuvat seuraaviin lähteisiin:

- Kosken Tl Taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Minna Ylieskolan näyttelyopastus 10.6.2020

- Aira Tuomiston kirja: (myynnissä museolla) Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa historian kertojina (Primus Media Oy/OOLI 2008).

- Marjatta Väänänen, Yrjö Liipolan Taidemuseon nettisivut/historiikki

-  näyttelyn esite, moniste

 

Elämänvaiheita

Yrjö Gabriel Liipola syntyi 22.8.1881 Koskella Tl ratsutilallisen Henrik Liipolan ja Wilhelmiinan (o.s. Tilkanen) kahdeksasta lapsesta nuorimpana.

Elämäntyö kuvanveistäjänä sai alkusysäyksen opinnoista Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1899 – 1901. Ammattimaisen kuvanveistokoulutuksen hän hankki elämänsä aikana Euroopassa opintomatkoilla, ensin Firenzen taideakatemiassa ja Roomassa. Sieltä palattuaan hän aloitti työskentelyn kotiateljeessaan Koskella. Ensimmäiset työnsä hän oli pannut näytteille Suomessa jo 1900 ja 1902. Näistä mm. Huutolaispoika teos vuodelta 1901 on nähtävillä Liipola museossa.   

1900-luvun alkuvuosien sortokausi muutti nuoren taiteilijan suunnitelmat. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikoffin ajamien laittomien asevelvollisuuksienkutsuntojen vastaiseen toimintaan osallistuttiin myös Koskella. Yrjö Liipolakin oli mukana. Hän joutui tsaari-Venäjän santarmien silmätikuksi ja joutui pakenemaan maasta. Kerrotaan, että Koskella oli tuolloin vain kaksi puhelinta, toinen oli Kosken kartanossa, ja toinen Liipolassa. Poliisi soitti Liipolaan, ja sanoi tulevansa huomenna noutamaan Yrjöä, ja oli lisännyt: älä ole kotona.

Yrjö pakeni Tukholmaan, ja sieltä sitten Unkariin helmikuussa 1904. Elämä muuttui, tyttöystäväkin jäi. Unkarissa alkoi uusi elämä, 30 vuoden aikana hän oppi kielen, meni naimisiin ja saavutti merkittävän aseman unkarilaisena taiteilijana. Hän osallistui useisiin kilpailuihin, ja teki suuren määrän teoksia. Ihan kaikkea näistä ei edes tiedetä. Arvio on noin sadan teoksen paikkeilla koko Unkari kauden ajalta.

Itävalta-Unkari oli tuolloin kaksoismonarkia. Tärkeimmät kuvanveiston opit ja vaikutelmat Liipola sai taiteeseensa Italiasta. Unkarissa hänet työllisti aristokratia. Nuorena ja innostuneena lahjakkaana taiteilijana hän menestyi hyvin. Kerrotaan hänen olleen seuraihmisenä hyväntuulinen ja tahdikas.

Juuri Unkarissa Liipola oppi isojen patsaiden, monumenttien tekemisen taidot.

Unkarissa asuessaan Yrjö Liipola otti osaa myös Suomessa järjestettäviin kuvanveistokilpailuihin. Monta voittoakin tuli, ja hän toteutti mm. Karjalan nousun (Joensuu) ja Metsän pojan (Viipuri) sekä useita sankarimuistomerkkejä.

Yrjö Liipola toimi Suomen konsulina Unkarissa ja kotimaahan palattuaan Unkarin konsulina Suomessa. Unkarin kielen täysin hallitseva Liipola suomensi useita teoksia, ja aloitti myös oman kirjallisen tuotannon. Teos nimeltään Aurinkoista Unkaria ilmestyi vuonna 1934 ja muistelmateos Vaellusvuosiltani 1956.  

Yrjö Liipola ja vaimonsa Mara o.s. de Foerster muuttivat Suomeen v. 1934 ja heille valmistui ateljeekoti Kauniaisiin. Tässä tilassa valmistui mm. Vaasassa oleva Suomen Vapaudenpatsas, sekä Kurun haaksirikon muistomerkki (Tampere), Työn patsas (Lahti), Kreivi Pietri Brahen patsas (Kajaani), Presidentti J.K. Paasikiven muotokuva (Helsinki), Diana-patsas) Helsinki) ym. sekä useita toisen maailmansodan sankarimuistomerkkejä. Yksi näistä sijaitsee Koski Tl:n hautausmaalla aivan Liipolan Taidemuseon vieressä.

Liipola teki hautamonumentteja, sankari- ja vapaudenpatsaita. Tyyli oli tuon ajan mukainen, uusklassismin ihanteita noudattava, ihmisvartalot olivat usein alastomia ja erilaisilla vertauskuvilla, miekoilla ym. symboleilla täydennettyjä mahtipontisia teoksia, mielialojen ylentämiseksi ja kansallista omanarvontuntoa kohottamaan tarkoitettuja julkisia taideteoksia.

Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa oli valtava projekti. Merkille pantavaa on lopulta toteutuneessa versiossa sen veistososan, eli kahden sotilaan ryhmän näköisyysvaatimusten toteutuminen, realistisuuden korostuminen ihanteellisuuden sijaan. Tämä on poikkeuksellista vapaudenpatsaissa kaiken kaikkiaan, ja myös Liipolan omassa tuotannossa.

Vaasan valtakunnallisen vapaudenpatsaan kokonaisuus valmistui kauppatorille v. 1938 eli 20 vuotta sen jälkeen, kun Mannerheim oli idean esittänyt. Liipola voitti ehdotuksellaan Pohjan poika rynnistää v. 1935 järjestetyn kilpailun, mutta ihan sellaisenaan sitä ei toteutettu. Teoksen valmistuminen heinäkuuksi 1938 Vapaussodan 20-vuotisjuhliin oli uskomaton suoritus.

Elämänsä kuvanveistäjänä Liipola teki Budapestissa ja Helsingissä.

Vuonna 1952 Yrjö Liipolalle myönnettiin professorin arvonimi.

Terveydellisitä syistä Liipolat muuttivat pois Suomesta, Italiaan. Ennen lähtöään v. 1956 hän lahjoitti synnyinkunnalleen 153 veistostaan, jotka sijoitettiin väliaikaisesti vanhaan lainajyvästömakasiiniin. Vuonna 1968 perustettiin Yrjö Liipolan Museosäätiö, jonka toimesta pystytettiin arkkitehti Eero Ponkolan suunnittelema taidemuseorakennus v. 1970.

Taidekokoelma käsittää noin 175 veistosta, joista vanhimmat ovat 1900-luvun alusta, ja kolmisenkymmentä piirrosta. Esillä museossa on myös professoriperheelle kuulunutta taidetta ja esineistöä.

Yrjö ja Mara Liipola asuivat viimeiset kymmenen elinvuottaan Koskella. Yrjö Liipola ehti nähdä uuden nimikkomuseonsa valmiina ja oli siihen tyytyväinen, sekä rakennukseen että taiteilija Martti Vainion toteuttamaan teosten näytteillepanoon.



Kuva: AN 10.6.2020. Yrjö Liipolan ja hänen puolisonsa Mara o.s. de Foersterin hauta.
Ali-Liipolan sukuhauta on aivan Taidemuseon vieressä olevalla hautausmaalla


Kuva: AN 10.6.2020. Koski Tl:n hautausmaalta löytyy myös tämä
Yrjö Liipolan tekemä sankaripatsas, Vapauden puolesta 1939 -1944. Paljastettu 15.8.1948.
Mustaa graniittia. Ylimpänä osana leijona miekka kädessään.


Tässä aikaisempi blogikirjoitukseni Yrjö Liipolasta

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/12/suomen-vapaudenpatsaan-tekija-yrjo.html


Katso myös

Wikipedia: Yrjö Liipola

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Liipola

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Historian harrastaja


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...