Vasa stads informationstidning
3/2016
https://www.vaasa.fi/viestinta/vaasan-kaupungin-tiedotuslehti
http://www.vaasa.fi/sv/nyheter/vasa-stads-informationstidning-32016-har-publicerats
Tässäpä erinomainen tietopaketti syksyn ajankohtaisista asioista Vaasan kaupungissa.
Ja kahdella kotimaisella kielellä tietenkin!
Itse en tätäkään tiedotuslehteä heitä heti pois, - en ennenkuin olen sen lukenut, kahteen kertaan, - ensiksi ruotsinkielellä, - ja vaikeat kohdat suomenkielisistä teksteistä tarkistaen!
Aivan ilmaista kielikurssia siis tarjolla meille jokaiselle kaksikielisyyttä arvostavalle vaasalaiselle. Aikaahan tämä toki vaatii, myönnän, ja tottakai halua ”opiskella” vielä näin vanhoilla päivillä.
Arvostan kovasti, että Vaasan kaupunki tekee, ilmeisistä lisäkustannuksista huolimatta, täysin tasapuolista tiedotusta molemmilla kotimaisilla kielillä.
Vaasalaisissa yhdistyksissä, ja erilaisissa tilaisuuksissa on yleinen käytäntö, että niissä jokainen voi käyttää omaa äidinkieltään, ja kaikkea ei yleensä tarvitse toistaa toisella kotimaisella. Ts. Asioista puhutaan osaksi suomeksi, ja osaksi ruotsiksi. Eikä tämä tunnu olevan kenellekään kovin suuri ongelma.
Suurempi kynnys on yleensä, kun sanottava tai teksti pitäisi kirjoittaa, ja julkaista jossain. Tämä harmillinen tilanne on allekirjoittaneellakin. En mielellään päästä eteenpäin ruotsiksi kirjoittamaani kirjoitusta, - en ainakaan ilman jonkun muun tarkistusta.
Oppia ikä kaikki, - kenties tässä vielä mennään eteenpäin.
…
Vaasan kielisuhteita pohti myös eilisessä sunnuntain Pohjalaisessa toimittaja Marika Eikkula.
Lainaus Pohjalaisesta 23.10.2016
Suomi ohitti ruotsin 1910-luvulla
Puuvillatehtaan naiset keikauttivat Vaasan kielisuhteen päälaelleen
MARIKA EIKKULA, VAASA
”Vaasa oli vielä 1800-luvun loppupuolella varsin ruotsinkielinen kaupunki. Vuonna 1880 ruotsinkielisiä kaupungin asukkaista oli 5 426 ja suomenkielisiä 732.
Teollistumisen myötä suomenkielisten määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan vaihteessa ja jo vuonna 1910 Vaasassa oli lähes yhtä paljon suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä.
– Kaupungin suomenkielisyys alkoi vahvistua 1800-luvun lopussa, kun Palosaarelle perustettiin puuvillatehdas. Se houkutteli paljon suomenkielisiä nuoria naisia maakunnasta Vaasaan töihin, Pohjanmaan museon alueellisen toiminnan päällikkö Erkki Salminen kertoo.
Puuvillatehtaan lisäksi sokeritehdas ja höyrymylly vetivät ympäröivästä maakunnasta ja kauempaakin työväkeä Vaasaan, mikä muutti kaupungin kielisuhteita. Asetelma keikahtikin nopeasti toisinpäin ja vuonna 1920 suomenkielisiä oli jo lähes tuhat enemmän kuin ruotsinkielisiä.”
”Tänä päivänä Vaasassa on lehden kirjoituksen mukaan asukkaita 67 619 asukasta, joita suomenkielisiä 46 971, ruotsinkielisiä on 15 291 ja muunkielisiä 5 357. Vaasassa puhutaan yhteensä noin sataa eri kieltä.”
Lue lisää Pohjalaisesta 23.10.2016.
Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti