TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Vaskiluoto mielessäin 8/12

Vaskiluodon rakennukset 2

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
Tammikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 2

Maaliskuu 2017: Vaskiluodon satama
Huhtikuu 2017: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuu 2017: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu 2017: Kasvit ja Vaskiluoto


Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme. Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta. Myös kaikenlaiset nettilinkit koskien Vaskiluotoa ovat tervetulleita!

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com


Kuukausi sitten lupasin mukaan myös muiden kirjoituksia, tai ainakin linkkejä muiden tekemiin lehtikirjoituksiin, - jopa tutkimuksiin. Ruuhkaksi asti yhteydenottoja ei ole tullut. Jotain kuitenkin sain kasaan, ja toki juttuja voidaan tehdä jatkossa lisää vaikka miten paljon. Olkoon tämä siis jonkinlainen kannustava alku!
 

Vaasan Sokeritehdas ympäristöineen 

Katso nettikirjoitus (Museovirasto)

http://www.kulturmiljo.fi/read/asp/rsv_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1712

Lainaus

Finska Sockers Vasafabrik med bostadsområde

"Finska Sockers Vasafabrik med sitt bostadsområde utgör ett fabrikssamhälle från industrialiseringens tid. Fabrikerna med bostäder uppfördes utanför stadens tätbebyggelse, i närheten av hamnen och järnvägen. Sockerfabrikens byggnader och bostadshusen utgör en välbevarad helhet.

Finska Sockers fabriker ligger på en norrut skjutande udde på Vasklot väster om Vasa. De äldsta fabriksbyggnaderna, kontoret, klocktornsbyggnaden och verkstaden, är rikt ornamenterade rödtegelbyggnader. Kontoret har ritats av länsarkitekt K.V. Reinius.

Reinius ritade också fabrikschefens bostad samt tegelfodrade arbetarbostäder stomme av restimmer. Trähusmiljön utgörs bl.a. av arbetarbostäder ritade av Runar Finnilä på 1920-talet. Byggnadsbestånd från senare årtionden finns också. Nästan alla bostadshus från fabrikssamhället är bevarade.”

”Vasklot var lämpligt beläget eftersom fabriken behövde inte bara ett stort landområde och goda kommunikationer, utan också vatten för sin produktion. Vasklot hamn blev färdig 1892 och hamnbanan 1900. Installationen av fabrikens maskiner blev klar fram till 1899 och produktionen kom igång samma år. Länsarkitekt K.V. Reinius planerade sockerfabrikens produktionsbyggnader, direktörsbostad samt bostadsbyggnader för arbetarna. Byggnadsbeståndet från 1920-1940-talen ritades huvudsakligen av Runar Finnilä, 1950-1960-talets bestånd av Leo Lehtikanto.”

”Vasa Sockers verksamhet övergick år 1919 till Finska Socker Ab och produktionen fortgick i det nya företagets regi fram till början av 1980-talet. Därefter övergick fastigheterna i Vasklot industri-fastigheter Ab:s ägo som hyrde ut lokaler till småföretag.”


Entinen Suomen Sokeritehdas Vaasan Vaskiluodossa 



Kuvat: AN. Sokeritehtaan aluetta eri suunnista katsottuna. Kesäpäivänä 6.6.2009. Talvinen yökuva 7.2. 2017.

Kohteen ohi ajaessa tai kävellessä näkee jo jotain, mutta ihan pihallekin pääsee hienoja rakennuksen yksityiskohtia ihastelemaan. Sisällä on vuosien saatossa ollut ja on edelleen vuokratiloissa monenlaista yritys- ja harrastustoimintaa. Erittäin hieno tutustumiskohde kauniista rakennuksista pitäville!







Kuvat: AN, 10.2.2017 Yksityiskohtia riittää ihiltavaksi.

Lainaus

Vaasan kaupungin rakennusperinneselvityksestä (Viljanen Vuolteenaho 1986)

”Suomen Sokeritehtaan alue, Vaskiluoto

Reinius 1899 (kellotorni, tiilirakennukset)
R. Finnilä, 1921 – 1928 (puiset asuintalot)

Alueella on punatiilinen kellotorni ja konttorirakennukset, jotka ovat säilyneet alkuperäisestä tehdaskokonaisuudesta. Tehdas on rakennettu muutoin uudelleen 1959 -64. (Leo lehtikanto). Alueella on 1- ja 2-kerroksista puutaloista muodostunut asuinalue, jonka jäsentely ja pihajärjestelyt erittäin ansiokkaat. Koko Tehdasalueelle antaa leimaa hyvin hoidetut istutukset ja nurmikot. Alkuperäiset tiilirakennukset ovat 1800-luvun kertaustyyliä. Puutaloissa on romanttisia ja kustavilaispiirteitä. Alue on kokonaisuudessaan hyvin hoidettu.” 

Tilanne on jonkin verran muuttunut kolmessakymmenessä vuodessa, mutta yleisilme on edelleen hieno. Rakennuksia on ajan saatossa muutettu etenkin sisätilojen osalta, kun asuntoja on saneerattu uusien asukkaiden toimesta.

Ignatiuksen muistolaatta


Kuva: AN, muistolaatta: Reino Ilmari Ignatius. Tämän miehen elämäntyöstä ja merkityksestä Vaasalle on ehdottomasti kirjoitettava jossain vaiheessa enemmän.


Tässä linkki Vaasa NYT -sivustolle, jossa kaupunkiamme ja Vaskiluotoakin esitellään ansiokkaasti, aidossa kotiseuturakkauden hengessä. Sivuston ylläpitäjä Pasi Lindroos tekee arvokasta työtä jakamalla kokemuksiaa ja kuviaan. Kiitos tästä!

http://vaasanyt.net/tag/reino-ilmari-ignatius/


Seuraava blogilinkki on erittäin mielenkiintoinen, poikkeuksellinenkin. Kiitos alla olevan sivuston ylläpitäjän yhteydenotosta! On aivan uskomatonta ”kurkistaa sisälle” käytöstä poistetun tehtaan sisälle.

http://urbexp.blogspot.fi/2011/09/sokeritehdas-osa-2.html

(Janin valokuviin kannattaa tutustua hänen koko blogin osalta, sieltä löytyy mm. Vaasan seudun luontokuvia, mahtavia auringonnousuja ja laskuja, ja kuvia kaupunkimme kulmilta, eri puolilta. Myös huippukuvia patsaista. Oma suosikkini on hirmu hieno kuva Gridlock -teoksesta Rewellin nurkalta.)


Öljysatama ja satama


Kuva: AN. 30.5.2010. Satama-alueen vieressä oleva öljysataman varastöt, säiliöt ovat esteenä sille, että asuntorakentamista voitaisiin tehdä tälle puolelle Vaskiluotoa. Suojavyökeke määritellään tarkasti, - kuinka suuri se Vaskiluodossa on, sitä en valitettavasti osaa tarkasti sanoa.

Historia

”Sjöfarten i Vasa förutsatte i slutet av 1800-talet en uthamn för djupgående fartyg. År 1886 beslöts att flytta hamnen från Brändö till Vasklot. Samtidigt beslöts att man skulle ansöka om en förlängning av den Österbottniska banan till hamnen, som blivit klar fram till Vasa 1883.”

”Vasklot stod färdig 1892 och hamnbanan drogs fram år 1900. Staten bekostade 2/3 av byggkostnaderna och staden 1/3 av kostnaderna för den nästan 20 kilometer långa hamnbanan. Stationsbyggnaden och stationschefens hus med sina byggnader blev klara fram till början av 1910-talet.”

“Pienimuotoista polttoaineiden varastointia saarella oli jo vuonna 1911, mutta ensimmäinen varsinainen öljysäiliö sinne nousi Shellin käyttöön vuonna 1935. Saarelle kuljettiin rautatien pengertä pitkin, kunnes kunnollinen silta rakennettiin 1950-luvulla.”

Satama-aluetta käsittelen enemmän maaliskuussa. Todennäköisesti pääosassa ovat valokuvat, eli vanhoja kuvia arkistoista ja netistä, sekä uudempia itse ottamiani valokuvia.


Kuva: AN. 9.3.2011. Vaskiluodon Voima. Hiiltä poltetaan edelleen, vielä tänäänkin vuonna 2017.

Teollisuuden kohteet olen rajannut pois kirjoituksistani. En ole lähtenyt järjestämään haastatteluja, enkä ole halunnut lähteä kyselemään myöskään kuvauslupia yritysten toimintojen esittämiseen.


Muistoja lapsuudesta

Jokaiselle meille on tärkeää antaa arvoa omille lapsuuden muistoilleen. On tärkeää ymmärtää mistä on kotoisin, millaisen kasvuympäristön on saanut, ja miten ensimmäisten vuosien kokemukset, havainnot, opit luovat henkilökohtaisen sielunmaiseman, - jota jokainen kantaa mukanaan koko elämänsä, tunnustaa sen tai ei.

Rakennetun ympäristön historia ei ole koskaan pelkää talojen tyylejä, materiaaleja, arkkitehtuuria, vaan elämää, ihmisten vuorovaikutusta toistensa kanssa olemassa olevissa olosuhteissa. Muistot kultaavat eletyt vuodet, se on totta, - silti toivoisin kaikenlaisen muisteluiden nousevan uuteen kukoistukseen. Ja niiden jakamisen myös.

Otan tähän lainauksen netistä, eli Vaskiluotoon liittyviä muistoja, jotka löysin netistä (hakusanalla Vasklot).

Lue kokonaan (Hans Rosing, söndag 8. february 2015)

http://hansrosing.blogspot.fi/2015/02/minnen-fran-barndomen.html

 Lainaus: ANDRA BOSTADEN

”Mina första minnen är från vår följande bostad. Vi flyttade omkring 1947-48 till Holmlunds gård på Vasklot. Jag var då tre eller fyra år. Från tiden där har jag gott om minnen. Jag kan än i dag, ca 65 år senare, ganska väl föreställa mig vår bostad. Det fanna fyra lägenheter i gården som var på två våningar. Vi bodde i andra våningen i en ljus och trevlig lägenhet på två rum och ett stort kök med vedspis. Vi hade en riktig vattenklosett, men såvitt jag minns ingen telefon. Gården låg i slutet av Uddnäsvägen. Den var omgiven av skog på tre sidor. Det fanns inga andra hus i omedelbar närhet. (I dag finns gården fortfarande kvar och ägs av samma familj men omgivningen ser förstås helt annorlunda ut).

Mitt emot oss på andra våningen bodde ett äldre par. Han var pensionerad flygare och hade varit stridsflygare under kriget. De var goda vänner med mina föräldrar. Mannen var finskspråkig. Antagligen förstod han litet svenska men jag hörde honom aldrig säga ett ord på svenska. Alla andra i huset var rena finlandssvenska österbottningar. Fruarna kunde mycket litet finska. Min mor talade däremot god finska, men far kunde nätt och jämt så mycket att han kunde göra sig förstådd. Han var dock aldrig blyg att tala den rotvälska han kallade finska.”

Här en till (Hans Rosing, fredag 12 februari 2016)

http://hansrosing.blogspot.fi/2016/02/barndomsminnen-fran-vasklot-station.html


Ketkä tallentaisivat muistot?

(Kaikkein suurimmassa vaarassa hävitä, unohtua, ovat tavallisten ihmisten arkiset muistot)

Kuva netistä

Asumisen historia ei Vaskiluodossa ole kovin pitkä. Siitä huolimatta erittäin rikas, mielenkiintoinen. Yllä olevaan karttaan merkityt Villat ansaitsevat päästä ns. kirjoihin ja kansiin, ts. faktatietoa ja elämänmakuista kerrontaa toivoisi julkaistavan tulevina vuosina.
(myös koko Vaasan 1900-luvun historia on ”kateissa”, - olisikohan jo aika kaupungin päättää Vaasan historia osa V tekemisestä?)

Vaskiluodon huvilarakennukset ja paviljongit 

Lainaus Vaasan kaupungin rakennusperinneselvityksestä (Viljanen Vuolteenaho 1986)

”Rakennukset ovat yleensä 2-kerroksisia puurakenteisia huviloita, joissa on laajat lasikuistit ja parvekkeet. Ne edustavat jugendia ja ns. nikkarityyliä. Huvilat ovat hyvässä tai keskinkertaisessa kunnossa ja yksityisomistuksessa. 
Rakennuksilla on useita suunnittelijoita, mm. A.W. Stenfors, O. Ekman, Bruun & Helenius.” 


Tänä päiväkin asumista näissä rakennuksissa tunnutaan arvostettavan korkealle. Niistä halutaan huolehtia, ja kunnostustöitäkin ilmeisesti tehdään.


Kuva AN. 5.6. 2009. Aika on armoton, - jos ei ole mahdollista vaalia mennyttä, se katoaa. Kuvan rakennus on kunnostamatta, metsä taitaa rehottaa villinä talon ympärillä edelleen?


Loppuun ajankohtainen vanha kuva netistä


Kuva netistä

Purku ja uutta tilalle? Fenno-hotellin vaiheet ovat myös melkoiset. Mukaviakin muistoja varmaan löytyy vaasalaisilta ja turisteilta. Viimeisten vuosien salamyhkäiset omistajakuviot (venäläisiä?) jäänevät mysteereiksi vaasalaisille. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo mukanaan.


Tämä Vaskiluoto mielessäin sarja jatkuu kuukauden päästä, maaliskuun puolessa välissä.

Pysy mukana!


Kuva: AN. 24.9.2011. Maisemanäkymä Öjbergetin näkötornista Vaskiluotoon päin.


Käytettyjä lähteitä:

Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Museiverket, Byggda kulturmiljöer av riksitresse
Vaasa 1852 – 1952, Victor Hoving, 1956
Vaasan historia IV osa, useita kirjoittajia. Vaasa 2006
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset Vaasan kaupunki,
Kulttuuriympäristöselvitys 2010.
Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys, Viljanen, Vuolteenaho, 1986
Wikipedia, ym. nettiblogit ja foorumit

Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kuin mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.

Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myös valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.

Jos sinulla on tarjottavana valokuvia, uusia tai vanhoja, tai muuta dokumentaarista tietoa Vaskiluodosta, niin nyt jos koskaan tuo ne mukaan tähän kirjoitussarjaan!

Kiittäen Aimo

Yhteystiedot aimonyberg(at)gmail.com

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg