TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




perjantai 15. heinäkuuta 2016

Vaskiluoto mielessäin 1/12

HISTORIAA 1


Kuva 1. Nettikuva. Vaskiluodon sillalla on venäläisiä sotilaita lakon aikana 1905.
Kuvasta minulla ei ole enempää tietoa. Jos joltain löytyy jotain, niin olisi kiva saada täydentää tätä kuvaa.

Kuva lienee yksi vanhimmista ko. paikkaa esittävistä valokuvista?

Vaasan Vaskiluoto on Pohjoisen Kaupunginselän erottama saari noin puolen kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Tänä päivänä saareen voi ajaa komeaa, pari vuotta sitten saneerattua leveää ja erikoiskuljetuksetkin kantavaa siltaa pitkin.


Kuva 2. AN. 27.1.2016. Vaskiluodon silta. Tässä ollaan matkalla Vaskiluotoon päin



Kuva 3. Nettikuva. Kuvan ajankohtaa en tiedä. Nykyistä Vaskiluodon siltaa ei kuvan oikeassa alalaidassa vielä ole. Vaskiluotoon vie vain kuvan vasemman reunan rautatie/autotieyhteys.



Kuva 4. Tässä kuvassa ollaan palaamassa Vaskiluodosta, kuva on vuodelta 1931. Kuvassa Vaasan maaherran auto (rekisterinumerolla VA-1). Pojat jotka istuvat kaiteella ovat Heikki Martonen ja Eino Merisalo. Auton ikkunassa Liisa (os. Martonen) Olki. Kuvan on ottanut K.V. Martonen. Kuva on saatu Kai Martoselta.


Kuva 5. Kuvan ajankohtaa en tiedä. Tässä on ilmeisesti aloitettu nykyisen Vaskiluodon sillan rakentaminen. Lähempänä Hietasaarta näkyy vanha rautatiepenger ja silta-aukko. Myöskään Kotkapatsasta ei vielä ole. Kuva on saatu Kari Hallantieltä, ja se on hänen isänsä kuvaama.



Kuva 6. Nettikuva. Kuvan ajankohtaa en tiedä. Näyttäisi siltä, että kuvan kuorma-auto odottaa, että jonkinlainen nostosilta lasketaan taas paikoilleen ohi ajaneen laivan jälkeen? Laivojen piti silloin vielä päästä kulkemaan Eteläiseltä kaupunginselältä Pohjoiselle kaupunginselälle, ja edelleen merelle kauemmaskin.



Kuvat 7 ja 8. AN. Vaskiluodon saneerattu silta. Kuvattu 8.9.2013.


Kuva 9. AN. Kesälauantaina 9.7.2016.


Kuva 10. AN. Liikennettä Vaskiluodosta kaupunkiin päin kuvattuna 15.7.2014.


 Kuva 11. AN. Nykypäivän liikennettä Vaskiluodon sillalla, kuvattuna kaupungista Vaskiluotoon päin 4.7.2016.
Tie on osa Sinistä tietä, joka Suomen puolella tulee Itärajalta Niiralasta, Joensuun ym. kautta Vaasan ja jatkuu lauttayhteyden jälkeen Ruotsin puolella Uumajasta Norjan rannikolle Mo i Ranan asti (Eurooppatie E 12).


Vaskiluodon varhaishistoriaa

Täällä Merenkurkussa maankohoamisilmiö vaikuttaa voimakkaasti. Rantaviiva siirtyy, meri ns. pakenee ja luodot ja saaret kasvavat aikojen kuluessa kiinni mantereeseen. Vaasan lähelle Öjbergetin rinteeseen on tien varteen merkitty mielenkiintoisella tavalla millä korkeudella alueen rantaviiva on ollut aikojen saatossa. Kannattaa käydä tutustumassa!



Kuva 12. AN. Reprokuvattu kartasta Vaasa 1856. Vertailu 2000-luvun karttoihin kertoo suurista muutoksista.

Vaskiluoto 1400-luvulla oli vain hylkeenpyytäjien ja kalastajien asuttamia saaria ja luotoja. Alue oli osa Naantalin Pyhän Birgitan nunnaluostarin Kokkoböle-nimistä verotilaa, jonka tiedetään v. 1443 kuitanneen veronsa luostarille tynnyrillisellä suolattua lohta.

Uskonpuhdistuksen jälkeen Kokkobölekin takavarikoitiin valtion omaisuudeksi. Sen nimeksi tuli Klemetsö. 1680-luvulla sinne rakennettiin herraskartano kruunun virkamiesten asunnoksi. Vuonna 1777 tila siirtyi Klemetsöhem-suvun vuokratilaksi.

Vasan palon1852 jälkeen klemetsöläiset kuitenkin joutuivat luopumaan maistaan, ja valtio luovutti alueen Nikolainkaupungin kaava-alueeksi. Itse Vaskiluoto muodostui vielä 1800-luvun alussa kahdesta pääsaaresta, joita erotti järviruokoa kasvava maatuva salmi.

Itse asiassa arvellaan, että Vaskiluodon alkuperäinen nimi olisi ollut Vassglot (Mitts1967). Salmi, lammet ja glo-järvet ovat kaikki kasvaneet umpeen, vain saarenpohjoisosassa on edelleen Haukilammen pieni glo-järvi.

Ennen Vaasan paloa Vaskiluodossa oli Klemetsön kyläläisten kalamajoja ja pari torppaa. Kesäksi saareen tuotiin kyläläisten hevosia, hiehoja ja lampaita. (Piispala2006)

Uuteen Vaasaan kuuluva Vaskiluoto jaettiin 1860-luvulla 24 isoksi vuokratontiksi kaupunkilaisten huviloita varten. Tämän kasvistonkin kannalta merkittävän huvilakauden aloitti pormestari Karl Oskar Elfving rakentamalla 1868 ensimmäisen huvilan, Villa Mainiemen, nykyisen Kylpylähotelli Tropiclandian paikalle.

Vaasa-lehden 1894 julkaiseman ”Vaasa oppaan” mukaan huviloita oli Vaskiluodossa parisenkymmentä. Huvilakausi jatkui pitkälle 1900-luvun puolelle saakka. Joitakin huviloita siirretiin 1920-luvulla Terijoelta Suomen ja Neuvostoliiton rajan sulkeuduttua. Tuolloin jäi varakkaiden pietarilaisten huviloita Suomen puolelle rajaa vapaasti siirrettäviksi.

Muutamia vanhoista huviloista on vieläkin jäljellä. Niemeläntien varrella sijaitsivat apteekkari Mandelinin ”villa Walterborg”, joka on nykyään Vasa Segelföreningenin paviljonki. (Apteekkari, filosofian maisteri Karl Fredrik Mandelin, puoliso Emmelin Elis Ottilie von Dykowsky, lähde wikipedia)

Toinen esimerkki löytyy tullipäällikkö N. Estlanderin talosta, myöhemmin ns. Grönroosin huvilasta.

Yllä olevan tekstin lähde: Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. Pertti Ranta ja Eija Piispala, julkaistu lehdessä Lutukka 22, 2006 



Kuva 13. AN. 4.7. 2016. Taustalla sininen rakennus on ns. Grönroosin huvila. Talon on kunnostanut ulkoa ja sisältä päin nykyinen omistaja. Etualan tietyömaa liittyy uusimpaan muutokseen alueella, nimittäin köysiradan tekemiseen metsäalueelle.



Kuva 14 . AN. Kuulahden rannalla sijaitsee raastuvanoikeuden yleisen syyttäjän Emil Tandenfeltin v. 1883 rakennuttama ”Villa Narcis”. Villa Narcis on ollut 2002 lähtien Wuorenlinnan perinneyhdistyksen omistuksessa.

Tein vuosi sitten Aatto Wuorenlinnan kertomien tietojen perusteella lyhyen historiikin tämän upean rakennuksen vaiheista. Voit lukea mm. miten John Wikcström liittyy tähän villaan?

Katso blogikirjoitukseni, Historian havinaa, kohdasta 21.6.2015. (löytyy tämän sivun alusta, blogiarkistosta).



Löytyykö keneltäkään lisää mielenkiitoisia kuvia ja dokumentteja Vaskiluodosta?

Ota yhteyttä, tehdään vuoden mittaan juttuja Vaskiluodosta.

Lähestymistapa voi olla millainen vaan! Voin tehdä myös haastattelun, tai koota jutun erilaisista kuva ja tekstimateriaaleista.

Julkaisen seuraavan VASKILUOTO MIELESSÄIN 2/12 jutun 15.8. Teemat liittyvät silloin mm. satamaan, ja 1900-luvun loppupuolen asioihin Vaskiluodossa.


Lopuksi muutama kuva Vaskiluodon satamasta


Kuva 15. Netistä.
Vaasan kaupunki oli päättänyt siirtää sataman Vaskiluotoon, ja satamaan onnistuttiin vetämään myös rautatie.


Kuva 16. Netistä.






Kuvat 17 -20. Asko Halme. Kuvat ovat 80-luvulta, ajalta jolloin taxfree oli vielä totta.

Vaskiluodon matkustajaterminaali on Vaasan silloisen kaupungin arkkitehti Asko Halmeen suunnittelema ja vuodelta 1981.


1863 Vaskiluoto liitettiin Vaasan (Nikolainkaupungin) kaupunkialueeseen.

1893 Vaskiluodon syväsatama  otettiin Vaskiluodossa käyttöön.

1897 teollisuustoimintaa Vaskiluodon pohjoiseen työntyvään niemeen. Alueella on edelleen hyvin säilyneenä entisen sokeritehtaan kokonaisuus, eli tehdasrakennukset, konttori, kellotorni, konepaja ja asuinrakennukset. Tämän alueen rakentaminen alkoi 1897, ja tuotanto käynnistyi 1899. Sokeritehtaana alue toimi vuoteen 1980 asti. Sen jälkeen alue on ollut muussa käytössä, eli tiloissa on erilaista pienyritystoimintaa ja myös taiteilijoiden työtiloja.

1900 Vaskiluotoon rautatie. Rata Vaasaan valmistui 1893. Rata satamaan vedettiin v. 1900. Vaskiluodon semarakennus ja asemapäällikön talo olivat valmiina 1910-luvun alkuun mennessä.

1906 öljysatama ja Wickströmin moottoritehdas tulivat Vaskiluotoon.


Vielä 1700-luvulla Vaskiluoto oli ollut neljän saaren kokonaisuus, eli Pieni Vaskiluoto, Suuri Vaskiluoto, Porvarinsaari ja saaren koilliskärki. Nämä olivat kasvaneet yhtenäiseksi saareksi noin vuoteen 1900 mennessä.

Kuva 22. Nettikuva.
Kaupungin kaavoitus. Vaskiluodon asemakaavakilpailu 1903.


Lähteet:

Halme Asko, Vuolteenaho Hannu. Miten Vaasa on muuttunut? Näyttelyjulkaisu. Vaasa 2002.
Halme Asko, Hallasmaa Juhani. Kunnallisarkkitehtuuria Vaasa 1965 – 1985. Vaasa 1986.
Hietikko, Antila, Autio, Majaneva-Virkola, Wester, Höglund, Koskimies-Envall. Kertomuksia Vaasasta. Vaasa 2012.
Hoving Victor. Vaasa 1852 - 1952 Helsinki 1956.
Lehtikanto Mirjam. Rakennettiin uusi Vaasa, Mirjam Lehtikannon kirjoituksia, toim. Anna-Maija Salo, Vaasa 1981.
Lukkarinen Rita, Eero Murtomäki. Vaasa Vasa Kuvateos Bildverk. Vaasa 2006.
Pertti Ranta, Piispala Eija. Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. julkaistu lehdessä Lutukka 22, 2006.
Vaasan historia, osa 4, 1852 – 1917. Useita kirjoittajia. Vaasa 2006.
Viljanen Kaarlo, Hannu vuolteenaho. Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys. Vaasa1986.

Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
VAMK (Vaasan ammattikorkeakoulu) opinnäytetöitä

Haastattelut: Aatto Wuorenlinna, 15.6. 2015.

Lähteiden luotettavuus:

Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kun mahdollista.
Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.

Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla.
Mukana on myös paljon vanhoja valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään itse kunkin omalla vastuulla.


TÄMÄ ON JUTTUSARJA Vaasan Vaskiluodosta 

Koitan saada aikaiseksi yhden jutun kuukaudessa, koko tulevan vuoden ajan.
Julkaisen sekä tietoa menneistä ajoista, että tästä päivästä.
Tulevaisuuden näkymiäkin pohdiskelen, kuten ajankohtaisia kaavoitusnäkymiä. Voimassaolevaa yleiskaavaa, tulevaa osayleiskaavaa, asemakaava käsittelen, kunhan asioista jotain alkaa kuulua (loppuvuodesta tai ensi vuonna).

Kuvia tulee myös, tottakai. Omia, vuosien varrella kuvaamiani kuvasarjoja niin luonnosta kuin rakennetusta ympäristöstäkin. Kenties saadaan kuvia myös asukkaista, Vaskiluodossa asuvien arjesta, tapahtumista jne.

Toivon saavani tuleville kuvausretkille mukaan muitakin valokuvauksen harrastajia. Ja ilman muuta tarvitsen myös asiatiedon keruuseen apua kaikilta teiltä, joita tämä teemakokonaisuus kiinnostaa. Anekdootit, muistelut, kaikenlaiset legendat kiinnostavat minua, ja uskon myös että muillekin vaasalaisille nämä asiat voivat olla tärkeitä.

Eli kootaan näille sivuille vuoden aikana mielenkiintoinen tietopaketti Vaskiluoto 2016 -2017!

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuu: Historiaa 1
Elokuu: Historiaa 2
Syyskuu: Liikunta ja urheilu
Lokakuu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuu: Vaskiluodon metsä
Tammikuu: Rakennukset 1
Helmikuu: Rakennukset 2
Maaliskuu: Satama
Huhtikuu: Veneily ja meri
Toukokuu: Linnut
Kesäkuu: Kasvit

Kirjoitussarja päättyy siis kesän 2017 juhannusajan kasvi- ja kukkakuviin!

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg, aimonyberg(a)gmail.com