Täydellistä kuunpimennystä kuvaamaan!

 

Tanssii tähtien kanssa -ohjelma jää nyt toiseksi...

Täydellinen kuunpimennys on mahdollista nähdä sunnuntaina 7. syyskuuta noin 20.30 alkaen. Kotiplaneettamme Maa jää Auringon ja Kuun välille siten, että Maan varjo peittää kokonaan Kuun. Toivotaan, ettei ole pilvinen sää, jotta saamme katsella tätä melko harvinaista tähtitaivaan ilmiötä. Verikuun nimen ilmiö on saanut siitä, että varjoon jäävän kuun väri näyttää kuparinpunaiselta (syvänpunaisesta kuparin oranssiin) – toisin kuin normaalisti Kuun näkyessä meille auringon valaisemana valovoimaisena taivaan ”lamppuna”.

Tässä ottamani valokuva täydellisestä kuunpimennyksestä tammikuussa 2019.

Suomen vapaudenpatsaalla

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/01/verikuu-ja-suomen-vapaudenpatsas.html

 Kuva: AN 

Lue aiheesta lisää

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

https://www.ursa.fi/etusivu.html

Lainaus sivulta

https://www.ursa.fi/kuunpimennys2025.html

”Kuunpimennys alkaa, kun Kuu alkaa lipua avaruudessa Maan heittämään puolivarjoon. Tällöin Auringon kiekosta osa valaisee yhä Kuuta kirkkaasti ja pimennystä on vielä hyvin vaikeaa huomata. Osittaisen pimennyksen alkaessa Kuu alkaa siirtyä puolivarjosta Maan täysvarjon alueelle ja sen edellä kulkeva reuna alkaa tummua selkeästi.

Kuu nousee Helsingissä klo 20.02, Oulussa klo 20.13 Utsjoella klo 20.20 ja Karesuvannolla klo 20.32.

Täydellinen pimennys alkaa klo 20.31 Kuun kuljettua kokonaan Maan täysvarjoon. Täydellisen pimennyksen syvin hetki koetaan klo 21.12.

Pimennyksen syvimmän hetken aikana Kuu ei kuitenkaan pimene täysin ja katoa näkyvistä. Tämä johtuu Maan ilmakehästä, joka taivuttaa takaansa tulevaa auringonvaloa Kuun pinnalle. Ilmakehä sirottaa valon sinisiä värisävyjä, mikä värjää myös päivätaivaamme siniseksi. Ilmakehän läpi kuljettuaan valosta ovat jäljellä enää punertavat värisävyt, ja ne värjäävät Kuun pinnan ruosteenpunaiseksi. Jos maapallolla ei olisi ilmakehää, Kuu todella katoaisi näkyvistä.

Kuun tummuus vaihtelee pimennyksestä toiseen oranssista tai kuparinvärisestä tummaan, lähes näkymättömään Kuuhun. Pimennyksen tummuus riippuu siitä, miten läheltä täysvarjon keskustaa Kuu kulkee. Myös Maan ilmakehän epäpuhtaudet vaikuttavat Kuun väriin. Kuun näkyminen lähellä horisonttia lisää sekin Kuun punertavuutta.

Täydellinen pimennys päättyy klo 21.53, kun Kuu lipuu jälleen Maan puolivarjoon ja lopulta sieltä pois. Koko pimennys on ohi klo 23.55.”

Lainaus päättyy

 

Blogipostauksen koonnut

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

 

PS.  Mikäli onnistut ottamaan sunnuntaina kuvia kuunpimennyksestä, jostain sen vaiheesta, ja haluat jakaa kuviasi meidän kaikkien iloksi, niin laita minulle s-postia! Eli kuvia ja tiedot missä päin kuvattu ja kuka on kuvaaja. 

Kiittäen Aimo

 

Luento rakennetun ympäristön suojelusta

 

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta (Tapahtumat)

Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus osallistua Vaasa-Mustasaaren oppaiden opastetulle kävelylle

https://www.vaasa.fi/tapahtumat/rakennetun-kulttuuriympariston-suojelu/ 

Rakennetun ympäristön suojelu -

Kirjastonkatu 13 / Biblioteksgatan 13, 65100 Vaasa, Finland

Kirjastonkatu 13, FI-65100 Vaasa, Suomi

Kesto: 1 t

Julkinen  · Kaikki Facebookin käyttäjät ja muut ihmiset

Rakennustutkija Annika Harjula-Eriksson luennoi rakennetun kulttuuriympäristön suojelusta torstaina 4.9.2025 klo 17.30-18.30 pääkirjaston Draama-salissa.

Rakennukset kertovat tarinoita historiasta, tyylivirtauksista, kulttuurista ja yhteiskunnasta. Rakennussuojelulla turvataan rakennetun ympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus sekä pyritään säilyttämään historiallisia kohteita tuleville sukupolville.

Rakennettu ympäristö on Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema vuonna 2025.

Teemavuoden luennon järjestävät Vaasan kaupunginkirjasto ja Vaasa-Mustasaari-oppaat. 

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus lähteä opastetulle kävelylle keskustaan. Kävelykierrokset ovat maksuttomia. Ilmoittaudu 2.9. mennessä: oppaat-guider@elisanet.fi

 

”Rakennettu ympäristö on osa elämäämme ja täynnä merkityksiä, jotka syntyvät alueen erityispiirteistä, tarinoista ja muistoista. Paikkakunnan identiteetti rakentuu näistä aineista.”

***

Byggnadsforskare Annika Harjula-Eriksson föreläser om skyddandet av byggd kulturmiljö på torsdagen den 4.9 kl. 17:30-18:30 i huvudbibliotekets Dramasal.

Föreläsningen är på finska men det går bra att ställa frågor och få svar på svenska.

Byggnaderna berättar historier om historien, stiltrender, kulturen och samhället. Med byggnadsskydd bevaras den bebyggda miljöns tidsmässiga och regionala mångfald och man strävar efter att bevara historiska objekt för kommande generationer.

Bebyggd miljö är tema för Europas kulturmiljödagar år 2025.

Temaårets föreläsning ordnas av Vasa stadsbibliotek och Vasa-Korsholms guider. Det är fritt inträde till evenemanget.

Efter evenemanget finns det möjlighet att gå på en guidad promenad i centrum. De guidade promenaderna är avgiftsfria. Anmäl dig senast 2.9: oppaat-guider@elisanet.fi 

Linkki vielä Vaasa-Mustasaari oppaiden sivuille

https://vaasamustasaarioppaat.fi/

...

Kuvituskuva

 Kuva: AN, 2017

Pitkäjänteinen, säännöllinen ja perinteisiä ratkaisuja suosiva kunnostus on oikea tapa vaalia arvokasta rakennusperinnettä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.

Rakennussuojelu ei onnistu, ellei kohteista oikeasti osata pitää huolta. Suojeltavia kohteita ei ole tarpeen tietenkään museoida. Joissakin tapauksissa erinomainen lopputulos saadaan myös rinnastamalla vanhaa ja uutta. Aikakausien kerroksellisuus on luonnollista.

 

Wikipediassa on oikein hyvä artikkeli aiheesta Rakennussuojelu

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rakennussuojelu

Aimo Nyberg

aimonyberg(at)gmail.com

 

Lähdetään pränkeille, puistoihin, metsiin...

 

Hyvää Suomen luonnon päivää kaikille!
 

Pränkeille, puistoihin, metsiin haluan mennaä nyt! 

 https://suomenluonnonpaiva.fi/

 

Yle:n järjestämän Sanoita linnunlaulu -runokilpailun  voittaja ja runoista julkaistava kokoelma julkaistaan Suomen luonnon päivänä 30.8.2025. 

Lainaus 

https://yle.fi/a/74-20148875

"Kiitos linnut ja rohkeat runoilijat! Ylen Sanoita linnunlaulu -runokilpailu päättyi juhannusyönä. Yle haastoi lintujen kevätmuuton ajan suomalaiset ilmaisemaan runon muodossa, mitä linnut heille merkitsevät. Kilpailuun lähetettiin yli 4000 runoa.

Kilpailun aikana runoja kirjoittamaan kannusti 12 tuomaria, jotka kukin poimivat omalla arviontiviikollaan tietystä teemasta kuusi suosikkiaan yleisön äänestettäväksi. Tuomareina toimivat maailmanmatkaaja Aino Huilaja, kirjailija Anni Kytömäki, muusikot Jonne von Hertzen ja Lordi, runoilijat Harri Hertell ja Susanna Jussila, jalkapalloilija Roope Riski, luontotoimittaja Kerttu Kotakorpi, pelistriimaaja Arttu-Kalle Örmälä, näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius ja lasten ja nuorten runot luki näyttelijä Christoffer Strandberg.

Elokuun viimeisellä viikolla runoista julkaistaan verkkoon runokokoelma ja kilpailun voittaja julistetaan Suomen luonnon päivänä 30.8."

 

Ja voittaja on... 

https://yle.fi/a/74-20178444

"Tässä ovat Sanoita linnunlaulu -runokilpailun voittajat – Jenni Haukio: ”Todella upeita runoja oli paljon”

Sanoita linnunlaulu -kilpailun voittajarunoissa on erityistä syvyyttä ja ne luovat kuvia Suomen ainutlaatuisesta luonnosta, sanoo voittajat valinnut Jenni Haukio."

...

Tätä odotellessa laitan luettavaksi tämän runon:

 

 

 

Tämä Aale Tynnin runo TAMMIKUJA löytyy 4. - 8.6. 1988 järjestetyn Keijkaisen Jalanjälki tapahtuman esitteestä. Järjestäjänä oli Vaasa Festivat ja Vaasan läänin taidetoimikunta.

Osana tätä festivaalia oli puiden istutustalkoot PRÄNKEILLE eli Vaasan palokujille. 

 

 

 

 Kuvien skannaus: AN 

 

Vaasan kaupunki on kunnostanut palokujia viime vuosina yhden vuoisivauhdilla.  Työ on jatkunut taas tänäkin kesänä. Meneillään on Itäisen Kasarminkujan parantaminen. 

 

Ulkoillaan pränkeillä, kaupunkiluonnossa lähellä tai kauempana!

Nyt on hyvä aika myös lähteä vaikkapa sieniä keräämään.

 

Aimo Nyberg

aimonyberg(at)gmail.com 

 

Ilmastonmuutokseen varautumisesta

 

Ilmoittaudu mukaan! 

Kirjaston draamasalissa keskiviikkona 3.9.2025 kerrotaan ja keskustellaan tärkeistä asioista.

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/mita-vaasalaisen-tulee-tietaa-ilmastonmuutokseen-varautumisesta-asukastilaisuus-3-9/

Lainaus kaupungin sivuilta

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vaasalaisten turvallisuuteen? Miten vaikutuksiin voi varautua? Tule keskustelemaan ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista ja sekä oppimaan tapoja varautua niihin.

Aika: Keskiviikkona 3.9. kello 16.30–19.00.

Paikka: Draamasali, Vaasan pääkirjasto, Kirjastonkatu 13 

Tilaisuus on pääosin suomenkielinen, mutta osallistua voi myös ruotsiksi ja englanniksi.  

Ilmoittaudu tilaisuuteen 31.8. mennessä: https://forms.gle/uDPuiMVVCbYVHWdW6. 

Yhdessä varautuen muuttuvaan ilmastoon 

Yleistyvät helteet ja voimistuvat rankkasateet ovat seurausta ilmastonmuutoksen etenemisestä. Ilmastonmuutosta ei voi onnistuneista päästövähennyksistä huolimatta pysäyttää, joten sen vaikutuksiin on tärkeää sopeutua. 

Vaasan kaupunki haluaa kuulla alueen asukkailta, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa heidän arkeensa ja millaisia tarpeita asukkailla on. Lisäksi tilaisuudessa pohditaan, miten asukkaat voivat varautua ja miten kaupunki voi tukea asukkaiden valmiutta. Tule siis kertomaan näkemyksesi ja vaikuttamaan tulevaisuuden Vaasaan.  

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Kahvitarjoilu alkaa kello 16.30, ja aloitamme keskustelun kello 17.  

Keskustelun tuloksia hyödynnetään Vaasan kaupungin työssä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Toteutusta tukee EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen mission MIP4Adapt-projekti. Tilaisuuden fasilitoi Tyrsky-Konsultointi Oy:n asiantuntija. 

Vaasa on vuoden 2026 European Green Leaf -kaupunki. Euroopan komissio myöntää tunnustuksen vuosittain kaupungeille, jotka edistävät kestävää kehitystä ja tekevät määrätietoisesti työtä ympäristön ja ilmaston hyväksi.

 

...

Kuvituskuva

Kuva: AN 2.1.2024. Vaasan keskussairaalan lämmityssavut ”kohtaavat” taivaan pilvilautan.

 

Aivan mahtava lipputangonnuppi!

 

Kuvat: AN 5.8.2025

Vaasan kaupungintalon julkisivulla olevien lipputankojen nuppeja kannattaa katsella tarkkaan. Ihan vain omin silmin tai vaikkapa lintukiikarilla – tai sitten valokuvata niitä!

Symboleilla on omat historiansa, niin tälläkin. Vaasan vaakunan ja myös Pohjanmaan maakunnan vaakunan keskeltä löytyy tämä sama tuttu kuvio.

Katso lisää vaippapa Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaan_vaakuna

Lainaus

”Pohjanmaan vaakuna on Pohjanmaan maakunnan heraldinen tunnus. Vuonna 1997 vahvistettu vaakunaselitys kuuluu: "Punaisessa kentässä kuninkaallinen Vaasain tunnuskuva (rynnäkkörisukimppu) ja lakio, molemmat kultaa; lakiossa neljä punaista juoksevaa kärppää asetettuina 2+2."

Vaakunan on suunnitellut heraldikko Juhani Vepsäläinen 28.9.1997. Rynnäkkörisukimppu on peräisin maakunnan keskuskaupungin Vaasan vaakunasta ja se on historiallinen Vaasan kuningassuvun tunnus. Lakion kärpät viittaavat Pohjanmaan historiallisen maakunnan vaakunaan vuodelta 1576. Vaakunan värit ovat perinteiset suomenruotsalaisten tunnusvärit ja ne pohjautuvat Suomen vaakunan väreihin. Värit esiintyvät myös ruotsinkielisen Pohjanmaan perinteisessä isännänviirissä.

Vaasa-suvun tunnusta on käytetty aiemmin myös Vaasan läänin vaakunoissa.”

 

Tekstin jako ja kuvat: Aimo Nyberg

aimonyberg(at)gmail.com

Sopisiko kompassiruusuke Vapaudenpatsaan taakse?

 

Vapaudenaukio Vaasaan (Suomen vapaudenaukio) 

Vaasassa ei ole Vapaudenaukiota. Mutta voisi hyvin olla. Suomen vapaus- ja itsenäisyystaisteluun 1918 liittyviä vapaudenaukioita on Suomessa useitakin; ainakin Tampereella Hämeenpuistosta on nimetty alue Vapaudenaukioksi. Hämeenlinnassa on Vapaudenaukio, Lappeenrannassa on Vapaudenaukio, Kuopiossa on Vapaudenaukio. Suomessa ainakin näillä paikkakunnilla on Vapaudenaukio.

Ja maailmalta löytyy merkittäviä turistikohteita, jotka haluavat nostaa esiin omaa historiaansa tekemällä näkyväksi maansa itsenäistymiseen ja vapauden saavuttamiseen liittyviä tapahtumia.  

Esimerkkinä mainittakoon Tallinnan Vapaudenaukio.

Suurikokoisin ja kenties merkittävin vapaudenpatsas on New Yorkissa – The Statue of Liberty.

Meillä Vaasassa on C. A. Setterbergin ruutukaavassa keskeisellä paikalla tori, suuri upea aukio kaupungin sydämessä, - viralliselta nimeltään Vaasan kauppatori. Hyvä historiallinen nimi, jonka tulee tottakai säilyä, vaikka torikauppa ei enää olekaan yhtä merkittävää kuin on joskus ennen ollut.

Torialueen pohjoispäässä, Hovioikeudenpuistikon puolella ja kävelykeskustan välittömässä yhteydessä on Vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkki. Suomen Vapaudenpatsas. Yrjö Liipolan teos on monumentaalinen muistomerkki.  Se on jalustoineen 14 m korkea. Ylinnä jalustan päällä ovat lakkia heiluttava sotilas ja haavoittunut sotilas. Jalustan neljällä sivustalla on merkittävää symboliikkaa: Vapaudenristi, leijona, lohikäärme, laki-, uskonto-, työ- ja tulevaisuus allegoriat ja pohjoissivustalla myös reliefi Mannerheim joukkoineen.

Historiallisista syistä Vaasassa tulisi Vapaudenpatsaan ympärillä mielestäni olla Vapaudenaukio. Uskon, että aika monet kokevat, että meillä on tämän koko Suomen Vapaudenpatsaan ympärillä Suomen yksi merkittävimmistä Vapaudenaukioista. Mutta virallisesti näin ei ole. Kartoissa tätä ei ainakaan mainita.

Vaasan kauppatorin nimeäminen myös Vapaudenaukioksi pitäisi nostaa keskusteluun nyt kun kaupunki lähtee toteuttamaan merkittävää ”kasvojen kohotusta” Vaasan kauppatorin ja Hovioikeudenpuistikon uusimman yleissuunnitelmaluonnoksen mukaisesti.

Vapaudenpatsas on ollut torilla vuodesta 1938, siis jo 86 vuotta. Satavuotisjuhlavuoteen on enää siis 13 vuotta. Minulla ei ole tiedossa suunnitelmia siitä, milloin ja missä laajuudessa Vapaudenpatsasta ja sen ympärillä oleva tila tullaan kunnostamaan pronssiveistoksen konservoinnin vaatimalla tavalla tähän erikoistuneiden ammattilaisten toimesta. Tämäkin työ on jossain vaiheessa edessä, eikä se onnistu ihan pikkurahalla. Valtakunnan tason rahoitusta tähän olisi ehdottomasti pystyttävä järjestämään. Työ on mahdollisesti jopa vaativampaa kuin Helsingissä jokin aika sitten tehty Manta -suihkulähteen konservointityö.

Jos ja kun ylä- ja alatorin puustorivit uusitaan (ovatko ne nyt niin huonossa hapessa, mullassa?), niin viheraluesuunnittelun ohella ja kenties tätäkin tärkeämpää on varmistaa toriaukion säilyminen riittävän näyttävänä etelä-pohjoissuuntaan ja lisäksi myös Hovioikeudenpuistikolla itä-länsi suuntaan avautuvan C. A. Setterbergin ruutukaava-alueen keskipisteenä.

Nykyisellä kävelykatualueella on ollut sen valmistumisesta alkaen YSTÄVYYSKAUPUNKIEN LAATAT.

Kävelykadulle, Vaasan kauppatorin viereen on kiinnitetty katuun yhteensä 10 metallista laattaa, yhdeksän ystävyyskaupungin laattaa ja otsikkolaatta. Tarkempi paikka on Suomen Vapaudenpatsaan takana, Erkki Kannoston veistosten Matkakuume ja Syväjano välissä. Kussakin laatassa on kaupungin ja maan lisäksi mainittu etäisyys Vaasasta.

Oma mielipiteeni on, että näiden lähelle kävelykadulle Vapaudenpatsaan pohjoispuolelle sopisi erityisen hyvin uusi taideteos, katuun upotettava suurikokoinen ja monivärinen kompassiruusuke. Ja siihen kaikkiin ilmansuuntiin laitettavia pääkaupunkien nimiä eri puolilta maailmaa.  Ystävyyskaupunkien laatat säilytettäisiin tietenkin, ja niitä täydentämään sopisi erinomaisen hyvin näyttävä kompassiruusuke.

Ehdotukseni korvaisi siis nyt samaan paikkaan suunnitteilla olevan saaristoteeman mukaisen katutaideteoksen.

 

Aimo Nyberg

Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com

 

Kuvituskuvat: Ystävyyskaupunkilaatat. Kuvat: AN

 

...

Tässä vielä linkki samaa aihetta käsittelevään yhdistyksen mielipiteeseen.

 VKA ry - ICV rf,  20.8.2025 Vaasan kaupungin kirjaamoon lähetetty mielipide

https://vkaicv.nettisivu.org/mielipide-kauppatorin-ym-yleissuunnitelmaluonnoksesta-a-2256/

Nyt ja ennen: Rauhankatu 23, Vaasa

 

Tämän kaupunkiblogin nimi on Vaasa ennen ja nyt - Vasa förr och nu. 

Miltä kaupunkimme näyttää tänään ja millaisia muistoja, tarinoita meillä on omasta lähiympäristöstämme, kotikaupungistamme ja millaisia tunnelmia vanhat valokuvat vuosikymmenten takaa meille pystyvät välittämään? Tämä on ollut blogin "pääaihe" alusta alkaen. Nyt jo siis yli 14 vuotta.

Blogin nimen alle on sopinut ja sopii jatkossakin oikein hyvin paljon muutakin - hyvinkin monenlaisia aihepiirejä. 

Tällä jatketaan eteenpäin ja toivotaan, että uusiakin "toimittajia" eli kirjoittajia ja valokuvaajia saadaan mukaan!

Tämä blogipostaus on taas ns. asian ytimessä. 

Valokuva on tältä päivältä ja sen parina kuva vuosikymmenten takaa. Kaupunkikohteesta, joka on tänään aivan eri näköinen kuin se oli joskus kauan sitten. Tällä kertaa vanhempi kuva on maalaus, Inkeri Julkusen kaksi teosta, jotka ovat tällä hetkellä esillä näyttelyssä Pohjanmaan museossa. 

Inkeri Julkunen ja muita naivisteja | Pohjanmaan museo

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/pohjanmaan-museo/ 

"Vaasalainen Inkeri Julkunen alkoi maalata itseoppineena taiteilijana 1970-luvulla. Naivismi esitetään näyttelyssä hänen taiteellisen tuotantonsa avulla laajemmin. Näyttelyä täydentää valikoima teoksia valtakunnallisesti merkittäviltä aikalaisilta: Martti Innanen, Alice Kaira, Lea Kauppi, Pirkko Lepistö ja Tuomas Mäntynen. Esillä 7.6-19.10.2025".

Kuva: AN, 20.8.2025. Rauhankatu 23

Selostustekstin kuva: Gunnar Bäckman

Muistot Lammion siirtomaatavarakaupasta ovat aivan varmasti monilla vaasalaisilla säilyneet mielessä. Jos muistoja, mahdollisesti kuviakin joltain teiltä löytyy, julkaisen niitä mielelläni tässä blogissa!

Pohjanmaan museo toivoo edelleen lisää tietoja Inkeri Julkusen tuotannosta

Kuvalainaus näyttelyn seinätekstistä

Loppuun vielä suositus lähteä katsomaan Inkerin maalauksia Pohjanmaan museoon. 

Katso aukioloajat museon sivuilta

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/pohjanmaan-museo/

Kännykkäkuvat: AN

Aimo Nyberg

Kuviope, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com