Yhtäläisyyksiä on – ainakin jotain
Tällaista kuvavertailu en ole aikaisemmin missään nähnyt.
Näiden kahden toisella puolella maapalloa olevien vapaudenpatsaiden
yhtäläisyyksiä pohtivia symbolitutkimuksiakaan ei taida kovin helpolla löytyä? Tuskinpa
millään kielellä. Jos jollain teistä, hyvät lukijani, on aiheeseen liittyvää
tietoa, olisin yhteydenotosta erittäin kiitollinen.
Olen kuvataiteen opettajaopintojen yhteydessä opiskellut taidehistoriaa ja
taiteentutkimusta Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa (tutkinto silloisessa
Taideteollisessa korkeakoulussa). En kuitenkaan pidä itseäni tutkimuksen
saralla muuna kuin asioihin uteliaisuudella suhtautuvana ja huolella faktoihin
perehtyvänä kuvataiteen opettajana. Toivon, että tämä aihe ja nämä
kuvavertailut inspiroisivat ihan oikeita tutkijoita.
Kun katson tarkkaan näitä kahta vapaudenpatsasta, niissä on
ainakin muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Esitän tässä nyt nämä kuusi kohdetta, kuvanäytettä – ja hieman
tekstiäkin. Ajatuksistani voi ihan perusteellisesti olla jotain muutakin
mieltä.
SUOMEN VAPAUDENPATSAS
Kuva 1.
Havukokardilakkia heiluttava sotilas
Kuva 2. Sotilas paljastaa päänsä
Kuva 3. Inskriptio ja
vuosiluku
Kuva 4. Allegoria
LAKI
Kuva 5. Leijona
polkee jalkoihinsa lohikäärmeen
Kuvat 6. Vihkiäistilaisuus
Kuvalainaus Yrjö
Liipolan Taidemuseon valokuvakokoelmasta, uudelleenkuvaus AN
Lainaus suomenkielisestä Wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Vapaudenpatsas
Suomen Vapaudenpatsas on Yrjö Liipolan ja Jussi Mäntysen
suunnittelema, vuonna 1938 paljastettu monumentaalinen veistoskokonaisuus, joka
sijaitsee Vaasan kauppatorilla. Teoksen korkeus jalustoineen on 14 metriä ja
jalustan päällä olevan osan korkeus on kuusi metriä. Pronssiveistos painaa 3,6
tonnia.
Monumentin osat
Kokonaisuus koostuu tummasta graniitista tehdyn jalustan
lisäksi viidestä mustaan graniittiin veistetystä reliefistä ja leijonasta, sekä
pääryhmästä, joka on valettu tummaan pronssiin.
Sivureliefit
Torilta katsottuna jalustan oikealla sivulla Alatorin
puolella on kaksi reliefiä. Vasemmanpuoleinen on Työ, jossa on mies, jonka
oikeassa kädessä on viljalyhde ja vasemmassa sirppi. Oikealla on Tulevaisuus,
jossa on kuvattu äiti ja kaksi lasta. Ylätorin puolella olevissa reliefeissä on
Laki, jossa on kuvattu mies käsissään miekka ja kilpi, sekä Uskonto, jossa on
nainen, joka on kääntänyt kasvonsa kohti kirkkoa.
Jalustan takasivun reliefissä on kuvattu marsalkka
Mannerheim puettuna pitkäviittaiseen sotilastakkiin. Hänen oikeassa kädessään
on kiikari. Mannerheimin takana marssii sotilaita ja hänen taustallaan on tykin
lavetin pyörä. Sivureliefit veisti Yrjö Liipola.
Leijona
Jalustan etupuolella on Jussi Mäntysen veistämä tyylitelty
Suomen Leijona, joka seisoo etujaloillaan maassa makaavan, poljetun
lohikäärmeen päällä. Leijonan yläpuolella on versaalikirjaimin "ISÄNMAANSA
VAPAUTTAJILLE / ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE / 1918". Tekstin yläpuolella
on jalustaan veistetty Vapaudenristi.
Kuva: AN
Lainaus, teksti ja kuvat suomenkielisestä Wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaudenpatsas
Vapaudenpatsas (engl. Statue of Liberty), varsinaiselta
nimeltään Vapaus valaisee maailmaa tai Maailmaa valaiseva Vapaus (engl. Liberty
Enlightening the World, ransk. La liberté éclairant le monde), on suuri
naishahmoa esittävä patsas New Yorkin edustalla Liberty Islandin saarella.
Patsas on Ranskan kansan lahja Yhdysvalloille juhlistamaan Yhdysvaltain
itsenäisyysjulistuksesta 1776 alkanutta maiden välistä ystävyyssuhdetta.
Monumenttia ehdotti ranskalainen Édouard de Laboulaye vuonna 1865, ja hän ja
kuvanveistäjä Frédéric Auguste Bartholdi yhdessä suunnittelivat patsaan.
Ranskalaiset tekivät itse patsaan kuparista, raudasta ja teräksestä ja
vastasivat sen kokoamisesta Yhdysvalloissa, ja yhdysvaltalaiset tekivät
jalustan. Vapaudenpatsas paljastettiin 28. lokakuuta 1886.
Vapaudenpatsas esittää Vapauden jumalatarta. Sen vasemmassa
kädessä on lakitaulu, jossa lukee Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen
päivämäärä, oikeassa kädessä on valistuksen soihtu, ja vasemmalla jalallaan
jumalatar talloo rikkoutuneita kahleita. Patsaan naishahmo on 46 metriä korkea
ja koko patsas jalustoineen 93 metriä korkea. Patsas tuli tunnetuksi paitsi
vapauden symbolina, myös siitä, että se toivotti New Yorkiin vuosina 1886–1924
laivalla saapuneet miljoonat siirtolaiset tervetulleiksi.
.jpg)
Kuva ja alla olevat kuvarajaukset
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=149005856
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Kuva: https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=154681513
Kuva maalauksesta: Edward Moran, Vapaudenpatsaan paljastustilaisuus,
1886.
Museum of the City of New York, Public Domain.
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=229787
STATUE OF LIBERTY / SUOMEN VAPAUDENPATSAS
-
Soihtu, jossa kullattu liekki / Lakki, jossa
kuusenhavu
-
Vapauden jumalatar päässään kruunumainen
sädekehä / Voiton saavuttanut sotilas paljastaa päänsä, heiluttaa yläpuolellaan
lakkiaan vapauden merkiksi
-
Lakitaulun kannessa Amerikan
itsenäisyysjulistuksen pvm / Vapaudenristin alla teksti: "ISÄNMAANSA
VAPAUTTAJILLE / ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE / 1918"
-
Patsaan naishahmolla on lakitaulu vasemmassa
kädessä ja oikeuden viitta yllään / Klassiseen tyyliin tehty mies oikeassa
käsivarressaan LEX-kilpi pidellen käsissään vahvaa miekkaa
-
Murtuneet kahleketjut sandaalien peittämien
jalkojen ympärillä / leijonan etukäpälien alla on maahan poljettu lohikäärme
-
Amerikan itsenäisyysjulistuksen päivämäärän
(4.7.1776) ja muistomerkki valmistumisen (28.10.1886) välillä on pitkä aika, 110
vuotta / Suomen sisällissota – vapaussota käytiin keväällä 1918 ja muistomerkki
valmistui vasta 20 vuotta myöhemmin heinäkuun 9. päivä vuonna 1938
Symbolien tulkinnat ovat aina ”muuntuvia, omaa aikaansa
heijastavia”. Samankaltaisuuksia voi nähdä, vaikka tapahtumien välillä olisi
pitkäkin aika. Mitä on vapaus? – vapauden käsitteeseen kuuluvia asioita, esim.
oikeuksia ja velvollisuuksia on aikojen saatossa kirjoitettu kansakuntien
perustuslakeihin hyvää elämää edistämään. Vapaus on yksi suurista
yläotsikoista, monien mielestä jopa kaikkein tärkein arvo, johtotähti, jota haluaa
seurata oman elämänsä isoissa ja pienissäkin asioissa.
…
Tähän loppuun on minun ”paljastettava” mikä sai minut
tähän aiheeseen tarttumaan eli inspiroi tekemään tämän tapaisen blogijutun.
Kuvien vertailun lähdeaineistona olen käyttänyt Dan Brownin
kirjaa
Salaisuuksien salaisuus
Suomenkielinen laitos
© Jorma-Veikko Sappinen ja WSOY 2025
Lainaus sivulta 658–659
”Eikö olekin upea?” Langdon kuiskasi heidän lähestyessään
määränpäätä.
Niin hän onkin, Katherinen ajatteli. Minulla ei
ollut aavistustakaan…
Heidän edessään
kohosi yli yhdeksänkymmenen metrin korkuinen kolossaalinen hahmo, joka seisoi
ylpeästi omalla yksityissaarellaan ja huokui juhlavaa, lähes jumalallista
viehkeyttä. Hän oli ojentanut oikean kätensä ja piteli siinä palavaa soihtua,
jonka kahdenkymmenenneljän karaatin liekki kimalsi aamuauringossa.
Kun vettä jauhava
lautta lähestyi, Katherine alkoi nähdä yksityiskohtia patsaan kupariruosteessa:
murtuneet kahleketjut sandaalien peittämien jalkojen ympärillä, oikeuden viitan herkät poimut, vasemmassa kädessä olevan
lakitaulun, johon on kirjoitettu maan perustamispäivä, vakaan katseen ja
rohkaisevan katsannon… ja siellä, päälaella, muinaisen symbolin, jota
Langdon oli tuonut hänet katsomaan.
Sädekruunun.
Kruunumainen
sädekehä Yhdysvaltain Vapaudenpatsaan päässä oli täsmälleen sama koriste, joka
oli toiminut valaistuneiden mielten kruununa jo tuhansia vuosia. Piikkejä oli
seitsemän, niistä jokainen oli lähes kolmen metrin pituinen, ja niiden
sanottiin symboloivan valaistumisen säteitä, jotka loistavat ulospäin tuosta
nuoresta maasta ja valaisivat kaikki seitsemän mannerta.
Asia on aivan
päinvastoin, Katherine uskoi, sillä hän näki piikit valaistumisen piikit
säteinä, jotka virtasivat sisäänpäin ja edustivat seitsemän mantereen
kulttuurien, kielten ja ideoiden virtaa, joka juoksi Amerikan mielen
muodostamaan sulatusuuniin. Tämä kansakunta oli loppujen lopuksi rakennettu
eräänlaiseksi vastaanottimeksi, joka veti puoleensa erilaisia sieluja
kaikkialta maailmasta, ja ne virtasivat sisäänpäin kohti yhteistä kokemusta.
jatkuu…
Yllä mainittu lyhyt lainaus on kirjan ihan viimeisiä
ajatuksia. Kaiken kaikkiaan lukukokemus oli taas kerran koukuttavan jännittävä.
Kuten minusta on ollut joka ikinen kerta aikaisemminkin, kun olen näitä Dan
Brownin uutuuskirjoja lukenut. Teksti on pelottavan osuvaa nykymaailman
/tulevaisuuden mahdollisten uhkien kuvausta ja niiden kirurgisen tarkkaa
analysointia. Tämän teoksensa tekemiseen Dan Brownilla meni pitempään kuin
aikaisempien menestysteostensa kirjoittamiseen.
Tulos on tällä kertaa harvinaisen hyvin juuri tämänhetkiseen maailman
myllerryksiin ajattelemisen aiheita antava.
Aimo Nyberg
Kuvataiteen ope, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com
