Vanhat tietosanakirjat ovat säilyttämisen arvoisia. Mielestäni niiden paikka ei ole roskalavalla, vaikka totta on sekin, ettei uusille kirjoille enää tahdo löytyä paikkaa, tilaa ainakaan kirjahyllyistä.
Ajantasainen tieto vanhoista tietokirjoista tietenkin puuttuu. Oman aikansa faktatekstiä ja joiltain osin kuviakin niistä kyllä löytyy enemmän ja perusteellisemmin esitettyinä kuin esim. etsimällä hakusanoilla googlesta tai muista hakukoneista. Suosin tiedonhaussa usein myös Wikipediaa, mutta sekin on mielestäni melko lyhytsanainen pyrkiessään pelkistettyyn ilmaisuun ja lähteiden / linkkien esiintuomiseen.
Ajasta sadan vuoden takaa, sotia edeltäneeltä ajalta 20- ja 30-luvulta aika harvoin tehdään ”katsauksia” miltä elämä silloin näytti, keitä henkilöitä silloin oli maamme ja kaupunkimme asioista päättämässä jne. ja miltä maatalousvaltainen ja vauhdilla teollistuva kotomaamme tai vaikkapa Vaasa tuolloin näytti.
Ajan määrittelyt ”ennen sotia ja sotien jälkeen” on meikäläiselle 50-luvun puolessa välissä syntyneelle tuttu asia. 80 vuotta II maailmansodan päättymisestä on pitkä aika, mutta samalla oma ikä, kohta puolin 70 vuotta, ei kuitenkaan tunnu niin mahdottoman pitkältä ajalta.
Otavan ISO TIETOSANAKIRJA, painos vuodelta 1938, osa XIV, esittelee sivulla 932 Vaasan kaupungin.
Palaan tähän kymmensivuiseen teksti- ja kuvaesittelyyn tulevissa blogipostauksissani. Nyt otan esille vain tämän alla olevan kartan. Karttaan ei ole merkitty vuosilukua, eli en osaa sanoa, onko se laadittu Otavan kirjapainossa ja onko tietolähteenä ollut jokin tietty kaavasuunnitelma? Kantakaupungin osalta on luetteloitu pätevästi kohteita, joita vielä tänä päivänäkin Vaasassa on. Sen sijaan Vaskiluodon osalta on esitetty sellaista mikä ei myöhemmin ole toteutunut.
Olisi mielenkiintoista saada kuulla Vaasan kaupunkisuunnittelun virkamiehiltä tai mikseipä vaikka vanhemmilta vaasalaisilta oliko suunnitelmien muuttumiselle syynä yksinkertaisesti vain syttynyt II maailmansota, ja että sodan jälkeen muut kaavoitus / rakentamishankkeet tulivat tärkeämmiksi?
Kuva lainaus kirjasta: Otavan ISO TIETOSANAKIRJA, painos vuodelta 1938, osa XIV, sivu 933
Nykyisessä lainvoimaisessa yleiskaavassa Vaskiluoto on sataman ja teollisuuden osalta vahvasti kehittyvää aluetta. Uutta asuntotuotantoa on myös suunnitteilla jollain aikataululla. Aikoinaan rakentamatta jäänyt nykyinen Vaskiluodon metsän alue on merkittävältä osaltaan virkistysaluetta (kaavamerkintä V). Tämä ”kolmijako” on toivottavasti tulevinakin vuosikymmeninä toimiva ratkaisu.
Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti