New Yorkin ja Vaasan Vapaudenpatsaat

 

Yhtäläisyyksiä on – ainakin jotain

Tällaista kuvavertailu en ole aikaisemmin missään nähnyt. Näiden kahden toisella puolella maapalloa olevien vapaudenpatsaiden yhtäläisyyksiä pohtivia symbolitutkimuksiakaan ei taida kovin helpolla löytyä? Tuskinpa millään kielellä. Jos jollain teistä, hyvät lukijani, on aiheeseen liittyvää tietoa, olisin yhteydenotosta erittäin kiitollinen.

Olen kuvataiteen opettajaopintojen yhteydessä opiskellut taidehistoriaa ja taiteentutkimusta Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa (tutkinto silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa). En kuitenkaan pidä itseäni tutkimuksen saralla muuna kuin asioihin uteliaisuudella suhtautuvana ja huolella faktoihin perehtyvänä kuvataiteen opettajana. Toivon, että tämä aihe ja nämä kuvavertailut inspiroisivat ihan oikeita tutkijoita.

 

Kun katson tarkkaan näitä kahta vapaudenpatsasta, niissä on ainakin muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Esitän tässä nyt nämä kuusi kohdetta, kuvanäytettä – ja hieman tekstiäkin. Ajatuksistani voi ihan perusteellisesti olla jotain muutakin mieltä.  

 

SUOMEN VAPAUDENPATSAS

Kuva 1. Havukokardilakkia heiluttava sotilas

Kuva 2. Sotilas paljastaa päänsä 

Kuva 3. Inskriptio ja vuosiluku

Kuva 4. Allegoria LAKI

Kuva 5. Leijona polkee jalkoihinsa lohikäärmeen

Kuvat 6. Vihkiäistilaisuus

Kuvalainaus Yrjö Liipolan Taidemuseon valokuvakokoelmasta, uudelleenkuvaus AN

 

Lainaus suomenkielisestä Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Vapaudenpatsas

Suomen Vapaudenpatsas on Yrjö Liipolan ja Jussi Mäntysen suunnittelema, vuonna 1938 paljastettu monumentaalinen veistoskokonaisuus, joka sijaitsee Vaasan kauppatorilla. Teoksen korkeus jalustoineen on 14 metriä ja jalustan päällä olevan osan korkeus on kuusi metriä. Pronssiveistos painaa 3,6 tonnia.

Monumentin osat

Kokonaisuus koostuu tummasta graniitista tehdyn jalustan lisäksi viidestä mustaan graniittiin veistetystä reliefistä ja leijonasta, sekä pääryhmästä, joka on valettu tummaan pronssiin.

Sivureliefit

Torilta katsottuna jalustan oikealla sivulla Alatorin puolella on kaksi reliefiä. Vasemmanpuoleinen on Työ, jossa on mies, jonka oikeassa kädessä on viljalyhde ja vasemmassa sirppi. Oikealla on Tulevaisuus, jossa on kuvattu äiti ja kaksi lasta. Ylätorin puolella olevissa reliefeissä on Laki, jossa on kuvattu mies käsissään miekka ja kilpi, sekä Uskonto, jossa on nainen, joka on kääntänyt kasvonsa kohti kirkkoa.

Jalustan takasivun reliefissä on kuvattu marsalkka Mannerheim puettuna pitkäviittaiseen sotilastakkiin. Hänen oikeassa kädessään on kiikari. Mannerheimin takana marssii sotilaita ja hänen taustallaan on tykin lavetin pyörä. Sivureliefit veisti Yrjö Liipola.

Leijona

Jalustan etupuolella on Jussi Mäntysen veistämä tyylitelty Suomen Leijona, joka seisoo etujaloillaan maassa makaavan, poljetun lohikäärmeen päällä. Leijonan yläpuolella on versaalikirjaimin "ISÄNMAANSA VAPAUTTAJILLE / ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE / 1918". Tekstin yläpuolella on jalustaan veistetty Vapaudenristi.

 

Kuva: AN

 

STATUE OF LIBERTY

Lainaus, teksti ja kuvat suomenkielisestä Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaudenpatsas

Vapaudenpatsas (engl. Statue of Liberty), varsinaiselta nimeltään Vapaus valaisee maailmaa tai Maailmaa valaiseva Vapaus (engl. Liberty Enlightening the World, ransk. La liberté éclairant le monde), on suuri naishahmoa esittävä patsas New Yorkin edustalla Liberty Islandin saarella. Patsas on Ranskan kansan lahja Yhdysvalloille juhlistamaan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta 1776 alkanutta maiden välistä ystävyyssuhdetta. Monumenttia ehdotti ranskalainen Édouard de Laboulaye vuonna 1865, ja hän ja kuvanveistäjä Frédéric Auguste Bartholdi yhdessä suunnittelivat patsaan. Ranskalaiset tekivät itse patsaan kuparista, raudasta ja teräksestä ja vastasivat sen kokoamisesta Yhdysvalloissa, ja yhdysvaltalaiset tekivät jalustan. Vapaudenpatsas paljastettiin 28. lokakuuta 1886.

Vapaudenpatsas esittää Vapauden jumalatarta. Sen vasemmassa kädessä on lakitaulu, jossa lukee Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen päivämäärä, oikeassa kädessä on valistuksen soihtu, ja vasemmalla jalallaan jumalatar talloo rikkoutuneita kahleita. Patsaan naishahmo on 46 metriä korkea ja koko patsas jalustoineen 93 metriä korkea. Patsas tuli tunnetuksi paitsi vapauden symbolina, myös siitä, että se toivotti New Yorkiin vuosina 1886–1924 laivalla saapuneet miljoonat siirtolaiset tervetulleiksi.

Kuva ja alla olevat kuvarajaukset  
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=149005856

Kuva:  https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=154681513

 

Kuva maalauksesta: Edward Moran, Vapaudenpatsaan paljastustilaisuus, 1886.
Museum of the City of New York, Public Domain.

https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=229787

STATUE OF LIBERTY / SUOMEN VAPAUDENPATSAS 

-          Soihtu, jossa kullattu liekki / Lakki, jossa kuusenhavu

-          Vapauden jumalatar päässään kruunumainen sädekehä / Voiton saavuttanut sotilas paljastaa päänsä, heiluttaa yläpuolellaan lakkiaan vapauden merkiksi

-          Lakitaulun kannessa Amerikan itsenäisyysjulistuksen pvm / Vapaudenristin alla teksti: "ISÄNMAANSA VAPAUTTAJILLE / ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE / 1918"

-          Patsaan naishahmolla on lakitaulu vasemmassa kädessä ja oikeuden viitta yllään / Klassiseen tyyliin tehty mies oikeassa käsivarressaan LEX-kilpi pidellen käsissään vahvaa miekkaa

-          Murtuneet kahleketjut sandaalien peittämien jalkojen ympärillä / leijonan etukäpälien alla on maahan poljettu lohikäärme

-          Amerikan itsenäisyysjulistuksen päivämäärän (4.7.1776) ja muistomerkki valmistumisen (28.10.1886) välillä on pitkä aika, 110 vuotta / Suomen sisällissota – vapaussota käytiin keväällä 1918 ja muistomerkki valmistui vasta 20 vuotta myöhemmin heinäkuun 9. päivä vuonna 1938

 

Symbolien tulkinnat ovat aina ”muuntuvia, omaa aikaansa heijastavia”. Samankaltaisuuksia voi nähdä, vaikka tapahtumien välillä olisi pitkäkin aika. Mitä on vapaus? – vapauden käsitteeseen kuuluvia asioita, esim. oikeuksia ja velvollisuuksia on aikojen saatossa kirjoitettu kansakuntien perustuslakeihin hyvää elämää edistämään. Vapaus on yksi suurista yläotsikoista, monien mielestä jopa kaikkein tärkein arvo, johtotähti, jota haluaa seurata oman elämänsä isoissa ja pienissäkin asioissa.

 

…

 

 

Tähän loppuun on minun ”paljastettava” mikä sai minut tähän aiheeseen tarttumaan eli inspiroi tekemään tämän tapaisen blogijutun.

Kuvien vertailun lähdeaineistona olen käyttänyt Dan Brownin kirjaa

Salaisuuksien salaisuus

Suomenkielinen laitos

© Jorma-Veikko Sappinen ja WSOY 2025

 

Lainaus sivulta 658–659

”Eikö olekin upea?” Langdon kuiskasi heidän lähestyessään määränpäätä.

Niin hän onkin, Katherinen ajatteli. Minulla ei ollut aavistustakaan…

   Heidän edessään kohosi yli yhdeksänkymmenen metrin korkuinen kolossaalinen hahmo, joka seisoi ylpeästi omalla yksityissaarellaan ja huokui juhlavaa, lähes jumalallista viehkeyttä. Hän oli ojentanut oikean kätensä ja piteli siinä palavaa soihtua, jonka kahdenkymmenenneljän karaatin liekki kimalsi aamuauringossa.

   Kun vettä jauhava lautta lähestyi, Katherine alkoi nähdä yksityiskohtia patsaan kupariruosteessa: murtuneet kahleketjut sandaalien peittämien jalkojen ympärillä, oikeuden viitan herkät poimut, vasemmassa kädessä olevan lakitaulun, johon on kirjoitettu maan perustamispäivä, vakaan katseen ja rohkaisevan katsannon… ja siellä, päälaella, muinaisen symbolin, jota Langdon oli tuonut hänet katsomaan.

   Sädekruunun.

   Kruunumainen sädekehä Yhdysvaltain Vapaudenpatsaan päässä oli täsmälleen sama koriste, joka oli toiminut valaistuneiden mielten kruununa jo tuhansia vuosia. Piikkejä oli seitsemän, niistä jokainen oli lähes kolmen metrin pituinen, ja niiden sanottiin symboloivan valaistumisen säteitä, jotka loistavat ulospäin tuosta nuoresta maasta ja valaisivat kaikki seitsemän mannerta.

   Asia on aivan päinvastoin, Katherine uskoi, sillä hän näki piikit valaistumisen piikit säteinä, jotka virtasivat sisäänpäin ja edustivat seitsemän mantereen kulttuurien, kielten ja ideoiden virtaa, joka juoksi Amerikan mielen muodostamaan sulatusuuniin. Tämä kansakunta oli loppujen lopuksi rakennettu eräänlaiseksi vastaanottimeksi, joka veti puoleensa erilaisia sieluja kaikkialta maailmasta, ja ne virtasivat sisäänpäin kohti yhteistä kokemusta.

   jatkuu…

 

Yllä mainittu lyhyt lainaus on kirjan ihan viimeisiä ajatuksia. Kaiken kaikkiaan lukukokemus oli taas kerran koukuttavan jännittävä. Kuten minusta on ollut joka ikinen kerta aikaisemminkin, kun olen näitä Dan Brownin uutuuskirjoja lukenut. Teksti on pelottavan osuvaa nykymaailman /tulevaisuuden mahdollisten uhkien kuvausta ja niiden kirurgisen tarkkaa analysointia. Tämän teoksensa tekemiseen Dan Brownilla meni pitempään kuin aikaisempien menestysteostensa kirjoittamiseen.  Tulos on tällä kertaa harvinaisen hyvin juuri tämänhetkiseen maailman myllerryksiin ajattelemisen aiheita antava.

 

Aimo Nyberg

Kuvataiteen ope, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com

 

Kuukauden kuvat, marraskuu 2025

 

Kuva: Helena Fagerlund, 3.11.2025

Tyyni lampi

Kuva: Risto Peitsaro, 4.11.2025
Aamupäivän hetki Wärtsilän purkutyömaan katsomossa

Kuva: Aimo Nyberg 4.11. 2025
Yksi Vaasan palokujista on nimeltään Toimittajankuja - Redaktörsgränden 

Kuva: Ilkka Virtanen, 10.11.2025. Aalto-puiston mahtikuusi ennen ensilumien tuloa

Kuva: Ansku, 10.11.2025
Joskus tuntuu, että elämässä on vain kaksi asiaa, jotka ovat todellisia, näkkileipä ja marraskuu (Sirkka Turkka)

Kuva: Tapani Tikkala 13.11.2025. Syysmyräkkä

Kuva: Matti Autio 21.11.2025.
Olipa suorastaan luksusta nauttia auringosta näin marraskuussa

 

Kuva: Tapani Tikkala 25.11.2025. Hippiäinen

Kuva: Kaija Mäkinen 28.11. 2025. Saara Aallon konsertissa kirkossa

Kuukausikuvien kaikki oikeudet ovat kuvien alla mainituilla valokuvaajilla!

Jatketaan tätä KUUKAUSIKUVAT teemaa. Eli tähän postaukseen kokoan taas ajankohtaisia valokuvia (marraskuu 2025) muutamalta kuvaajalta, jotka antavat valokuviaan jakoon tälle sivustolle.

Tämä blogi on avoin, vapaa julkaisupaikka myös Sinun valokuvillesi! Myös anonyymisti. 

Kännykkäkameralla tai millä vaan kameralla kuvatuille digikuville. 

Kuvien jakamisesta tälle sivustolle ei makseta korvausta - kyse on vain jakamisen ilosta - ja meille muille tulevasta hyvästä mielestä saada nähdä muiden ottamia valokuvia, tallennettuja hetkiä kotikaupungistamme.

Kuvien tulee olla meneillään olevan kuukauden aikana kuvattuja ja kuvauspaikan Vaasassa. 

Kuvat ja tiedot kuvauspaikasta ja kuvaajasta lähetetään sähköpostilla tämän vaasaennenjanyt -blogin ylläpitoon, osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Yhden itse ottamani kuvan lataan sivustolle näin loppukuusta, ja jos muiltakin tulee kuvia ko. kuukauden loppuun mennessä lisään nämä kuvat aikajärjestyksessä ko. blogipostaukseen.

MARRASKUUN kuvien lähettämiseen on siis aikaa vielä sunnuntaihin (30.11.) iltaan asti.

Lähde sinäkin mukaan tähän "kuukausikuvaus projektiin"! Kuvat saavat tietenkin olla tässä kuussa aiemmin jo muualla jaettuja (fb, jne.)

Tämä on yksi keino monipuolistaa, tehdä mielenkiintoisemmaksi tätä kaupunkiblogiamme. 

Myös uusien kirjoittajien toivon innostuvan ja tulevan mukaan tätä blogia tekemään! 

Näillä mennään kohti adventin aikaa - antoisia kameran ulkoilutusreissuja kaikille!

t. Aimo 

NYT VIIKONLOPPUNA 22.-23.11.2025

 

Katso ohjelmien esitysajat kaupungin sivuilta 

https://www.vaasa.fi/tapahtumat/vaasan-joulunavaus/

NYT

Tapahtuma-ajat

22.11.2025 klo 10.00–19.00

23.11.2025 klo 11.00–18.00

Paikka Vaasan Kauppatori

 

ENNEN

13 vuotta sitten

Kuva: AN. Tiernapojat Vaasan kauppatorilla 18.11.2012

Vaasan torilla Joulunavajaisissa esiintyivät mm. Onkilahden koulun Tiernapojat.
Esitys meni perinteikkäästi, laulu kaikui komeasti!

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Ekobonusta ilmastotekoihin: haku käynnissä!

 

Green Leaf -kaupunki Vaasa

”Vaasa on vuoden 2026 European Green Leaf -kaupunki. Euroopan komission myöntämä palkinto annetaan kaupungeille, jotka edistävät kestävää kehitystä ja tekevät määrätietoista työtä ympäristön ja ilmaston hyväksi.”

 

Ekobonusta ilmastotekoihin: haku käynnissä!

Katso Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/ekobonusta-ilmastotekoihin-haku-kaynnissa/

Julkaistu: 3.11.2025

Teksti ja kuva lainaus

”Vaasa on vuoden 2026 Green Leaf -kaupunki. Juhlavuoden kunniaksi Vaasassa toimivilla yhdistyksillä ja asukasyhteisöillä on mahdollisuus hakea noin 100–1000 euron tukea tapahtumaan, tempaukseen, pieninvestointiin tai muuhun tekoon, joka soveltuu Green Leaf -vuoden teemaan. Ekobonuksen hakuaika päättyy 7.12.2025.

Ekobonuksen hakukriteereissä painotetaan kestävyyttä ja ympäristövaikutuksia: toteutusten tulee tukea vihreitä arvoja, kuten luonnon monimuotoisuutta, energiatehokkuutta ja kiertotaloutta. Tavoitteena on myös kannustaa yhteisöllisyyteen ja inspiroida eri-ikäisiä vaasalaisia kehittämään kaupunkiaan viihtyisämmäksi ja vihreämmäksi.”

Näin Ekobonusta haetaan

Ekobonuksen haku alkaa 3.11. ja päättyy 7.12.2025, ja hakeminen tapahtuu vaasa.fi/ekobonus -sivulla olevalla lomakkeella. Ekobonusta voivat hakea yhdistykset ja asukasyhteisöt: hakemuksen tulee siis olla yhteisön tai ryhmän nimissä, jolla on pankkitili, jotta tuki voidaan myöntää. Ekobonus maksetaan esitettyjä kuitteja vastaan.

Vaasan kaupunki on yhteydessä sähköpostitse Ekobonuksen saaneisiin tahoihin viimeistään helmikuun 2026 lopussa.

Tavoitteena laaja osallistuminen ja kestävä vaikutus

Hakemuksessa tulee esittää arvioitu budjetti (100–1000 €) ja idea, joka on toteutettavissa kyseisellä summalla. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että mahdollisimman moni vaasalainen voi osallistua toteutukseen.

Hakemuksissa huomioidaan myös se, että toteutetuista ideoista voidaan viestiä esimerkiksi Vaasan seudun tapahtumakalenterissa tai yhdistyksen ja yhteisön omissa somekanavissa.

Lue tarkat hakuohjeet sivulta: vaasa.fi/ekobonus

Yhteisöt ja asukkaat avainasemassa

Vaasa on vuoden 2026 European Green Leaf -kaupunki, mikä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tuoda esiin kaupungin ilmasto- ja ympäristötyötä.

 

Green Leaf -vuoden vaikuttavuus rakentuu yhdessä: asukkaiden, yhdistysten ja yhteisöjen aktiivinen osallistuminen, ideat ja arjen teot ovat keskeisessä roolissa.

Jokainen vaasalainen voi olla mukana rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta, olipa kyse energiansäästöstä, kierrätyksestä tai tapahtumiin osallistumisesta.

Vaasa on vuoden 2026 European Green Leaf -kaupunki. Euroopan komissio myöntää tunnustuksen vuosittain kaupungeille, jotka edistävät kestävää kehitystä ja tekevät määrätietoisesti työtä ympäristön ja ilmaston hyväksi.

... 

Aineiston on jakanut tälle sivustolle: Aimo Nyberg

Taitaa tulla talvi?

 

Mikä ihana sää pakkasaamukävelylle!

Pakkasta on muutama aste

yöllä olisin voinut nähdä tähdenlentoja, - en malttanut nousta
Leonidien aktiivisuushuippua katsomaan

aamu-ulkoilulla olevilla koirilla näkyy heijastimia, välkkyviä valoja

pienet koululaiset kiirehtivät toppatapit päällään kouluun

autojen jonoja liikennevaloissa, joillakin pakokaasut tuoksuvat edelleen
menneille vuosikymmenille, talvirenkaat ritisevät vihreän aallon kutsuessa

hiekoitus on aloitettu – jotta me eläkeläiset pysyisimme pystyssä

Pysähtelen, katselen

mielikuvitukseni loihtii jäätyneiden lammikoiden kuvioista näkyviin
merkillisiä hahmoja

minut ohittaa kiirehtivät kulkijat ajatuksissaan kenties päivän työt

kausivaloja jo kerrostalojen ikkunoissa, suurien valopallojen rivistöjä
katujen poikki muistuttamassa alkavasta joulunajasta,
valosta vuoden pimeimpään hetkeen

Valkoinen lumi – toivottu talven tuoja, muistan nuo ennen niin pitkät
punaposkiset kuukaudet, monot ja puusukset
mieleeni tulevat lapsuuden ajan potkukelkkailut, suojasäiden lumiukot

ja kuulen mielessäni nyt Hectorin laulun säkeen,  - lumi teki enkelin eteiseen…
riimittelen sen tänään uusiksi näin: ja lumi teki A:n auton konepellille…

 

Kännykkäkuvat ja niihin tekstinpätkät kirjoittanut: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

 

J.O. Mallander ja Pekka Haavisto Kuntsilla

 

Mallanderin kuuden vuosikymmenen mittainen ura

Tänään lauantaina 15.11.2025 Vaasassa oli monenlaista ja erinomaisen kiinnostavaa tarjontaa iltapäivän viettoon. Kirjallisuuden ystäville valinta oli ”ilmeinen” eli kirjaston Draamasali. LittFestin päätöspäivän ohjelma oli minulle ja vaimollekin yksi vaihtoehdoista, mutta kun samaan ajankohtaan osui kuvataiteen suuri kulttuurikeskustelu Kuntsin modernin taiteen museolla, valintamme oli mennä sinne. Kulttuurikeskustelun Vaasaan olivat tulleet taiteilija J. O. Mallander ja kansanedustaja Pekka Haavisto.  

 

Kuvat: AN

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta 

"Lauantaina 15.11.2025 klo 13–14 järjestetään Kuntsin modernin taiteen museossa keskustelutilaisuus, jossa osallistujina ovat suomalaisen käsitetaiteen ja avantgarden uudistaja Jan Olof Mallander ja pitkän linjan poliitikko ja kansanedustaja Pekka Haavisto. ”Suuri kulttuurikeskustelu(ko)? -tilaisuutta moderoivat taidehistorioitsija, museonjohtaja, emeritus Asko Mäkelä sekä näyttelyn kuraattori ja Vaasan museoiden näyttelypäällikkö Maaria Salo." 

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/kulttuurikeskustelu-kuntsin-modernin-taiteen-museossa-jan-olof-mallander-ja-pekka-haavisto-kohtaavat-taiteen-aarella/

"Keskustelu on osa Kuntsin modernin taiteen museossa esillä olevaa näyttelyä Jan Olof Mallander – Extended Play (6.9.–13.12.2025), joka tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen Mallanderin kuuden vuosikymmenen mittaiseen uraan.”

 

Näyttelyyn voi käydä tutustumassa museon aukioloaikoina (tarkista museon sivuilta) joulukuun 13. päivään asti.

Kuvia tämän näyttelyn avajaisista löydät tästä linkistä MALLANDERIN NÄYTTELYYN KUNTSILLE

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/09/mallanderin-nayttelyyn-kuntsille.html

J. O. Mallanderin edellisestä näyttelystä Vaasassa kesällä 2024 Tikanojan Taidekodissa kuvia löytyy tästä linkistä KOHTI PUHDASTA MAATA

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2024/06/kohti-puhdasta-maata.html

Teksti ja kuvat

Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä 
aimonyberg(at)gmail.com

Axel Åhman: RÄÄPPÖÖ

 

MAISA

Rääppöö – Saunavaltaistuin ja muita novelleja

170 sivua

Kustantamo S&S

 

Kuva kirjan kannesta: AN

 

Axel Åhman on yksi Kaj-yhtyeen jäsenistä ja hänet tunnetaan nyt myös esikoisnovellikokoelmastaan. Alkuperäisteos Klein ilmestyi jo vuonna 2020 ruotsiksi. Suomennos on Katriina Huttusen. Novellit kertovat huumorilla höystettynä hiljaisista pohjalaisista miehistä suurella lämmöllä.

Axelin novelleissa ”Rääppöö” tarkoittaa heikkoa tai puolustuskyvytöntä miestä. Hupaisat kertomukset kuvaavat arkisia tilanteita, joissa ääneen lausumattomat ”itsestäänselvyydet” aiheuttavat humoristisia tapahtumia.

Tämä Axelin novellikokoelma on mielestäni sellainen kirja, joka jokaisen suomalaisen naisen tulisi lukea. Ainakin, jos ei itsellään ole veljiä. Toki suosittelen tätä lukukokemusta myös kaikille miehille, veljille, puolisoille ja ihan jokaiselle.

En usko, että kirjan yksittäiset novellit kuvaavat vain pikkupaikkakuntien kirjoittamattomia sääntöjä. Minusta nämä ovat suomalaisiin miehiin sopivia yleispäteviä ominaisuuksia, ”sääntöjä”.

Kirjaa on helppo lukea. Novellit ovat lyhyitä noin 10 sivun mittaisia ja nautittavaa lukemista. Yksittäisten  novellien lukemiseen ei mene paljon aikaa.

Axel Åhmanilla on todella hyvä, tarkka huomiokyky kertoessaan ihmissuhteista ja tilanteiden ja tapahtumapaikkojen ympäristöistä.

Kirjan hauska omintakeinen huumori tuo lukijalleen hyvän mielen ja antaa myös paljon ajattelemisen aihetta.

Vahva lukusuositus.

Maisa

2000-luvun ensimmäisen vuosisadan merkittävin kulttuuritapahtuma Vaasassa?

 

ILKKA VIRTANEN

Nimimerkki ”Ansku” käsitteli tässä blogissa jokin aika sitten (3.11.2025) Vaasan Hovioikeuden perustamista 1775 ja sen merkitystä Vaasalle ja kaupungin tulevaisuudelle. Kirjoitus toi mieleeni talousmatematiikan professori ja rehtori Tryggve Saxénin avajaispuheen Vaasan Kauppakorkeakoulun vihkiäisjuhlassa Vaasan Kaupungintalossa 20.9.1968. 

Puheen pääsanoma oli, että yksityisen Kauppakorkeakoulun perustaminen oli silloisen vuosisadan merkittävin kulttuuritapahtuma Vaasassa. Samalla hän toi esiin kultakin vuosisadalta Vaasan historiassa vastaavan merkityksen omaavan kulttuuritapahtuman. Näistä yksi oli Hovioikeuden perustaminen. Lainaan seuraavassa Saxénin puhetta. Ajoittain lisään mukaan omia täydennyksiäni. Lopuksi luon katseen tulevaisuuteen ja esitän pohdittavaksi otsikossa esittämääni kysymystä.

1600-luku

Rehtori Saxén: ”Kaupunkimme perustettiin vuonna 1606. Sen jälkeen löydän sen historiasta jokaiselta vuosisadalta vain yhden kulttuurielämällemme niin merkittävän tapauksen kuin sen, jota me tänään olemme tulleet viettämään.

Ensimmäinen on triviaalikoulun perustaminen, tai oikeammin Uudenkaarlepyyn triviaalikoulun siirtäminen Vaasaan Kaarle XI:n käskystä vuonna 1684. Siihen aikaan oppilaat triviaalikoulusta siirtyivät suoraan yliopistoihin jatkamaan opintojaan ylioppilaina. Tämän huomioon ottaen ymmärrämme hyvin, että triviaalikoulun saaminen Vaasaan oli omiaan antamaan kaupungin ja sen lähiympäristön nuorisolle aivan toisenlaiset mahdollisuudet opin tiellä kuin heidän vanhemmillaan oli ollut.”

Triviaalikoulu sisälsi alkeiskoulun ja sen jatkona yliopisto-opintoihin oikeuttavan koulutuksen. Opintojen kestoaika oli 8 vuotta. Vaasan Triviaalikoulun tunnetuin oppilas oli Johan Ludvig Runeberg, joka opiskeli koulussa 1815-1822 ja siirtyi opintojen päätyttyä opiskelijaksi Keisarilliseen Turun Akatemiaan.

1700-luku

Seuraavan vuosisadan merkkitapaus Saxénille oli Hovioikeuden perustaminen. Tämän hän jätti kuitenkin maininnalle, laajemman käsittelyn saivat vain koulutukseen liittyvät tapahtumat: ”Toinen, 1700-luvun merkkitapaus kaupunkimme kulttuurielämässä, oli Vaasan Hovioikeuden perustaminen 1775.”

Kesällä 1775 Ruotsin kuningas Kustaa III teki Suomeen Eerikinretken, joka oli keskiaikaisiin maakuntalakeihin perustuva uuden kuninkaan vierailu Ruotsin maakuntiin. Kustaa III oli itsevaltainen mutta myös valistushenkinen. Valistus näkyi liberaalissa talousajattelussa ja erityisesti hallinnon ja oikeusolojen kehittämisessä.

Valistus näkyi myös rakkautena kulttuuriin. Hän kehitti omasta hovistaan kulttuurielämän keskipisteen, kuten Ranskan Versailles, jossa hän oli aikaisemmin oleskellut. Tiedettä edistämään hän perusti Ruotsin Akatemian, musiikkia varten kuninkaallisen oopperan ja baletin sekä vielä kuninkaallisen teatterin, Dramatenin.

Kuninkaan Suomen matkaa varten oli suunniteltu monipuolinen uudistusohjelma. Siihen kuuluivat uusien kaupunkien perustaminen sekä uudistuksia läänijakoon. Vaasan hovioikeuden perustamiseksi ei tiettävästi ollut mitään etukäteissuunnitelmaa. Vierailu oikeustapauksista ruuhkaisessa Turun Hovioikeudessa toi kuitenkin ajatuksen toisen hovioikeuden perustamiseksi Suomeen. Turun Hovioikeuden laajentamisen sijasta kuningas päätyi uuden perustamiseen Vaasaan. Vaasa oli vilkas kauppapaikka, sieltä olivat hyvät yhteydet emämaahan ja Vaasalla oli Turkua paremmat mahdollisuudet huolehtia Keski- ja Pohjois-Suomen oikeustarpeista.

Tukholmassa kuninkaanlinnassa järjestetyt hovioikeuden vihkiäiset poikkesivat siitä, mihin aikaisempien hovioikeuksien kohdalla oli totuttu. Seremonia oli rakennettu pitkälti ranskalaisten mallien mukaan. Varsinaiseen seremoniaan oli kutsuttu koko merkittävin hoviväki, valtaneuvokset ja muut johtavat virkamiehet, Svean hovioikeuden jäsenet, ritarikuntien komentajat, kenraalit, amiraalit ja maaherrat.

Juhlasalista oli varattu tilaa myös ulkomaiden lähettiläille, joista erityisesti Ranskan lähettiläs mainittiin tilaisuudesta julkaistussa protokollassa. Kuningas piti juhlassa kaksi puhetta. Ensimmäinen oli yleisluoteinen ja käsitteli mm. kuninkaan Suomen matkaa ja siellä toteutettuja uudistuksia. Toinen oli suunnattuVaasan Hovioikeuden jäsenille, siinä hän kävi läpi niitä tavoitteita, joita uuden hovioikeuden tuli täyttää.

1800-luku

Rehtori Saxén: ”Vastaavanlaisena viime vuosisadan merkkitapauksena pitäisin Vaasan lukion, Vasa Gymnasiumin, perustamista vuonna 1844. Lukion perustaminen Vaasaan toi täkäläiselle nuorisolle taas mahdollisuuden päästä täältä yliopistoon.

Tutkiessamme, miten vihkimisjuhlallisuuksia vietettiin, huomaamme hyvin, että silloinen Vaasa, 3000 asukasta käsittävä pikkukaupunki, antoi suurta arvoa uudelle lukiolleen.

Juhlat pidettiin 3. syyskuuta silloisen keisarin Nikolai I:n kruunajaispäivänä. Korsholman valleilta ammuttiin 101 tykinlaukausta. Kulkueeseen, joka siirtyi silloisesta hovioikeudentalosta, nykyisestä Mustasaaren kirkosta, silloiseen Vaasan kirkkoon, osallistuivat mm. alemman ja korkeamman alkeiskoulun oppilaat ja opettajat; lukion oppilaat, opettajat ja inspehtori; ylioppilaita ja maistereita n. 30; papisto; arkkipiispa asessoreineen; kaupungin vanhimmat; tulli- ja postivirkakunta; maakunnan virkakunta; hovioikeuden viran- ja toimenhaltijat sekä paikkakunnalla oleskelevat upseerit. Avajaisjuhlallisuudet pidettiin kirkossa. Jälkeenpäin oli 220 hengelle järjestetty juhlapäivälliset Seurahuoneella.”

1900-luku

Saxén: ”Nyt vihdoin 284 vuotta sen jälkeen, kun Vaasa sai ensimmäisen yliopistoon johtavan opinahjonsa, aloittaa ensimmäinen korkeakoulu toimintansa paikkakunnalla.”

Ensimmäisen korkeakoulun perustaminen oli siis Saxénin mukaan tärkein kulttuuritapahtuma Vaasassa (siihenastisella) 1900-luvulla. Kuten muissa suurissa juhlatapahtumissa, Kauppakorkeakoulun vihkimisjuhla toteutettiin juhlavin puittein.

Juhlapaikkana oli Vaasan Kaupungintalo. Juhlaan kuuluivat ylevät puheet, musiikkiesitykset, arvovieraat, juhlakulkue (mm. muiden yliopistojen ja korkeakoulujen rehtorit rehtorinkaapuineen ja vitjoineen, Kauppakorkeakoulun henkilökunta), tilaisuuden jälkeen oli jumalanpalvelus Vaasan kirkossa ja illallinen hotelli Centralissa.

Saxén päätti vihkiäisjuhlan puheensa katseella lähitulevaisuuteen: ”Olemme tietoisia siitä, että uuden korkeakoulun luomiseen liittyy vaikeuksia, joiden voittamiseen ei riitä vuosi eikä pari, vaan johon tarvitaan monta, hyvin monta vuotta. Mutta vahva vakaumukseni on, että onnistumme. Opettajien ja oppilaitten yhteisin ponnistuksin, valtion, kaupungin ja lahjoittajien taloudellisen tuen turvin onnistumme. Yksikään korkeakoulu Suomessa ei ole joutunut lopettamaan toimintaansa. En voi uskoa, että tähän lauseeseen olisi kahdenkymmenen vuoden kuluttua lisättävä sanat Vaasan Kauppakorkeakoulua lukuun ottamatta.”

Rehtori Saxén menehtyi pari vuotta korkeakoulun avajaisten jälkeen vaikeaan sairauteen. Hän ei siis voinut olla läsnä keväällä 1988, jolloin Vaasan korkeakouluksi muuttunut Kauppakorkeakoulu vietti 20-vuotisjuhlaansa ja ensimmäistä tohtori- ja maisteripromootiotaan, eikä näkemässä, että hänen esittämänsä uskomus opinahjon onnistumisesta oli toteutunut täysimääräisesti. Ja jos hän olisi elänyt vielä vuosisadan loppuun asti, kun korkeakoulusta oli jo tullut monialainen kansainvälistynyt yliopisto Palosaaren upeine merenrantakampuksineen, hän olisi voinut todeta, että menestys oli ollut jopa hänen ennakoimaansa parempi.

2000-luvun ensimmäinen vuosisata

Entä mikä tulee olemaan kuluvalla vuosisadalla sellainen kulttuurialan merkkitapahtuma Vaasassa, joka olisi vaikutuksiltaan Saxénin nimeämien edellisten vuosisatojen tapahtumien veroinen? Vuosisadasta on eletty vasta yksi neljäsosa, joten lopullinen pohtiminen on vielä ennenaikaista. Ensimmäiseltä neljännekseltä on vielä vaikea löytää edes vakavaa ehdokasta.

Vaasassa on vahvaa osaamista ja pitkät perinteet usealla esittävän taiteen alalla (mm. musiikki, teatteri, ooppera), sekä ammattitasolla että vakavasti toteutettuna harrasteena. Tämän kulttuurialueen nousun todelliseen loistoonsa estää kuitenkin nykyajan vaatimukset täyttävät toimitilat. Tarkoitan tällä lähinnä riittävän kokoisen ja riittävän monipuolisen ja laadukkaan musiikkitalon – tai musiikki- ja kongressikeskuksen – aikaan saamista. Hanke on ollut jo kauan vireillä, kaupunginvaltuustokin on tehnyt kaksi kertaa juhlaistunnoissaan päätöksen hankkeen toteuttamiseksi. Rahoituksen puuttuminen, epätietoisuus paikasta, erilaiset valitukset, aina on ollut jotakin toteutuksen esteeksi.

Jos aikaansaataisiin hankkeen toteuttaminen sen luokan mittasuhteissa kuin oli esillä entisen linja-autoaseman alueelle suunnitellussa Vaasa Station hankkeessa tai viime aikoina esiin nousseissa ajatuksissa hankkeen toteuttamiseksi Wärtsilän teollisuusalueen muuhun tarkoitukseen vapautuvalle alueelle, niin uskoisin tästä syntyvän riittävän vahvan näytön vuosisadan vaasalaiseksi kulttuuritapahtumaksi.

Ilkka Virtanen

”Saxénin oppituolin” viranhaltija 1981-2008

Kuvaliitteet

Triviaalikoulun muistomerkki Vanhan Vaasan raunioalueella (kuva AN)

Triviaalikoulun korkokuva muistomerkissä (kuva AN)

Vaasan Hovioikeus (nykyisin Mustasaaren kirkko)

Vaasan Hovioikeus uudessa Vaasassa

Vaasan Raatihuone, josta 10 vuoden käytön jälkeen tuki Vasa Gymnasium

Vasa Lyceum kolmikerroksiseksi korotettuna (meren rannalla näkyy myös Hovioikeus)

  

Vasa Lyceumin rakennuksessa on säilynyt alkuperäinen Vaasan vanha vaakuna (kuva AN)

Raastuvankadun kaksikielinen kansakoulu, sittemmin kauppaoppilaitos, Vaasan Kauppakorkeakoulu / Vaasan yliopisto, Vaasa-Opisto / Kansalaisopisto Alma

Vaasan yliopisto Palosaaren korkeakoulukampuksella (kuva Vaasan yliopisto)

...

LittFest isojen teemojen äärellä

 

Vaasa LittFest Vasa 13.-15.11.2025

Katso ohjelma kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasa-littfest-vasa/

Lainaus

”Vaasa LittFest Vasa on kaksikielinen kirjallisuusfestivaali, jota on järjestetty vuodesta 2001 alkaen. Festivaalissa pääroolissa ovat syväluotaavat keskustelut tärkeistä aiheista. Tänä vuonna teemana on Raja(t) ja luvassa on kirjallisuuden täyteiset päivät!"

Torstain teema on Maailman rajat, perjantain teema on Ihmisyyden rajat ja lauantain teemana on Kulttuurin rajat.

Avajaiset torstaina

15.00–15.45 | Pääkirjasto, Draama-sali

LittFestin avajaiset: Myyttinen Pohjola

Mikko Kamula & Aleksis Salusjärvi

 

Kuvituskuvia avajaisista

Kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja Sanna Bondas toivotti yleisön tervetulleeksi. Avaussanoissa hän totesi: "Vaasa Littfest kutsuu sinut rajojen äärelle. - Rajat voivat erottaa tai yhdistää, suojata tai sulkea. Ne voivat olla konkreettisia tai näkymättömiä - maantieteellisiä, kielellisiä, kulttuurisia, henkilökohtaisia. Tämän vuoden teemalla Raja(t) haluamme avata tilan keskustelulle siitä, mitä kirjallisuus voi tehdä maailmassa, jossa ihmisyyden, demokratian, sananvapauden ja valtioiden rajoja koetellaan. Ravistellaan ja rikotaan."

Ensimmäisenä lavalle saatiin tämä kaksikko. Kirjailija Mikko Kamula ja kriitikko Aleksis Salusjärvi. Keskustelussa sukellettiin Kamulan kirjasarjaan Metsän kansa . Mikko Kamula (s. 1982) on tutkinut koko aikuisikänsä suomalaista kansanperinnettä ja vanhoja uskomuksia, eikä vuosituhanteen vaihteessa aloitetulle retkelle näy loppua. Hän vaeltaa mielellään tuhansien järvien maassa ja kuvittelee, millaisena muinaiset suomalaiset ovat metsämme nähneet.

Kamulan suursaagassa, Metsän kansa -sarjassa on ilmestynyt romaanit Ikimetsien sydänmailla (2017), Iso härkä (2018), Tuonela (2019), Kalevan pojat (2022) ja Pohjolan neito (17.4.2025) sekä Lemmenliekki- äänikirja (2024). Lainaus Gummeruksen sivulta https://gummerus.fi/collections/mikko-kamula

Ohjelma jatkuu perjantain ja lauantaina iltaan asti 

Aineiston jako: AN

 

Onnellisuus – ollako vai eikö olla?

 

Tulipahan taas vastattua

Minusta tämä kysely & kampanja on hyvä positiivinen juttu.

Onnellisuuskysely on auki

Vaasan kaupunki on tutkinut asukkaiden onnellisuutta vuodesta 2020 alkaen. Kyselyyn vastasi viime vuonna jo yli 2000 henkilöä. Vastaukset analysoi onnellisuusprofessori Markku Ojanen.

https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/maailmanonnellisinkaupunki/...

Mm. video Vaasassa on helppoa olla onnellinen löytyy tuolta kaupungin sivulta. Parin minuutin kaunis video on toki enemmän minua nuorempien näkökulmia esiintuova, mutta se on hyvin tehty ja ihan onnistunut mainospätkä nykypäivän Vaasasta.

Onnellisuuden kokeminen on paljolti yhteisöllinen asia. Hyvää elämää edistämme kaikki ihan jokapäiväisillä teoillamme ja tekemättä jättämisillä. Olenko onnellinen tai en, jotain siltä väliltä on tietenkin myös minun oma tuntemukseni.

En ole varma onko minulle käynyt niin, että kun olen näihin kyselyihin vastaillut muistaakseni jo useammankin kerran, pyrin tiedostamatta olemaan ainakin yhtä onnellinen kuin edellisellä kyselykerralla? Mahdollisesti näin on, mutta onko sillä väliä – kyselyn kysymykset ovat hyviä, ja auttavat arvioimaan omaa olemistani tässä ja nyt.

Olkoon sitten niin, että olen optimistinen boomer, ja haluankin olla onnellinen!

Lainaus sivulta

” Pieni pysähdys oman onnellisuuden äärelle

Vaasan kaupungin strategiassa on tavoitteena vaasalaisten onnellisuus ja kyselyä hyödynnetäänkin kaupungin palveluiden kehittämisessä konkreettisesti. Paitsi oman onnellisuutensa tilaa, kyselyssä pyydetään arvioimaan myös kaupungin palveluita.

 

– Maailman onnellisimman kaupungin titteli ei ole tärkeintä, vaan se, että teemme tekoja sen eteen, että mahdollisimman moni vaasalainen saisi kokea onnellisuuden hetkiä – ja voimme jakaa oivalluksiamme myös muille, toteaa kaupunginjohtaja Tomas Häyry.”

 Kuvituskuva ja teksti: Aimo Nyberg

aimonyberg(at)gmail.com

 

Hyvää isänpäivää!

 

Teksti ja kuvalainausVaasan kaupungin sivuilta / Vaasan museot / Vasas museer

 

På Vasa museer tjuvstartar vi farsdagsfirandet med gratis inträde till Tikanojas konsthem för alla pappor nu på lördag den 8 november!

I utställningen Jag är inte rädd - finländska samtida illustratörer kan du se processen bakom Jenny Lucanders illustrationer till bilderboken Fakta om pappor (2021).

Utställningen visas på Tikanojas konsthem fram till 23.5.2026. Öppet on-lö kl. 10-17.

 

Bild: Jenny Lucander, Fakta om pappor, 2021, digitalt collage och blandteknik.

Me Vaasan museoissa aloitamme isänpäivän juhlimisen etuajassa – kaikki isät pääsevät ilmaiseksi Tikanojan taidekotiin nyt lauantaina 8. marraskuuta!

Minä en pelkää – suomalaisia nykykuvittajia -näyttelyssä voit tutustua Jenny Lucanderin Millaiset isät ovat (2022) lastenkuvakirjaan kuvitusprosessiin.

Näyttely on esillä Tikanojan taidekodissa 23.5.2026 asti. Avoinna ke–la klo 10–17.

 

Jako:AN

Kaikille tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneille

 

Monipuolinen kattaus tiedettä ja tutkimusta

Vaasan tiedekarnevaalit 7.-8.11.2025   

Lainaukset sivulta

https://vetenskapskarnevalen.fi/fi/startsida-suomi/

"Vaasan tiedekarnevaalit on yleistajuinen ja monikielinen tapahtuma, joka on tarkoitettu kaikille tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Marraskuun 7.–8. päivänä järjestettävä tapahtuma tarjoaa keskusteluita, haastatteluja, luentoja ja esityksiä kolmessa tapahtumapaikassa Vaasan keskustassa.

Tutustu tieteeseen ja tapaa tutkijat lähelläsi!

Tiesitkö, että lähelläsi tehdään mielenkiintoista tutkimusta? Tule kuuntelemaan mielenkiintoisia esityksiä ja tutustumaan tutkijoihin Vaasan eri yliopistoista ja korkeakouluista. Tutkijat kertovat tutkimuksen uusista tuulista ja kuinka maailmanlaajuisia ongelmia voidaan ratkaista alueellisesti. Samalla kuulet myös mitä tutkijat muualla Suomessa tutkivat.”

Jos et jostain syystä pääse paikanpäälle seuraa ohjelmaa etänä livestriimin kautta!
(katso linkki yllä olevalta sivustolta)

 

Aineiston on jakanut/ AN

...

Kuvia avajaistilaisuudesta Rewellissä perjantaina klo 13

 

Kuvat: AN. 7.11.2025