perjantai 30. kesäkuuta 2017

Rojekteja heinäkuussa!

Vaasassa julkisesti nähtävillä olevia patsaita, muistomerkkejä, korkokuvia ja muistolaattoja on huomattava määrä. Toistasataa kohdetta löytyy. Näistä olen vuoden alusta alkaen esitellyt tässä blogissa yhteensä jo 40 kohdetta.

Nyt jatketaan kohti loppuvuotta, joulukuun viimeistä päivää, eli Lars Vilhelm Torohwein muistomerkkiä Kasarminalueella.

Vuoden 2017 tammi-kesäkuussa olen kirjoitellut patsasteemasta, järjestellyt Vaasan julkisten veistosten- ym. kokoelmaa kuukausittain eteneväksi, pvm:n mukaan esiteltäviksi tietopaketeiksi. Olen käyttänyt perusteena ko. teoksen syntymäpäivää, ts. sitä päivämäärää, jolloin teos on paljastettu. Vuosiluvulla ei ole tässä ollut muuta merkitystä kuin se, että siitä voi laskea kuinka uusi tai vanha patsas/ muistomerkki/korkokuva/muistolaatta on.

Vanhin kohde näistä on tähän mennessä ollut Hietalahden Villan puistossa oleva Totikivi (1.5.1843), uusin vähän yli vuoden ikäinen Vienan karjalaisten liitto -muistolaatta (25.4.2016) Kauppapuistikolla.

Tiedossani ovat nyt päivämäärät yhteensä 99 kohteelle, jotka siis pyrin esittelemään kaikki ennen vuoden vaihdetta. Lisäksi on noin parikymmentä teosta, joiden tarkat pvm. ym. tiedot ovat vielä löytämättä. Kaiken kaikkiaan ainakin 120 kulttuurihistoriallista ”opetuspakettia” on siis mahdollista saada kokoon. Lisää vielä varmastikin löytyy, myös uusia kohteita Vaasaan saadaan tänäkin vuonna.

Kaikenlaista tietoa toivon kaikilta asiasta kiinnostuneilta koko ajan lisää. Perustiedot yritän saada kasaan kirjoista, netistä, mutta toivon saavani mukaan tähän rojektiin myös aivan tavallisten vaasalaisten muistoja, kokemuksia ja kuviakin kotialbumeista jne.

Tätä varten avasin toiveikkaana myös facebook -sivuston täydentämään tätä blogikirjoittelua.

Arvoisat Ystävät, olette sydämellisesti tervetulleita mukaan jakamaan tietoja, muistoja Vaasan patsaista ja muistomerkeistä. Kommentoikaa vanhoja juttuja, aloittakaa uusia viestiketjuja, lisätkää kuvia, esittäkää kysymyksiä ja vastataan muiden kysymyksiin.

Tutustu Rojekti X= sivustoon!

https://www.facebook.com/rojektixon/

Rojekti jatkuu heinäkuun osalta seuraavasti: 

X= 1.7. (2010) Auringon lapsi, Hannu Leimu, Yliopistonranta 5

X= 1.7. (1930) Pohjanmaanmuseon pronssiovet, Emil Wikström, Koulukatu 0

X= 7.7. (1963) Toivo Kuula, Wäinö Aaltonen, Kaupungintalon puisto

X= 8.7. (1999) Martta yhdistyksen muistokivi ja laatta. Hietalahden ystävyyskaupunkipuisto

X= 9.7. (2008) Korttitalo, Simon Gripeberg, Asuntomessualueen aukio

X= 9.7. (1938) Suomen Vapaudenpatsas, Yrjö Liipola, Kauppatori

X= 17.7. (1977) Sundomin kylä 600 vuotta, Börje Backholm, Sundomin museoalue

X= 28.7. (1964) Pohjanmaan jääkäripataljoonan muistokivi, Pentti Penttilä, Ent. kasarmin alue


Tämäkin kohde esitellään siis nyt heinäkuussa



Kuvat: AN. 2.6.2017. Millä muistomerkillä tässä ollaan?


Kuva: AN. 2.7.2017.

Myllynkivi on Sundomissa, kylän 600 v. historian muistomerkki vuodelta 1977. (17.7.)

Otan mielelläni julkaistavaksi tässä blogissa digitaalisia kuvia, sekä vanhoja että uusia, ym. dokumentteja kaikista yllä luetelluista kohteista.

Avusta ja yhteistyöstä kiittäen

Aimo Nyberg

Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com

torstai 29. kesäkuuta 2017

Kiinnostavatko Sinua kaava-asiat?

Jos oman lähiympäristön tulevaisuuden ratkaisut kiinnostavat Sinua, niin saattaisit olla suureksikin avuksi Vaasan kantakaupungin asukasyhdistykselle. Erityisesti nuorten näkemyksiä tarvittaisiin tuomaan tuoretta otetta yhdistyksemme lausuntojen tekemiseen. Ja kaikkeen muuhunkin toimintaan!

Ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen tai muihin hallituksemme jäseniin.

http://vkaicv.nettisivu.org/

Millaista asukasyhdistyksemme toiminta on ja millaiseksi se muodostuu jatkossa, on kiinni siitä, millaisia aktiivisia henkilöitä mukaan tulee. Syyskauteen toivottavasti saadaan uutta puhtia, - uusia ideoita ja niiden toteuttajia kaivataan mukaan toimimaan!

Tämä allekirjoittaneen ylläpitämä blogi on ainakin periaatteessa toiminut jo vuosia myös informaatio/kommentointi kanavana ajankohtaisille Vaasan kaupungin kaavoituksen suunnitelmille.

Asukasyhdistyksemme eli Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry pyrkii antamaan lausuntoja, mielipiteitä, muistutuksia ja tarvittaessa jopa tekemään valituksia vireillä olevista hankkeista. Lausuntoja annetaan useita vuoden mittaan. Viimeisin valitus on vuosien takaa, ja koski Vaasan yleiskaavaa 2030.

Kesäaikaan kaupungilta tulee yleensä useita lausuntopyyntöjä. Asianosalliset antavat lausuntoja, mikäli ehtivät perehtyä suunnitelmiin, ja saavat kokoon työryhmiä/henkilöitä lausuntoja väsäämään.

Viranomaislausuntojen lisäksi kaupungin kaavoitus toivoo mielipiteitä aina myös ko. kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajilta, maanvuokraajilta, asukkailta ja yhdistyksiltä (perustuu nykyiseen lakiin).

Asukasyhdistykset pyrkivät antamaan lausuntoja alueensa kaavasuunnitelmiin. Aina se ei onnistu. Vaikeuksia on saada selville mitä mieltä ko. kohteesta ollaan. Mielipiteitä kun on usein suuntaan jos toiseenkin.


Laitan tähän linkit nyt kesäkuun lopussa 2017 kaupungin sivuilla oleviin ajankohtaisiin Vaasan kantakaupunkia koskeviin suunnitelmiin. Yhdistyksemme hallitus /allekirjoittanut eli VKA ry:n pj toivoo saavansa kuulla mielipiteitä, toiveitakin siitä mitä yhdistyksemme lausuntoihin tulisi kirjata.  Jokaisen näkökulma, mielipide on arvokas!

Kesäaika on erityisen hankalaa kokousten pitämiseen, mutta katsotaan mitä saamme yhdistyksenä aikaan.

Suosittelen seuraamaan myös Vaasan kaupungin nettisivuja, ja osallistumaan siellä järjestettäviin kyselyihin, joilla kerätään tietoja kaupunkilaisten mielipiteitä Vaasan kehittämiseksi.

Vaasan kaupungilla on hienot, toimivat nettisivut:

https://www.vaasa.fi/

Ainakin näistä kantakaupungin kohteista voidaan mielipiteitä antaa lähiaikoina.

Katso Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilta

https://www.vaasa.fi/node/1581

- Osayleiskaavaehdotus nähtävillä: Keskustan osayleiskaava
Osayleiskaava koskee Vaasan keskusta-aluetta, mukaan lukien Onkilahden kaakkoisranta, hautausmaa-alue, Hietasaari, Hietalahden ranta- ja urheilupuisto, Kuparisaari, Etelä- ja Pohjois-Klemettilä sekä Vöyrinkaupunki. Osayleiskaavan tarkoitus on toimia lähtökohtana Vaasan keskusta-alueen kehittämiselle. Osayleiskaavan ehdotus ja siihen kuuluvat asiakirjat ovat nähtävillä kaavoituksessa ja kaavoituksen kotisivuilla. Mahdolliset muistutukset asiasta osoitetaan kaupunginhallitukselle ja toimitetaan kaavoitukseen 1.6.–3.7.2017

 - Luonnos nähtävänä: Kirkkopuistikko 4 (ak1078)
Asemakaavan muutos koskee aluetta, jolla sijaitsevat entinen Vaasan Sähkön konttorirakennus, Hallsténin talo ja osa palokatua. Asemakaavan muutosluonnos liitteineen on nähtävänä kaavoituksessa ja kaavoituksen kotisivuilla. Luonnoksesta voi esittää mielipiteitä kaavoitukselle 15.6.-7.7.2017. 

 - Asemakaava vireille: Klemettilän iso kolmio (ak1067) Asemakaavan ja tonttijaon muutos koskee 4. kaupunginosan korttelia 1037 sekä puisto- ja katualueita. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kaavoituksessa ja kaavoituksen internetsivuilla ja siitä voi jättää mielipiteen 3.7. –7.8.2017.

- Tulossa elokuussa 3. – 24.8.2017: asemakaava vireille: Saunatalon kortteli (ak 1085)
- ym. mahdollisesti kesän aikana ilmenevää

Koko kaupungin mittakaavassa kohteita on huomattavasti enemmän kuin nuo ylläolevat. Eli ei muuta kuin uteliaana kaavoituksen sivuja tutkimaan! (sivuilla on erinomaisia selostuksia kaavoituksen kohteiden etenemisestä, mm. siilot, Kalaranta, keskussairaalan alue…)


Kuva: AN, Lähde: Antero Alku, esitelmä 14.4.2010. Kaavio pohjautuu luentoon, jonka A. A. piti Vaasaopistolla 10.2.2013.

Teksti ja kuva. Aimo Nyberg
VKA ry:n pj

aimonyberg(at)gmail.com

maanantai 26. kesäkuuta 2017

V. 1918 SANKARIHAUDAT, RUOTSINMAALAISTEN VAPAAEHTOISTEN HAUTA

Muistomerkki on vihitty käyttöön 26. päivä kesäkuuta 1921.

Osoite: Vaasan ev.lut seurakunnan Vanha hautausmaa, Vöyrinkatu 1







Kuvat: AN 20.5. 2017

Ruotsalaisten vapaaehtoisten hautamonumentti on vuodelta 1921. Se on ruotsalaisen arkkitehti Harald Wadsjön piirtämä, kummulle pystytetty sarkofagi.

Se sijaitsee Vaasan Vanhan hautausmaan pääportilta lähtevän käytävän päässä. Korkealla kummulla on graniitista sarkofagin muotoon veistetty kivi.

Sen takasivuun on uurrehakattu 18 ruotsinmaalaisen, Suomen vapaussodassa, kaatuneen vapaaehtoisen nimet.

Kiven etusivussa on teksti: Här vila rikssvenska vapenbröder fallna i Finlands frihetskrig 1918 De gåvo sina liv för månghundraårig gemenskap mellan Sverige och Finland (Tässä lepäävät ruotsinmaalaiset aseveljet kaatuivat Suomen vapaussodassa 1918. He antoivat elämänsä monisatavuotisen Ruotsin ja Suomen yhtenäisyyden edestä.)

Muistomerkki on paljastettu 26.6.1921 muisto- merkin hankkineen Finlands Vänner i Stockholm- yhdistyksen toimesta ja luovutettu Vaasan ev.lut. seurakuntien hoitoon.


Kuva: AN

Vaasan Vanha hautausmaa on tutustumisen arvoinen paikka

Lainaus:

Vaasan Vanha hautausmaa

Vaasan Vanha hautausmaa on osa nykyiselle paikalleen 1852 kaupunkipalon jälkeen siirretyn Vaasan rakentamista ja varhainen 1800-luvun lopulla kirkosta ja asutuksesta erilleen sijoitettu hautausmaa.

Vanha hautausmaa sijaitsee Vöyrinkaupungin luoteispuolella ja rajautuu Onkilahden rantaan ja Raippaluotoon johtavaan tiehen. Huolella hoidetulla hautausmaalla on säilynyt runsaasti vanhoja muistomerkkejä ja puiden reunustamia puistokäytäviä.
Graniittimuurin ympäröimä vuoden 1918 valkoisten sankarihauta-alue on paljastettu 1920. Ruotsalaisten vapaaehtoisten hautamonumentti vuodelta 1921 on ruotsalaisen arkkitehti Harald Wadsjön piirtämä kummulle pystytetty sarkofagi. Se sijaitsee hautausmaan pääportilta lähtevän käytävän päässä.
Toisen maailmansodan sankarihauta-alueen sankaripatsas terassimuureineen vuodelta 1953 on Armas Tirrosen tekemä.
Sankarihautojen välissä on Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi vuodelta 1962. 


Historiaa

Vaasan Vanhan hautausmaan suunnitteli kaupungininsinööri A.F. Berger 1862 ja se vihittiin käyttöön 1864. Se sijoitettiin kaupunkialueen ulkopuolelle, tapa joka yleistyi terveydenhoidosta 1879 annetun asetuksen jälkeen. 

Hautausmaata laajennettiin 1895 puutarha-arkkitehti Ossi Lundénin laatiman suunnitelman mukaan. Keskikäytävien varteen istutettiin yhtenäiset puurivit. 

Lisätietoa Aimo Vuorinen, Vasa kyrkor och församlingar. Vasa 1969. 
Eira Häggkvist, Vaasan Patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat. Vaasan kaupunki. 1985. Kaj Höglund, Vaasan ev.lut. seurakuntien hautausmaiden inventointi. Pohjanmaan museo 1993. Marja Terttu Knapas (toim.), Hautamuistomerkkien hoito. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 24. 2003.


Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Ruotsinmaalaisten vapaaehtoisten hauta osoitteessa

Suora linkki

TÄÄLLÄ

Tutustu, seuraa ja tykkää myös

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 22.6.2022


lauantai 24. kesäkuuta 2017

SUOMEN SODAN 1808 – 1809 MUISTOMERKKI

 
 
Suomen sodan 1808 – 1809 muistomerkki on paljastettu 24. kesäkuuta 1935.
 
Osoite: Postikatu, Vanha Vaasa (raunioalueen vieressä)
 
 
 



Kuvat: AN. 6.9.2016
 
 
 

 
 



 




Päivitetyt kuvat 22.6.2022

Lainaus. Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki

Suomen sodan 1808 -1809 muistomerkki 

Postikadun varrella ns. raunioalueella Vanhassa Vaasassa. 

- arkkitehti E.I. Serenius (1900 – 1974): Vaasan kaupungin arkkitehti 1933 – 1963) 
- pronssikuviot kultaseppä Yrjö Sundqvist (1891 – 1942), valmisti TH. Häggqvistin valimo Vaasassa. - kivityö Yrjö Keski-Kurikan kivilouhimo Kurikassa. 
- 5,2 m korkea, läpimitaltaan 80 x 80 cm kivi on karkeaksi hakattua kurikkalaista punertavaa graniittia. 

Postikadun puolella on Ruotsin ja Pohjanmaan vaakunat sekä vuosiluku 1808. 
-sivuilla on pronssilaatassa teksti: 
PYSTYTETTY KESÄKUUN 25 PÄIVÄNÄ 1808 TÄLLÄ TANTEREELLA VENÄLÄISTÄ YLIVOIMAA VASTAAN TAISTELLEITTEN JA KAATUNEIDEN RUOTSIN JA POHJANMAAN SOTURIEN KUNNIAKSI SEKÄ VAASAN RYÖSTÖSSÄ SURMATTUJEN KANSALAISTEN MUISTOKSI 

TILL ÄRA ÖVER DE KRIGSMÄM FRÅN SVERIGE OCH FINLAND SOM DEN 25 JUNI 1808 KÄMPADE OCH FÖLLO PÅ DETTA SLAGFÄLT I STRID MOT RYSK ÖVERMAKT, OCH TILL MINNE AV DE VID VASA STADS PLUNDRING DRÄPTA MEDBORGARNA 

- takana on taisteluun osallistuneiden ruotsalaisten rykmenttien tunnusmerkit, suurennokset asepuvun napeista. 

HELSINGIN RYKMENTTI = palkilla viistoon jaettu kenttä 
NORRBOTTENIN RYKMENTTI = peura ja tähtiä 
VÄSTERBOTTENIN RYKMENTTI = nuijamies vaakunakehystyksessä, yläpuolella herttuakruunu
SVEAN TYKISTÖRYKMENTTI = päivänkakkara 

JÄMTLANNIN KENTTÄJÄÄKÄRIRYKMENTTI = sileä ympyrä 

- paljastus sotilaallisin juhlallisuuksin juhannuksena 24.6.1935. Tilaisuuteen osallistui mm. Valkoisen kaartin kunniakomppania sekä Ruotsin armeijan edustajia. 
- Vaasan kaupunki hankki patsaan ns. Vanhan Vaasan toimikunnan esityksestä. 

Postikadun ja Kauppiaankadun risteyksessä oli jo 1800-luvulla vaatimaton muistokivi, joka mainitaan H. EM. Aspelinin Vaasan historiassa. 1900-luvun alussa oli paikalle hankittu yksityisten toimesta uusi muistokivi. Pronssilaatassa oli risti sekä taistelun päivämäärä. Tämäkin kivi oli hoitamaton ja aiheutti sellaisena yleistä keskustelua. 

Nykyisen muistokiven paikka Postikadun korkeimmalla kohdalla on v. 1808 taistelun rintamalinjan keskustassa. Vaasan taistelu käytiin 25.6.1808 kaupungissa olleiden kenraali Demidoffin johtamien venäläisten joukkojen ja ruotsalaisten välillä. Eversti Bergenstrählen johtama ruotsalaisjoukko oli noussut maihin Österhankmossa ja yritti yllätyshyökkäyksellä vapauttaa Vaasa. Päätaistelu käytiin kiivaana lähitaisteluna kaupungin kaduilla. Se oli ohi muutamassa tunnissa. 

Taistelujen jälkeen venäläiset rankaisivat vaasalaisia heidän oletetusta avunannostaan ruotsalaisille. Useamman päivän ajan ryöstettiin kaupunkia, jolloin muutamat kaupunkilaiset saivat surmansa. 

Kesäkuun viimeisenä päivänä jatkoivat Demidoffin joukot matkaansa Lapualle.

Lainaus päättyy

6.9.2016 olin mukana Vanhassa Vaasassa Senioriopettajien retkellä. Tällä retkellä huomasin itse ensimmäisen kerran, että ko. muistomerkistä puuttuu yksi ”nappi”. Tiedustelin asiaa ensin Pohjanmaan museon ammattilaisilta, Kaj Höglundilta / Satu Latvalalta. Ilmeni, että ko. Jämtlands fältjägarr. –rykmentin napin näköinen sinetti on todellakin kateissa. Kyseltyäni asiasta myös Vanhan Vaasan asukasyhdistyksen kautta, sain vastauksia, joiden mukaan ko. nappi on puuttunut muistomerkistä jo vuosikymmeniä.



Kuvat: Vaasan kaupungin keskusarkisto
 
 
 

Kuva: AN


Suomen sodan 1808 – 1809 muistomerkki on sanomalehti Pohjalaisen (22.6.2017) uutisen mukaan yksi tämän vuotisista kunnostuskohteista! Vaasan kaupungin julkisten veistosten kunnostukseen käytetään tänä vuonna yhteensä 30.000 €. Varat on myönnetty Karl ja Elin Hedmanin rahastosta.

Muut kohteet ovat: Vuoden 1918 muistomerkki Vanhalla hautausmaalla (3000€), Luotsi-suihkukaivo, Toivo Kuula -patsas, A.A. Levón, Joachim Kurten ja Hiljaiset päivät.

Lue myös Suomen sodan 1808 – 1809 muistomerkkiin liittyvä viime syksyinen blogikirjoitukseni

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/11/puuttuva-viides-nappi.html

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Suomen sodan 1808 – 1809 muistomerkki osoitteessa

Suora linkki

TÄÄLLÄ

Tutustu, seuraa, tykkää myös

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 22.6.2022



MUSTASAAREN SEURAKUNNAN SANKARIHAUTA

Muistomerkki on vihitty tarkoitukseensa 24. päivä kesäkuuta 1920.

Osoite: Adelcrantzinkuja 1, Vanha Vaasa






Kuvat: AN 16.6.2017

Lainaus:

Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki

MUSTASAAREN SEURAKUNNAN SANKARIHAUTA 

Mustasaaren kirkon julkisivun edessä ns. Kustaan torilla. 

- arkkitehti, kuvanveistäjä Matti Visanti (vuoteen 1936 Björklund; 1885 – 1957) 
- hauta-aluetta reunustaa puoliympyrän muotoinen kivimuuri, jonka puolivälissä katkaistun pyramidin tapaisella jalustalla tasakylkinen kiviristi. Vaasan harmaasta graniitista oleva risti on 1 m ja jalusta 1,75 cm korkea. 
- jalustan sivussa puiston puolella vuosiluvut: 1918, 1939-1940, 1941-1944 
- kirkon puolella on kullattu uurreteksti: 
TROGNE MOT PLIKTEN 
DE OFFRADE KIVET 
FÖR FOSTERLANDETS FRIHET 
FÖREDÖME DE GIVIT 
EJ ÄRAN SKALL FÖRBLEKNA 
GUD ALLMÄKTIGE HÄGNE 
HJÄLTARNA OCH GRIFTEN I FRID 

=Uskollisina velvollisuudelle/ uhrasivat he henkensä / isänmaan vapaudelle / He antoivat esikuvan / kunniansa ei kalpene / Jumala kaikkivaltias suojelkoon / sankareita ja hautojen rauhaa. / 

Alue vihittiin tarkoitukseensa 24.6. 1920 ja laajennettiin v. 1944 jälkeen yhteistyössä M. Visannin kanssa. 

Mustasaaren sankarihaudassa lepää 12 vapaussodan ja 136 viimeisten sotien kaatunutta. 

Mustasaaren seurakunnan kirkkoneuvosto päätti 10.6.1918 siirtää Kappelinmäen hautausmaan haudatut vapaussodan kaatuneet kirkon edusalle valmistettavaan hautaan. Kirkkovaltuusto päätti myöntää muistomerkkiä varten rahat. Ehtona oli, että muistomerkki tilataan arkkitehti Matti Björklundilta, seurakunnan kirkkoherran pojalta. 

Työn toteuttivat vaasalaiset kivenhakkaajat Matti ja Aleksanteri Harjunpää. Työpajanaan he käyttivät Haagan pappilan leivintupaa Vanhassa Vaasassa.

Lainaus päättyy


Kuva: AN

Muistomerkki on Mustasaaren kirkon edustalla. Kirkko on alun perin ollut Vaasan hovioikeus.

Lue lisää Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustasaaren_kirkko

Mustasaaren kirkko (ruots. Korsholms kyrka) on kirkkorakennus Vanhassa Vaasassa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz ja se rakennettiin alun perin Vaasan hovioikeudelle. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1776 ja saatiin päätökseen kymmenen vuotta myöhemmin 1786, jolloin se vihittiin hovioikeuden käyttöön. Tyyliltään rakennus edustaa varhaiskustavilaisuutta, jonka merkittävin edustaja se on Suomessa.




Kuvat: AN, 16.6.2017



Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Mustasaaren seurakunnan sankarihauta osoitteessa

Suora linkki

TÄÄLLÄ

Tutustu, seuraa ja tykkää myös

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori,
eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 22.6.2022



Päättäjille kiitos

Kaupunginhallitus on myöntänyt rahaa Vaasan julkisten veistosten ja muistomerkkien kunnostukseen!

Tämä on hienoa asia, upea osoitus jatkaa päättäväisesti jo viime vuosina tehtyjä ponnistuksia pitää kunnossa arvokasta kulttuuriperintöämme kotikaupungissamme. Satsaus on nyt merkittävä, ja osoittaa päättäjien ja kulttuuritoimen arvostusta omaa historiaamme kohtaan. Vaasalla on merkittävä vastuu myös koko Suomen mittakaavassa tehdä näkyväksi Suomen itsenäisyyden 100 -vuotista historiaa.

Rahat kaupunki käyttää Karl ja Elin Hedmanin rahastosta.


Kuvat: AN.

Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta on Pohjanmaan museon Muistohallin ulkoseinässä. (Thom Thesleff, 23.9. 1954)

Lainaus sanomalehti Pohjalaisesta (22.6.2016)

Patsaita ja sodassa kaatuneiden muistomerkki kunnostetaan 

TERHI EKOLA, VAASA 

Vaasan vanhalla hautausmaalla sijaitsevat vuoden 1918 muistomerkit kunnostetaan. Kivet puhdistetaan ja kirjainmerkit kullataan uudestaan. Alueella on 59 kaatuneen nimitiedot. Myös muistomerkkipatsaan teksti ja numerot puhdistetaan. 

Työhön tarvitaan rahaa 3 000 euroa, jonka Vaasan kaupunginhallitus myöntää Karl ja Elin Hedmanin rahastosta. 
Kaupungin julkisten veistosten kunnostukseen käytetään 27 000 euroa kyseisestä rahastosta. 

Tänä vuonna työn alle otetaan seuraava taideteokset: Wäinö Aaltonen: Luotsi-suihkukaivo ja Toivo Kuula -patsas, Lauri Leppänen: A. A. Levon, Emil Wikström: Joachim Kurten, Harry Kivijärvi: Hiljaiset päivät ja Suomen sodan 1808–1809 muistomerkki. 

Rahastosta käytetään 13 000 euroa opasteisiin, joilla parannetaan Vaasan kaupungin museoiden löytämistä. Kaupungilla on viisi erillistä museota. 

Tarkoitus on, että jokaisen museon ulkoseinään tulee kyltti, josta rakennuksen tunnistaa museoksi. Jokaisen museon ulkoseinään asennetaan infokaappi. 

Lisäksi teiden varsille hankitaan opasteita, joiden avulla museot löytää. Saapumisopasteet helpottavat erityisesti matkailijoita, mutta myös kaupunkilaisia. 

Lisäksi Rahastosta osoitetaan vielä 10 000 euroa Jääkärit-näyttelyyn ja -julkaisuun. 

Kuvat ja tekstin koonti Aimo Nyberg

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

LUOTSI -SUIHKUKAIVO

Osoite: Senaatinkatu 2, Kaupungintaloa vastapäätä Kirkkopuistossa.

Paljastettu 19.6. 1959 juhannusaattona.

Tekijä: Wäinö Aaltonen








Kuvat: AN 19.5.2017

Tämä on yksi Vaasan tunnetuimpia patsaita. Kaupungintalon edessä, kaupungin kirkko taustanaan.

Tätä suihkukaivo aihetta on käytetty Vaasaa markkinoivissa postikorterissakin kymmeniä kertoja. Vanhojen Vaasa aiheisten postikorttien keräilijöillä saattaisi löytyä tästä todistusaineistoa!

Vaikka kohde on tuttu, on syytä kerrata veistokseen liittyvät perustiedot.

Lainaan taas erinomaista tietolähdettä: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki 1985.

LUOTSI – SUIHKUKAIVO 

Kaupungintalon pääovea vastapäätä Kirkkopuistossa. 

- kuvanveistäjä, professosi Wäinö Aaltonen (1894 – 1966), apuna poikansa profesosi Matti Aaltonen (1921 – 1978). Rakennusmestari Yrjö E. Wirmalainen Helsingistä avusti perustus-, sähkö- ja vesijohtotöissä. 
 - allas on 4 x 6,5m; 50 cm korkeat reunat ovat mustaa ja kansilevyt punaista graniittia, pohja erivärisiä lasimosaiikkia. Veistoksen alusta, komentosilta, on mustaa graniittia. 
- Henkilöhahmojen korkeus on 2,30 m maasta lukien 3,10 m. Altaasta kohoavat erikorkuiset vesisuihkut. 

Varsinainen luotsi on koppalakkinen mies, joka seisoo osittain ruorimiehen edessä kiikari vasemmassa kädessään ja viittaa oikeallaan ajosuuntaa. Ruorimiehellä on sydvesti päässään. 

- suihkukaivo paljastettiin juhannusaattona 19.6.1959.
- luotsin mallina on ollut luotsivanhin Gustav Westerholm Inkoon Barösundista. 


Patsas hankittiin raatimies Wilhelm ja rouva Erika Husbergin v. 1912 tekemän testamenttilahjoituksen mukaisesti. He toivoivat Vaasaan suihkukaivoa, jonka aiheena olisi vanhan polven pohjalaisluotsi. Husbergin rahaston varojen lisäksi käytettiin ns. Malmönvaroja, joiden käyttötarkoitus ei ole sidottu. 

Suihkukaivohanke virisi vasta v 1956 alussa, ajatuksena oli saada patsas kaupungin 350-vuotisjuhlaan. Paikkakysymys aiheutti harvinaisen sitkeän keskustelun sekä kaupunginvaltuustossa, -hallituksessa että kirkkovaltuustossa. Kauppias, kunnallisraatimies Nils Wilhelm Husberg (1849 -1923) omisti huutokauppakamarin. Hän oli kaupungin rahatoimikamarin jäsen vv. 1885 -1889, kunnallisraatimies vv. 1889 – 1912 sekä osallisena useimmissa tehdas- ym. yhtiöissä paikkakunnalla. Rouva Erika Josefina Husberg o.s. Bergman (1849 -1936) oli toimelias eri hyväntekeväisyysyhdistyksissä, erikoisesti rouvasväenyhdistyksissä. Pariskunta teki useita lahjoituksia eri tarkoituksiin.

Lainaus loppuu.





Kuva: AN

 
Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Luotsi -suihkukaivo osoitteessa


Käy myös sivulla, seuraa ja tykkää

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg Rojekti
X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 24.6.2023

RISTI Korsholman valleilla

Graniittiristin on pystyttänyt Muinaistieteelllinen toimikunta 19.6.1894.

Osoite: Vanha Vaasa, Korsholman vallit


Kuva: AN. 6.9.2016.
 

Kuva: AN. 12.6.2017

123 vuotta on kulunut tämän muistomerkin vihkiäisistä Korsholman valleilla nykyiseen Vanhaan Vaasaan alueella.

Vaasan patsaista ja muistomerkeistä parhaat tietolähteet ovat Eira Häggkvistin toimittama yhteenveto vuodelta 1985, ja tästä Kalevi Paakin vuonna 2008 kokoama päivitys. Molemmat ovat Vaasan kaupungin julkaisuja.

Lainaan tämänkertaisen historiallisen kohteen tiedot em. lähteistä:

Risti Korsholman valleilla 

Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Magnus Schjerfbäck (1860 -1933) Muinaistieteellisen toimikunnan (Arkeologiska Kommissionen) toimesta. 

Idean isä oli toimkunnanh jäsen fil.tri Kustavi Grotenfelt. Alueen kokonaissuunnitelman laati puutarhuri O.Willy Nykopp Vaasasta. Kivityöt teki Granit Oy Hangosta. 

Muistomerkki on n. 3 m korkea goottilasityylinen risti. Risti on irtokivistä muodostetun kumpareen päällä. 

Ristin etupuolella on ruotsiksi ja takana suomeksi valtioneuvos Zacharias Topeliuksen laatima teksti: Här restes Kristi kors i hednisk Nord Tähän Pohjan pakanoille pyhä risti rakettihin 

Muistomerkki paljastettiin Kansanvalistusseuran VIII laulu- ja soittojuhlien yhteydessä 19.6.1894 ja luovutettiin Mustasaaren kunnan hoitoon. 

Vuonna 1957 kiinnitettiin ristiin siihen kuulumaton metallilaatta, jossa teksti:
Korsholman vallit, Tähän rakennettiin n. 1370 linnoitus Korsholms vallar, Här byggdes cirka 1370 ett fäste The ramparts of Korsholm, a fort was built here about 1370 

Laatta on hankittu Etelä-Pohjanmaan Matkailuyhdistyksen toimesta vuonna 1952 tekemän aloitteen perusteella kaupungin toimesta. 

Risti on paikalla, missä perimätiedon ja kansantarujen mukaan on ollut risti merkkinä kristinuskon saapumisesta (Arkeologiska Kommissionen) 

Taustatietoja 

Vaasan rautatien ja sen jatkon, Vaskiluodon radan ja siltapenkereen, rakentamiseen tarvittiin 1870-luvun lopulla paljon täytemaata, jota otettiin surutta Vanhasta Vaasasta. vuonna 1879 kiellettiin vallien käyttö täytemaaksi, mutta siitä huolimatta linnakumpua uhkasi hävitys.
Koska Senaatin vuonna 1884 antama rauhoituspäätöskään ei ollut riittävä este, ryhtyi Muinaistieteellinen toimikunta v. 1892 toimiin pelastaakseen Korsholman vallien jäännökset paikkana ”mihin liittyvät kristinuskon ja eurooppalaisen kulttuurin varhaisimmat muistot Pohjanmaalla”. 


Korsholman linna rakennettiin Albrekt Meclenburgilaisen ollessa Ruotsin kuninkaana. Varhaisin asiakirjatieto linnasta on vuodelta 1374 nimellä Krytzeborg. Siihen aikaan linnasaari oli noin 7 metriä merenpinnan yläpuolella ja meri lainehti linnan ympärillä. 1300-luvun lopulla oli ruotsalainen suurylimys ja kuninkaan yleisvirkamies Bo Joninpoika Grip lähes 20 vuotta Korsholman ja muiden suomalaisten linnaläänien linnanherrana.

Lainaus päättyy



Kuva: AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Risti Korsholman valleilla.

Suora linkki kohteen fb-kommentointiin 
 


Rojekti X = sivusto fb:ssa, tutustu, tykkää ja seuraa  


https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com

Sivua on päivitetty viimeksi 22.6.2022


LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...