EINO WENÄLÄINEN, Mannerheim-ristin ritari nro 38, muistolaatta

 

EINO WENÄLÄINEN, Mannerheim-ristin nro 38, muistolaatta

Tämä blogipostaus päivittää aikaisemman (2017/04) tehdyn kohde-esittelyn

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/04/nama-puuttuvat-tammikuun-listalta.html

 

Mannerheim-ritari n:o 38 Eino Wenäläinen –

Mannerheimriddaren nr 38 Eino Wenäläinen

Ajurinkatu 18 Vaasa – Formansgatan 18 Vasa

Wenäläisen viimeinen koti – Wenäläinens sista hem

Paljastus – avtäckning 29.1.2006

Paljastuspuhe – avtäckningstal: Lauri Luutonen

 

Otetaan AI apuun tietojen etsimiseen ja löytämiseen! Näin saadaan tiivistetyt tietopaketit jakoon meidän kaikkien iloksi!

NYT vuoden 2026 alusta alkaen on tämän ylläpitämäni Rojekti X = hankkeen kohde-esittelyjen päivittämiseen otettu avuksi tekoäly.
Jos huomaat alla olevassa virheitä, toivon sinun ilmoittavan niistä pikaisesti, jotta voin korjata virheet / ja myös lisätä mukaan uutta aineistoa.

Rojekti X = hankkeen inspiraattori, sivuston ylläpito
https://rojektixon.blogspot.com/

Aimo

aimonyberg(at)gmail.com

 

Kysymys tekoälylle:
KerroMannerheim-ristin ritarin nro 38 Eino Wenäläisen elämänkerta tiivistetysti.

+ ai MOI ! (tämä käyttöön ottamani merkintä kertoo, että tekstit/ kuvat olen tehnyt tekoälyn kanssa)

Tekoälyn (Copilot) vastaus:

Tässä tiivis ja selkeä katsaus Mannerheim-ristin ritarin nro 38, Eino Edvin Wenäläisen, elämänvaiheisiin. Hän on yksi niistä suomalaisista sotilaista, joiden tarina on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle, vaikka hänen tekonsa olivat poikkeuksellisen rohkeita.

Perustiedot

•                          Syntynyt: 1.3.1921 Turussa

•                          Kuollut: 10.7.1997 Vaasassa

•                          Sotilasarvo: Alikersantti

•                          Yksikkö: Jääkäripataljoona 4

•                          Mannerheim-ristin ritari: nro 38, nimitys 19.11.1941

Sotavuodet ja uroteot

Wenäläinen palveli jatkosodassa konepistoolimiehenä ja tuli tunnetuksi erityisestä rohkeudestaan. Hänen Mannerheim-ristin perusteluissaan korostettiin toistuvia, uhkarohkeita ja ratkaisevia tekoja:

•                          21.7.1941, Salmi: tuhosi vihollisen miehittämän kuorma-auton niin, ettei yksikään päässyt pakoon.

•                          24.7.1941, Kaukojärvi: kiersi vihollisen konekivääripesäkkeen taakse, tuhosi sen ja kantoi haavoittuneen toverinsa turvaan kovassa tulessa.

•                          5.9.1941, Ilinskoe: tuhosi käsikranaateilla viholliskorsun koko miehistön.

Hänet kuvattiin "erikoisen rohkeaksi, innokkaaksi ja tehtävissään omantunnontarkaksi" sotilaaksi.

Siviilielämä

Sodan jälkeen Wenäläinen palasi tavalliseen arkeen, kuten monet muutkin rintamamiehet:

•                          Rakennusmies Vaasassa: 1946–1969

•                          Koneasentaja Etelä-Pohjanmaalla: 1969–1986

•                          Vaasan Reservinaliupseerien perustajajäsen ja kunniajäsen

Hänet haudattiin Vaasaan, ja hänen muistolleen on pystytetty muistolaatta.

Kokonaiskuva

Eino Wenäläinen oli tyypillinen esimerkki suomalaisesta sotilaasta, joka teki sodassa poikkeuksellisia tekoja mutta eli sodan jälkeen vaatimattoman, työn täyteisen elämän. Hänen tarinansa kertoo sekä henkilökohtaisesta rohkeudesta että siitä, miten ritarit palasivat sodan jälkeen rakentamaan maata.

Jos haluat, voin myös koota hänestä laajemman elämäkerran, kertoa hänen taisteluistaan tarkemmin, tai etsiä tietoa hänen perheestään ja taustastaan.

 

…

Yllä olevan tekstin kokoamisessa tekoäly ilmoittaa käyttäneensä mm. näitä lähteitä:

Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Wen%C3%A4l%C3%A4inen

Muistolaatat sivusto

https://epmuisto.fi/page452.html

 

Mannerheim-ritareille kunniaa

Vaasan sotaveteraanimuseossa paljastettiin muistotaulu

https://lipas.uwasa.fi/~itv/publicat/Mannerheim_ritarit.htm

josta tämä lainaus:

 

Sirpa Sainio (28.1.2002 Vaasa-lehti)

Viisi pohjalaista Mannerheim-ristin ritaria sai tammisunnuntaina muistotaulun Vaasan sotaveteraanimuseoon. Puheenjohtaja Ilkka Virtanen sanoi Pohjanmaan maanpuolustuskillan osoittavan näin kunniaa ritareille ja heidän urotöilleen.

Puheessaan Virtanen siteerasi ylipäällikön päiväkäskyä 34 talvisodan päätyttyä. Siinä hän kiittää sotilaitaan - kuin omia poikiaan - suurtöistä, teoista, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä.

- Näille ritareille kuuluu moninkertaisesti se tunnustus, jonka ylipäällikkö yleisesti antaa suomalaisen sotilaan urheudelle, taistelumoraalille ja isänmaanrakkaudelle.

Muistotaulun on suunnitellut Ralf Wendlin. Muistotaulu kertoo tuleville polville perustiedot ritarien elämästä ja ansioista, joiden perusteella kunniamerkki ja ritarin arvo on myönnetty. Valokuvat puhuvat puolestaan: sankaritekoja tekivät nuoret pojat.

Pohjalaiset Mannerheim-ristin ritarit ovat: numero 26 joukkueen johtaja, vänrikki Matti Varstala, joka kaatui 25. kesäkuuta 1944; numero 38 konepistoolimies, korpraali Eino Wenäläinen; numero 102 ryhmänjohtaja, alikersantti Arvid Nordin Närpiöstä; joukkueenjohtaja; numero 109 vääpeli Harald Storbacka Ähtävältä ja numero 132 komppanianpäällikkö, kapteeni Carl-Birger Kvikant Kokkolasta. Hän kaatui 17. kesäkuuta 1944.

Pitää miettiä ensin ja tehdä kerralla

Sotaveteraanimuseossa pidettyyn tilaisuuteen oli kutsuttu myös Mannerheim-ristin ritarien omaisia. Eino Wenäläisen tytär, Raija Reinisalo liikuttui muistamisesta. Hänen isänsä kuolemasta on nelisen vuotta: monenlaiset asiat tulivat mieleen.

Raija Reinisalo katselee isänsä kuvaa. Ritarimerkin saadessaan hän oli 20-vuotias. Kun hänen omat poikansa siinä iässä lähtivät armeijaan, äitiä pakkasi itkettämään . . .

Isän ritarimerkki ja kunniakirja olivat kotona Kotirannalla, myöhemmin Huutoniemellä aina seinällä Mannerheimin kuvan kanssa. Raija Reinisalo sanoo olleensa aina ylpeä isästään.

- Joskus kyllä nimiteltiin lahtarin tyttäreksi - mutta se oli sitä aikaa.

Eino Wenäläinen teki elämäntyönsä asentajana Etelä-Pohjanmaan Voimassa. Hän oli sellaisen miehen maineessa, jonka ei tarvinnut tehdä samaa työtä kahteen kertaan.

- Pitää miettiä ensin ja tehdä sitten, oli isän opetus.

Raija Reinisalo uskoo hänen toimineen niin sodassakin. Vasta vanhemmalla iällä hän oli puhunut sota-asioista.

 

Sotaveteraanimuseolle valmistui kirjasto

Sotaveteraanimuseossa otettiin tammisunnuntaina käyttöön laajennus, johon on sijoitettu kirjasto. Sen on järjestänyt ja luetteloinut Mårten Holmberg. Lahjoituksia museolle tulee koko ajan lisää. Kirjastoon saatiin sijoitetuksi mm. kristiinankaupunkilaisen Carl Sjöblomin Syvärillä valmistama korsukalusto. Jykevän pirtinpöydän tuolien istuimet ja selkänojat on tehty tuohesta.

Kirjaston rakennustyön ovat talkoilla tehneet sodanaikaiset sotilaspojat.

Museon pysyvä näyttely kertoo Suomen itsenäistymisen ajoista viime sotien päättymiseen asti. Kuvia, esineitä, pukuja, laitteita, aseita ja pienoismalleja on esillä. Vasta valmistunut vitriini odottaa mitalikokoelmia.

Vaihtuva näyttely kertoo maaliskuun puoliväliin saakka JR 13:ssa palvelleiden sotaretkestä. Yksityisiä valokuvia ja piirustuksia on runsaasti esillä. Seuraavana on vuorossa JR 61:n näyttely.

Sotaveteraanimuseo toimii kellarissa Kirkkopuistikko 22 A. Se on auki yleisölle sunnuntaisin kello 14–16 ja keskiviikkoisin kello 12–16. Ryhmät voivat sopia ajasta puhelimella 3129 894.

 

…

 

Loppuun vielä Vaasan Sotaveteraanimuseon tiedot

https://www.vaasansotaveteraanimuseo.fi/

 

Vaasan Sotaveteraanimuseo - Vasa Krigsveteranmuseum

Kirkkopuistikko 22 A, 65100 Vaasa

Puh. (06) 312 9894 tai 050 313 6740 (vain museon aukioloaikoina!)

HUOM!

Museo on suljettuna joulutauon ja lattiaremontin johdosta tammikuun 2026 loppuun asti!