Tällainen kirjanlukumerkkinä käytetty mainoslipuke putkahti esiin erään vanhan tietosanakirjan välistä. ”Viesti” vaimon isoisän ajoilta kertoo tietysti siitä, ettei näitä vanhoja kirjahyllyissämme olevia kirjoja tule juurikaan luettua.
Koska tuota VUOSISATAMME KUVISSA teosta ei meiltä kotoa löydy, kysyin saisiko sitä lainaan Vaasan kaupunginkirjastosta.
VUOSISATAMME KUVISSA, oman aikamme historiaa osat 1 ja 2. Painovuodet ovat 1935 ja 1936. Kirjat ovat toimittaneet H.J. Viherjuuri ja Asmo Alho. Kustantaja OTAVA.
Ja kyllä, kirjan molemmat osat todellakin löytyivät!
Minä olen elänyt lähemmäs puoli vuosisataa viime vuosituhannen puolella, ja nyt jo tälläkin vuosisadalla kohta neljänneksen. En mielestäni pakene nykytodellisuutta menneisyyteen vaikka nostalgia monessa asiassa minua kiinnostaakin.
Paikalliset vanhat valokuvat kiinnostavat minua edelleen kovasti. Olen myös utelias katsomaan tarkalla silmällä kaikkia vanhoja valokuvia ja piirroksia (mm. pilapiirroksia).
Melkein 90 vuotta sitten Vuosisatamme kuvissa-kirjassa kerrottiin 1900-luvun alkupuolen tapahtumista (1900–1917)). Suomi 1900-luvulla ennen itsenäistymistä on jäänyt ainakin itselleni aika vähälle tutustumiselle.
Valokuvaaminen ja niiden painaminen kirjoihin oli vielä sata vuotta sitten melko uutta. Mustavalkoisia valokuvia haluttiin ottaa niin juhlavista hetkistä kuin 1. maailmansodan juoksuhaudoista. Dokumentoinnin lisäksi valokuvat olivat merkittävässä osassa myös kaikenlaisessa propagandassa.
Laitan tähän vain pari esimerkkiä kirjan kuvituksesta, teksteistä
Lippukysymys
Kuva: Yllä mainittu kirja, osa 2 , sivu 210
Maaliskuun vallankumous Venäjällä, johon Suomikin silloin kuului, oli valtaisa tapahtuma.
Kuva: Yllä mainittu kirja, osa 2, sivu 206
Maaliskuun vallankumouksen seurauksena tapahtunut ilouutinen suomalaille oli P.E. Svinhufvudin vapautuminen ja kotiinpaluu Siperiasta.
Kuva: Yllä mainittu kirja, osa 2, sivu 208. Viipuri asemalla
Kuva: Yllä mainittu kirja, osa 2, sivu 209
Ja mitä kaikkea P.E. Svinhufvud sitten Suomessa teki ja mitä kaikkea tapahtui vuonna 1917–1918.
Tutustumalla tähän Svinhufvud muistosäätiön sivustoon asioista ja elämänvaiheista saa hyvän kuvan
https://www.svinhufvudinmuistosaatio.fi/
Kuvalainaus fasebookista. Vaasan senaatin täysistunto 1918. Vas. E.Y. Pehkonen, Juhani Arajärvi, Jalmar Castrén, P.E. Svinhufvud, Heikki Renvall, Alexander Frey. Alkuperäinen kuva: Karls Atelier. Museovirasto.
…
Lainaus Wikipediasta
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937. Aiemmin hän oli toiminut ensimmäisenä eduskunnan puhemiehenä vuosina 1907–1912, sisällissodan aikaisena valkoisen senaatin päämiehenä vuonna 1918 ja sisällissodan jälkeen Suomen valtionhoitajana saman vuoden loppuun asti.
...
Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivää,
ja samalla "mainostan" tulevan lauantain 7.12. klo 13 tilaisuutta
Opastus 100 vuotta täyttävästä VALTIONHOITAJAT reliefistä
Tule kuuntelemaan keitä olivat Suomen valtionhoitajat?
Ja miksi heidän korkokuvansa löytyvät Vaasan kaupungintalon julkisivusta?
Entä julkisivun toinen korkokuva – KAARLE IX – onko tämä sinulle tuttu?
Molemmilla näillä on sama suunnittelija: John Munsterhjelm.
Tiesitkö, että 100 vuotta sitten Vaasan Taideyhdistys puheenjohtajansa Karl Hedmanin johdolla lahjoitti SVINHUFVUDIA ja MANNERHEIMIA esittävän reliefin Vaasan kaupungille?
Paljastustilaisuus oli 6.12.1924.
CAROLUS IX REX -korkokuva paljastettiin yksinkertaisin juhlamenoin Vaasan Höyrymylly-osakeyhtiön 75-vuotispäivänä 12.11. 1924.
OPASTUS
Reliefit: Valtionhoitajat Svinhufvud ja Mannerheim sekä Kaarle IX
Lauantaina 7.12. klo 13.00
Vaasan kaupungintalon edessä Senaatinkatu 1
Järjestää Vaasan Taideyhdistys
Oppaana Tarja Hautamäki
https://vaasantaideyhdistys.fi/2024/11/tervetuloa-opastukseen-7-12-2024
Blogipostauksen koonnut:
Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
