Kuva: AN, 9.11.2017. Toimittaja Antti Haavisto ja Erkki Kannoston veistos Syvä jano, joka sai tänään aamuhämärissä nenälleen punaisen pallon.
Nenäpäivätempaus alkuun Vaasassa
Minulla oli ilo ja kunnia lähteä, lyhyellä varoitusajalla, mukaan Vaasan ja Seinäjoen YLE:n tämän vuotiseen Nenäpäivätempaukseen.
Toimittaja Antti Haavisto pyysi minut ”nenittämään” jonkun tai joitakin Vaasan patsaista. Asia on tärkeä, hyvä tapahtuma, suuri show, ja olen siinä mielelläni mukana yhtenä ”pellenä”.
Lähetys tuli suorana radiolähetyksenä torstaina 9.11. klo 8.30 maissa.
Asiallista vai ei?
Saako patsaita valjastaa uusille asioille, eikö niillä ole oma sanomansa kerrottavanaan?
Patsaat ja muistomerkit ansaitsevat kunnioitusta, ja niiden kansa ei pidä sallia mitä vaan. Leikkiminen, vahingoittaminen, pelleily niiden kanssa on tottakai kiellettyä. Tässäkin mentiin nyt niillä rajoilla, että laillisuusmiehenä minun oli punnittava asiaa, eli voinko olla tässä Antin ideassa mukana.
Olen asukasyhdistyksen puheenjohtaja, totta, mutta otan tästä henkilökohtaisen vastuun, jos jälkipuheita tulee.
Esim. Suomen Vapauden patsaalle en olisi tätä tempausta suostunut tekemään.
Entä nämä?
Teollisuus/ kauppamiehet Joachim Kurtén (Emil Wikströmin tekemä, korkeuksiin nostettu rintakuva, vuodelta 1908), ja A.A. Levón (Lauri Leppäsen tekemä, sekin korkeuksiin nostettu rintakuva, vuodelta 1949) olivat aikoinaan myös hyväntekijöitä. Näiden teosten nenittäminen ei olisi mielestäni ihan hirveä synti ollut. Nämä kaksi aikoinaan tavallisen kansan yläpuolelle korotetut, jalustalle nostetut suurmiehet jätettiin nyt kuitenkin rauhaan.
Nenäpäivätempauksen tunnukset, punaiset pallot, kuuluvat minusta juuri Erkki Kannoston teoksille. Ne kun ovat Vaasan kävelykadulle tilattu juuri tuomaan vastapainoa mahtipontisille monumentaaliteoksille, kuten Kauppatorilla olevalle Suomen Vapaudenpatsaalle.
Veistokset Matkakuume ja Syvä jano saatiin Vaasan kävelykadulle, Vapaudenpatsaan takamaastoon vuonna 2005, ja Varjoja metsässä, kahden figuurin teos, Rewell Centerin sisäänkäynnin eteen Hoviskalle vuonna 2006. Näiden teosten olemus, koko ja mittasuhteet, asettelu ihmisten tasolle, kadulle osaksi jokapäiväistä elämää kertovat aivan toisenlaisesta näkökulmasta kuin 1900-luvun alkupuolen arvoteokset.
Nenäpäivänä
Patsaiden punaiset nenät tuovat nyt siis esiin NENÄPÄIVÄÄ, varojen keräystä hyvään tarkoitukseen. Toivotaan mahdollisimman monen ottavan osaa keräykseen.
Tällaisen suuren kampanjan hienoin asia on minusta siinä, että aivan pienetkin lahjoitukset, yksilön tai vaikkapa työyhteisön satsaus, saa itseään paljon suuremman merkityksen, kun mukana ovat sadat tuhannet muut kanssaihmiset. Yhdessä tekemisen voima näkyy, ja kuuluu todella, erilaiset TV ohjelmat ja tempaukset antavat tapahtumalle valtaisan näkyvyyden.
Samalla nenäpallot patsaissa muistuttavat meitä vaasalaisia katselemaan kaupunkimme hienoja patsaita ym. muistomerkkejä näin Suomen 100 juhlavuoden merkeissä. Ei kuljeta nokka maahan päin, vaan nostetaan katse aina välillä myös silmänkorkeuden yläpuolellekin!
Patsaat eivät puhu. Niitä voi silti kuunnella, nähdä, kokea omakohtaisesti.
Minulla on unelma, että vaasalaiset innostuvat oman kaupunkimme historiasta, ja ryhtyvät ”ns. bongailemaan” paikallisia muistomerkkejä ja patsaita. Kohteita löytyy reippaasti yli sata, jos muistolaatat lasketaan mukaan.
Tietoja löytyy mm. wikipediasta, jonne niitä on tänä syksynä saatu melko hyvin päivitettyä. Ja tietenkin Rojekti X= hankkeen fb-sivulla, jota olen tämän vuoden ajan rakennellut kuukausittain eteneväksi teosluetteloksi.
Aimo Nyberg
Eläkkeellä oleva kuvataiteen lehtori
