New Yorkin ja Vaasan Vapaudenpatsaat

 

Yhtäläisyyksiä on – ainakin jotain

Tällaista kuvavertailu en ole aikaisemmin missään nähnyt. Näiden kahden toisella puolella maapalloa olevien vapaudenpatsaiden yhtäläisyyksiä pohtivia symbolitutkimuksiakaan ei taida kovin helpolla löytyä? Tuskinpa millään kielellä. Jos jollain teistä, hyvät lukijani, on aiheeseen liittyvää tietoa, olisin yhteydenotosta erittäin kiitollinen.

Olen kuvataiteen opettajaopintojen yhteydessä opiskellut taidehistoriaa ja taiteentutkimusta Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa (tutkinto silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa). En kuitenkaan pidä itseäni tutkimuksen saralla muuna kuin asioihin uteliaisuudella suhtautuvana ja huolella faktoihin perehtyvänä kuvataiteen opettajana. Toivon, että tämä aihe ja nämä kuvavertailut inspiroisivat ihan oikeita tutkijoita.

 

Kun katson tarkkaan näitä kahta vapaudenpatsasta, niissä on ainakin muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Esitän tässä nyt nämä kuusi kohdetta, kuvanäytettä – ja hieman tekstiäkin. Ajatuksistani voi ihan perusteellisesti olla jotain muutakin mieltä.  

 

SUOMEN VAPAUDENPATSAS

Kuva 1. Havukokardilakkia heiluttava sotilas

Kuva 2. Sotilas paljastaa päänsä 

Kuva 3. Inskriptio ja vuosiluku

Kuva 4. Allegoria LAKI

Kuva 5. Leijona polkee jalkoihinsa lohikäärmeen

Kuvat 6. Vihkiäistilaisuus

Kuvalainaus Yrjö Liipolan Taidemuseon valokuvakokoelmasta, uudelleenkuvaus AN

 

Lainaus suomenkielisestä Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Vapaudenpatsas

Suomen Vapaudenpatsas on Yrjö Liipolan ja Jussi Mäntysen suunnittelema, vuonna 1938 paljastettu monumentaalinen veistoskokonaisuus, joka sijaitsee Vaasan kauppatorilla. Teoksen korkeus jalustoineen on 14 metriä ja jalustan päällä olevan osan korkeus on kuusi metriä. Pronssiveistos painaa 3,6 tonnia.

Monumentin osat

Kokonaisuus koostuu tummasta graniitista tehdyn jalustan lisäksi viidestä mustaan graniittiin veistetystä reliefistä ja leijonasta, sekä pääryhmästä, joka on valettu tummaan pronssiin.

Sivureliefit

Torilta katsottuna jalustan oikealla sivulla Alatorin puolella on kaksi reliefiä. Vasemmanpuoleinen on Työ, jossa on mies, jonka oikeassa kädessä on viljalyhde ja vasemmassa sirppi. Oikealla on Tulevaisuus, jossa on kuvattu äiti ja kaksi lasta. Ylätorin puolella olevissa reliefeissä on Laki, jossa on kuvattu mies käsissään miekka ja kilpi, sekä Uskonto, jossa on nainen, joka on kääntänyt kasvonsa kohti kirkkoa.

Jalustan takasivun reliefissä on kuvattu marsalkka Mannerheim puettuna pitkäviittaiseen sotilastakkiin. Hänen oikeassa kädessään on kiikari. Mannerheimin takana marssii sotilaita ja hänen taustallaan on tykin lavetin pyörä. Sivureliefit veisti Yrjö Liipola.

Leijona

Jalustan etupuolella on Jussi Mäntysen veistämä tyylitelty Suomen Leijona, joka seisoo etujaloillaan maassa makaavan, poljetun lohikäärmeen päällä. Leijonan yläpuolella on versaalikirjaimin "ISÄNMAANSA VAPAUTTAJILLE / ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE / 1918". Tekstin yläpuolella on jalustaan veistetty Vapaudenristi.

 

Kuva: AN

 

STATUE OF LIBERTY

Lainaus, teksti ja kuvat suomenkielisestä Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaudenpatsas

Vapaudenpatsas (engl. Statue of Liberty), varsinaiselta nimeltään Vapaus valaisee maailmaa tai Maailmaa valaiseva Vapaus (engl. Liberty Enlightening the World, ransk. La liberté éclairant le monde), on suuri naishahmoa esittävä patsas New Yorkin edustalla Liberty Islandin saarella. Patsas on Ranskan kansan lahja Yhdysvalloille juhlistamaan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta 1776 alkanutta maiden välistä ystävyyssuhdetta. Monumenttia ehdotti ranskalainen Édouard de Laboulaye vuonna 1865, ja hän ja kuvanveistäjä Frédéric Auguste Bartholdi yhdessä suunnittelivat patsaan. Ranskalaiset tekivät itse patsaan kuparista, raudasta ja teräksestä ja vastasivat sen kokoamisesta Yhdysvalloissa, ja yhdysvaltalaiset tekivät jalustan. Vapaudenpatsas paljastettiin 28. lokakuuta 1886.

Vapaudenpatsas esittää Vapauden jumalatarta. Sen vasemmassa kädessä on lakitaulu, jossa lukee Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen päivämäärä, oikeassa kädessä on valistuksen soihtu, ja vasemmalla jalallaan jumalatar talloo rikkoutuneita kahleita. Patsaan naishahmo on 46 metriä korkea ja koko patsas jalustoineen 93 metriä korkea. Patsas tuli tunnetuksi paitsi vapauden symbolina, myös siitä, että se toivotti New Yorkiin vuosina 1886–1924 laivalla saapuneet miljoonat siirtolaiset tervetulleiksi.

Kuva ja alla olevat kuvarajaukset  
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=149005856

Kuva:  https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=154681513

 

Kuva maalauksesta: Edward Moran, Vapaudenpatsaan paljastustilaisuus, 1886.
Museum of the City of New York, Public Domain.

https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=229787

STATUE OF LIBERTY / SUOMEN VAPAUDENPATSAS 

-          Soihtu, jossa kullattu liekki / Lakki, jossa kuusenhavu

-          Vapauden jumalatar päässään kruunumainen sädekehä / Voiton saavuttanut sotilas paljastaa päänsä, heiluttaa yläpuolellaan lakkiaan vapauden merkiksi

-          Lakitaulun kannessa Amerikan itsenäisyysjulistuksen pvm / Vapaudenristin alla teksti: "ISÄNMAANSA VAPAUTTAJILLE / ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE / 1918"

-          Patsaan naishahmolla on lakitaulu vasemmassa kädessä ja oikeuden viitta yllään / Klassiseen tyyliin tehty mies oikeassa käsivarressaan LEX-kilpi pidellen käsissään vahvaa miekkaa

-          Murtuneet kahleketjut sandaalien peittämien jalkojen ympärillä / leijonan etukäpälien alla on maahan poljettu lohikäärme

-          Amerikan itsenäisyysjulistuksen päivämäärän (4.7.1776) ja muistomerkki valmistumisen (28.10.1886) välillä on pitkä aika, 110 vuotta / Suomen sisällissota – vapaussota käytiin keväällä 1918 ja muistomerkki valmistui vasta 20 vuotta myöhemmin heinäkuun 9. päivä vuonna 1938

 

Symbolien tulkinnat ovat aina ”muuntuvia, omaa aikaansa heijastavia”. Samankaltaisuuksia voi nähdä, vaikka tapahtumien välillä olisi pitkäkin aika. Mitä on vapaus? – vapauden käsitteeseen kuuluvia asioita, esim. oikeuksia ja velvollisuuksia on aikojen saatossa kirjoitettu kansakuntien perustuslakeihin hyvää elämää edistämään. Vapaus on yksi suurista yläotsikoista, monien mielestä jopa kaikkein tärkein arvo, johtotähti, jota haluaa seurata oman elämänsä isoissa ja pienissäkin asioissa.

 

…

 

 

Tähän loppuun on minun ”paljastettava” mikä sai minut tähän aiheeseen tarttumaan eli inspiroi tekemään tämän tapaisen blogijutun.

Kuvien vertailun lähdeaineistona olen käyttänyt Dan Brownin kirjaa

Salaisuuksien salaisuus

Suomenkielinen laitos

© Jorma-Veikko Sappinen ja WSOY 2025

 

Lainaus sivulta 658–659

”Eikö olekin upea?” Langdon kuiskasi heidän lähestyessään määränpäätä.

Niin hän onkin, Katherinen ajatteli. Minulla ei ollut aavistustakaan…

   Heidän edessään kohosi yli yhdeksänkymmenen metrin korkuinen kolossaalinen hahmo, joka seisoi ylpeästi omalla yksityissaarellaan ja huokui juhlavaa, lähes jumalallista viehkeyttä. Hän oli ojentanut oikean kätensä ja piteli siinä palavaa soihtua, jonka kahdenkymmenenneljän karaatin liekki kimalsi aamuauringossa.

   Kun vettä jauhava lautta lähestyi, Katherine alkoi nähdä yksityiskohtia patsaan kupariruosteessa: murtuneet kahleketjut sandaalien peittämien jalkojen ympärillä, oikeuden viitan herkät poimut, vasemmassa kädessä olevan lakitaulun, johon on kirjoitettu maan perustamispäivä, vakaan katseen ja rohkaisevan katsannon… ja siellä, päälaella, muinaisen symbolin, jota Langdon oli tuonut hänet katsomaan.

   Sädekruunun.

   Kruunumainen sädekehä Yhdysvaltain Vapaudenpatsaan päässä oli täsmälleen sama koriste, joka oli toiminut valaistuneiden mielten kruununa jo tuhansia vuosia. Piikkejä oli seitsemän, niistä jokainen oli lähes kolmen metrin pituinen, ja niiden sanottiin symboloivan valaistumisen säteitä, jotka loistavat ulospäin tuosta nuoresta maasta ja valaisivat kaikki seitsemän mannerta.

   Asia on aivan päinvastoin, Katherine uskoi, sillä hän näki piikit valaistumisen piikit säteinä, jotka virtasivat sisäänpäin ja edustivat seitsemän mantereen kulttuurien, kielten ja ideoiden virtaa, joka juoksi Amerikan mielen muodostamaan sulatusuuniin. Tämä kansakunta oli loppujen lopuksi rakennettu eräänlaiseksi vastaanottimeksi, joka veti puoleensa erilaisia sieluja kaikkialta maailmasta, ja ne virtasivat sisäänpäin kohti yhteistä kokemusta.

   jatkuu…

 

Yllä mainittu lyhyt lainaus on kirjan ihan viimeisiä ajatuksia. Kaiken kaikkiaan lukukokemus oli taas kerran koukuttavan jännittävä. Kuten minusta on ollut joka ikinen kerta aikaisemminkin, kun olen näitä Dan Brownin uutuuskirjoja lukenut. Teksti on pelottavan osuvaa nykymaailman /tulevaisuuden mahdollisten uhkien kuvausta ja niiden kirurgisen tarkkaa analysointia. Tämän teoksensa tekemiseen Dan Brownilla meni pitempään kuin aikaisempien menestysteostensa kirjoittamiseen.  Tulos on tällä kertaa harvinaisen hyvin juuri tämänhetkiseen maailman myllerryksiin ajattelemisen aiheita antava.

 

Aimo Nyberg

Kuvataiteen ope, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com