OSKAR PELTOKANGAS

 

 Oskar Peltokankaan muistolaatta on paljastettu Palosaarella itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2003.

Osoite: Onkilahdenkatu 4, Palosaari

Kuvat: AN.

Laatassa on teksti:

I detta hus bodde 

Jägarlöjtnanten 

OSKAR PELTOKANGAS 

*2.1.1893 †25.3.1918 

Jääkäriluutnantti 

Asui tässä talossa 

6.12. 2003 

Österbottens Försvarsgille - 

Pohjanmaan Maanpuolustuskilta r.f. 

Pohjanmaan Maanpuolustuskillan pj. Ilkka Virtanen kirjoittaa näin: (lokakuu 2017)

Lainaus

Pohjanmaan museossa on avattu hieno Jääkärit-näyttely. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Näyttely valottaa jääkäriliikettä ja jääkäreitä monesta eri näkökulmasta. Yksittäisten jääkäreiden tarinat ovat vahvasti esillä. Näihin henkilökuviin kuuluu itseoikeutetusti Vaasassa kansallissankarin maineessa oleva jääkäriluutnantti Oskar Peltokangas. Samoin Peltokankaan adjutantikseen ottaneen 14-vuotiaan Onni Kokon tarina. 

Onni Kokko oli helsinkiläissyntyinen poika, jonka mieli paloi osallistumaan isänmaan vapauttamiseksi vieraan vallan alaisuudesta. Hän matkusti Pohjanmaalle ja liittyi Vasa Skyddskårin riveihin. Peltokangas halusi suojella nuorta sotilasta ja otti hänet adjutantikseen pitääkseen hänet lähellään. Tässä Peltokangas ei kuitenkaan onnistunut, vaan molemmat saivat surmansa samassa taistelussa Tampereen Messukylässä (Kokko haavoittui vakavasti ja kuoli myöhemmin sairaalassa). 

Sekä Peltokangas että Kokko on haudattu Vaasan vuoden 1918 sankarihautoihin. Vaasan kaupunki on kunnioittanut sekä Peltokankaan että Onni Kokon muistoa nimeämällä Palosaarelle heidän nimeään kantavat kadut (Peltokankaantie, Onni Kokon tie). Onni Kokosta tuli valtakunnallisesti tunnettu, kun Suomen Kuvalehti otti hänen kuvansa 1.6.1918 ilmestyneen numeron kanteen. Saman lehden sisäsivuilla oli Ilmari Kiannon tunteikas muistokirjoitus Onnista. 

Lainaus päättyy

Kuva netistä: Suomen Kuvalehden kansi 1918, nro 22.


Sanomalehti Pohjalaisessa 3.12.2017 (vaatii kirjautumisen) on pitkä kirjoitus Oskar Peltokankaasta ja Onni Kokosta

Lainaus

Lapsisotilas lyöttäytyi jääkärin oppipojaksi 

JOONAS KUIKKA 

Vaasalainen jääkäri Oskar Peltokangas ja hänen 14-vuotias adjutanttinsa Onni Kokko taistelivat eri puolilla Suomea ja haavoittuivat kuolettavasti Tampereen porteilla. 

Vaasassa idyllisessä Vikingan puutalokaupunginosassa on kaksi katua, joiden nimet pohjautuvat nykyään harvoin muistettuihin tarinoihin. Onni Kokontie ja seuraava rinnakkainen katu Peltokankaantie ovat saaneet nimensä sisällissodan voittajien valkoisten sankarien mukaan. 

Oskar Peltokangas oli sota-aikaan 25-vuotias jääkäri. Hän oli tullut Suomeen jo vuoden 1917 puolella, joten hän johti sodan ensi viikkoina komppaniansa useisiin voitokkaisiin taisteluihin Vaasassa, Oulussa, Kemissä ja Torniossa. 

Onni Kokko oli sodan alkaessa vain 13-vuotias poika. Hän pakeni Helsingistä ja liittyi valkoisten joukkoihin Oulussa. Oulun taistelujen jälkeen Peltokangas otti Kokon adjutantikseen. He olivat erottamaton parivaljakko molempien kuolemaan saakka. 

Oskar Peltokangas syntyi Vaasassa vuonna 1893. Hän oli runsaslapsisen perheen vanhin poika. Työväen perheen poika kävi ruotsinkielisen kansakoulun ja meni töihin Vasabladetin kirjapainoon. 

Riitta Svanbäck on Oskar Peltokankaan nuoremman veljen tyttärentytär. Hän on pitänyt tallessa jääkärisankarin sukuperintöä. 

– Oskar oli luonteeltaan rauhallinen. Hän ei pitänyt itsestään meteliä, Svanbäck kertoo. 

Urheilullinen nuorukainen kuuli jääkäriliikkeestä kirjapainon johtajalta Edvin Sundquistilta, joka värväsi nuoria miehiä Saksaan. Svanbäckin mukaan Peltokangas oli tiedustellut, voiko tavallinen työmies lähteä, vaikka ei ole ylioppilas. 

Oskar Peltokangas lähti matkalle perheeltään salaa vuonna 1915. Elettiin ensimmäistä maailmansotaa Venäjän keisarikunnassa. Venäjä taas soti Saksaa vastaan ja venäläisti Suomea. Peltokangas oli menossa vihollisen koulutettavaksi. 

– Hän soitti siskolle työpaikalta lähtevänsä Huippuvuorille jääkarhuja metsästämään. 

Jääkäriksi aikova Peltokangas lähti laivalla Uumajaan. Viikon päästä hän lähetti Sundquistille kortin Tukholmasta. 

Jääkärinä hän taisteli venäläisiä vastaan Latviassa Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Berliinissä räjäytyskurssille, josta hän lähetti kirjeen kotiin vuonna 1917. 

Kirje on ainoa Peltokankaan jääkäriaikana perille tullut. Hän lähetti niitä kaksin kappalein, jotta ainakin toinen menisi perille. 

Kirjeessä hän valittelee aiheuttamaansa surua. Hän kuitenkin painottaa, että päätti lähteä jääkäriksi vapaasta tahdostaan ja on valmis kuolemaan yhteisen asian vuoksi. 

Kirjeessä on myös yksi huolenaihe: Oskar Peltokangas toivoo hänen veljensä pitävän hyvää huolta hänen Vaasaan jättämästä metsästyskoirastaan. 

Jääkäri Peltokangas lähti kohti Suomea jo ennen jääkäreiden varsinaista etujoukkoa. Hänet pidätettiin Ruotsissa, mutta hän ehti silti Vaasaan ennen sisällissodan puhkeamista. 

Peltokangas koulutti Sundomin, Maalahden ja Sulvan suojeluskuntalaisia. Hän osallistui sodan alussa 27.1.1918 

Vaasan valtaukseen ja venäläisten aseistariisuntaan komppanianpäällikkönä. Pian Vaasasta tulikin valkoisen Suomen ja virallisen hallituksen pääkaupunki. 

Vaasan jälkeen hän vei suojeluskuntakomppaniansa valtaamaan Oulua venäläisiltä. Heti perään seurasivat Kemin ja Tornion valtaukset. 

Oulussa Peltokankaan parivaljakoksi lyöttäytyi urhea lapsisotilas Onni Kokko, joka oli silloin vain 13-vuotias. 

– Meillä ei ole tietoa Onni Kokon sukulaisista. Hän oli karannut kotoaan pois. Oskar otti hänet suojatikseen ja adjutantiksi, Svanbäck kertoo. 

Pohjoisen voitokkaiden taisteluiden jälkeen Peltokankaan komppanian tie vei kohti Tamperetta. Hän eteni taistellen Vilppulasta kohti Messukylää. Messukylässä sekä Peltokangas että Kokko saivat kuolettavan osuman. Siitä ei ole varmaa tietoa, olivatko he ammuttaessa Messukylän kirkon sisällä vai sen pihalla. 

Oskar Peltokangas kuoli seuraavana yönä 26.3.1918 sairaskuljetuksessa. Onni Kokko selvisi halvaantuneena sairaalaan Vaasaan, mutta kuoli 22.4.1918 vain 14-vuotiaana. 

– Suvussa on kulkenut legenda. Kun Onni Kokko kuuli sairaalassa Oskarin kuolleen, hän totesi, ettei minulla ole enää syytä elää, Svanbäck kertoo. 

Sairaalassa kuolleen Kokon kerrotaan ihailleen jääkärisotasankaria yli kaiken. 

Sodan jälkeen varsinkin Onni Kokko kohosi myyttisiin mittoihin, kun kirjailija Ilmari Kianto kertoi hänen tarinansa 1.6.1918 Suomen Kuvalehdessä. 

"Jospa meillä yli valkoisen Suomen joka perheessä olisi ylennyt näin sotaisia poikia, niin totta tosiaan meidän koko isänmaamme olisi raikunut ilon itkusta", Kianto kirjoitti. 

Oskar Peltokankaan hautajaisista tuli valtava yleisötapahtuma Vaasassa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla hän oli vapaussodan juhlituimpia sankareita. Pohjalaisille sodan nimi on aina ollut vapaussota, ja se liitetään itsenäistymistaisteluun. 

Peltokankaan nimen vaikutus näkyi vielä vuosikymmenten päästä. Riitta Svanbäckin äiti, Peltokangas sukunimeltään, meni nuorena tyttönä Raippaluotoon töihin postiin. Häneltä kysyttiin, onko hän sukua Oskar Peltokankaalle. Tyttö vastasi myöntävästi. 

– Häntä kohdeltiin sen jälkeen kuin prinsessaa, Svanbäck kertoo. 

Oskar Peltokangas ei ehtinyt naimisiin eikä hänellä ollut lapsia, joten lähimmät sukulaiset ovat sisarusten jälkipolvia. 

Viimeinen hänen arvoituksensa oli kotitaloon kätketyt aseet. Svanbäckin isoisä muisteli, että aseet oli kätketty vintinpurujen sekaan. Niitä ei kuitenkaan löytynyt taloa purettaessa. 

Lopulta selvisi, että toinen veljistä oli kaivanut aseet esiin ja hankkiutunut niistä eroon jatkosodan jälkeen Suomen asekätkennän aikana, jotta niistä ei voitaisi heitä syyttää. 

Oskar Peltokangasta muistetaan 31.3.2018 hänen haudallaan Vaasassa, kun hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi sata vuotta. Myös Onni Kokko on haudattu Vaasan sankarihautaan. 

Lainaus päättyy

 

Oskari Peltokankaan hautajaisista 4.4. 1918 Vaasassa on pieni pätkä tämän lyhytelokuvan lopussa.

https://kavi.finna.fi/elavamuisti/Record/elavamuisti.elavamuisti_video_2239

Suomen parhaillaan käytävästä vapaustaistelusta

Från den pågående frihetskampen i Finland (ruotsinkielinen nimi)

-          Mannerheim esikuntineen Seinäjoella ja Vaasassa

-          Valkokaartilaisia koulutetaan Vöyrin sotakoulussa

-          Jääkäriupseeri Oskar Peltokankaan hautajaiset 4.4.1918 Vaasassa

Valmistumisvuosi: 1918

Tuotanto: Yhteisö Pathé Frères

Laji: lyhyt, dokumentti

Teema: Yhteiskunta ja politiikka

Asiasanat: sisällissodat, Vaasa, Mannerheim Carl Gustaf Emil

Lue lisää wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Peltokangas

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Oskar Peltokangas netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 21.7.2025

TYÖVÄENYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN

Laatan paljastustilaisuus oli yhdistyksen 90-v. päivänä, 2. joulukuuta 1973. Muistolaatta kiinnitettiin talon seinään, jota ei enää ole. Paikalle rakennetun Halpahallin, nykyään (2024) S-marketin Vaasanpuistikon puoleisesta pystypilarista laatta onneksi edelleen löytyy.

Osoite: Vaasapuistikko 19

 
Vaasan Työväenyhdistys ry on Helsingin Ty:n jälkeen maamme toiseksi vanhin suomenkielinen työväenyhdistys. Vaasan Työväenyhdistys sai toimilupansa helmikuussa 1884.

 

 

 

Kuvat: AN. 1.12.2017

 

 

 Kuva: AN 10.10.2024

Ennen ja nyt kuvapari: Ylemässä kuvassa näkyy aikaisempi puurakennus. Kuvalainaus fb-ryhmästä Vaasan kuvia 1900-luvulta. Kuva: Pertti Elo, 22.4.2018. " Rakennus jossa Vaasan Työväenyhdistys perustettu 1883, nyt paikalla on Halpa Halli. Kuva on vuodelta 1976."
Alempi kuva: AN, 10.10.2024.

 

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Työväenyhdistyksen perustaminen 

Sijainti: Vaasanpuistikko 19 – 21 paikalla olleen matalan puutalon seinässä laatta oli vuoteen 1982 saakka. 

Laatassa on seuraava teksti: 

Vaasan Työväenyhdistys ry 

perustettiin talossa Vaasanpuistikko 19 

2.12.1883 

90-v. päivänään Vaasan kaupungille 

Vaasan työväenyhdistys ry 

Laatan paljastustilaisuus oli 2.12. 1973. 

Taustatietoja 

Vaasan työväenyhdistys ry on Helsingin Ty:n jälkeen maamme toiseksi vanhin suomenkielinen työväenyhdistys. Vaasan Työväenyhdistys sai toimilupansa helmikuussa 1884. 

Suomenkielisenä yhdistys taisteli alkuvuosinaan aktiivisesti ruotsalaisuutta vastaan. Se pyrki kohottamaan työväen sosiaalisia oloja sekä opetti iltakoulussaan luku- ja kirjoitustaitoa. Koulussa oli parhaimmillaan noin 200 oppilasta. Myös puheklubi kuului yhdistyksen toimintaan. Vaasan työväenyhdistyksestä tuli kaksikielinen vuonna 1886. Vuonna 1901 perustettiin Vaasaan ensimmäinen ruotsinkielinen työväenyhdistys. 

Lainaus päättyy

Tänään

Vaasan työväenyhdistys on Vaasassa vaikuttava sosiaalidemokraattinen puolueosasto

https://www.vaasanty.net/

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Työväenyhdistyksen perustaminen netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 11.10.2024

Rojekteja joulukuussa!

Marraskuun lopulta vielä tämä.

Kuvat: AN. 30.11.2017. Viimeisin osoitus siitä, että Vaasassa on tahtoa ja kykyä pitää huolta muistomerkeistä on tässä: Perinnemuurin välittömässä läheisyydessä, kokonaisuuteen kuuluvat vanhat tykit, 4 kpl, on nyt kunnostettu, sopivasti ennen Suomen 100 v. itsenäisyyspäivää. Vanhat tykit on asetettu paikoilleen aikaisemman nurmikon sijaan paremmin aikaa kestävälle arvokkaalle kivetykselle.

Lue lisää: Ilkka Virtasen kirjoitus (pj, Pohjanmaan Maanpuolustuskilta)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/11/arvokas-kunnostusteko.html


Rojekti X= on ”valmis” uudenvuoden aattona

Joulukuussa esiteltäviä kohteita on vielä muutama! Useita ”selvittämättömiäkin” kohteita on edelleen, ts. niistä puuttuvat jotkut perusfaktat. Ne olisi syytä saada selville, jotta saamme koko listasta jotenkuten yhdenmukaisen.

Vaasan patsaita, muistomerkkejä ja muistolaattoja esittelevä Rojekti X= ei lopu vuoden loppuun. Kun 31.12. on esitelty L.W. Torohwein muistolaatta, on kasassa ns. peruskartoitus. Kokoon saatu lista Vaasan patsaista ja muistomerkeistä, muistolaatoista julkaistaan, ainakin tässä blogissa. Toivon saavani edelleen avukseni apunani jo olleita patsasbongareita, asiasta kiinnostuneita harrastajia, ja myös ammattitason osaajia kommentoimaan eli tarkistamaan listaa ja sen tietoja. Mahdolliset virheet tulee löytää ja korjata. On todennäköistä, että listaan löytyy vielä lisättävääkin.

Huom! jos olet kiinnostunut saamaan tämän ”valmiin” listan heti vuoden 2018 alussa, etkä ole vielä ollut Rojekti X=:n s-postituslistalla, niin laita allekirjoittaneelle s-postilla pyyntö/vahvistus, että haluat olla mukana auttamassa tarkistusta.

Erittäin kiinnostavaa olisi jatkaa Rojekti X=:n alkuperäisen idean mukaisesti vielä toisen vuoden ajan. Koossa oleva raakamateriaali on tarkoitus tehdä näkyväksi. Eli saada aikaan esim. digitaalista materiaalia erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kaikille vaasalaisille, koulujen opettajille ja oppilaille, ehkä myös turisteille (materiaalin kääntäminen ainakin ruotsiksi).

On mahdollista harkita myös tätä: materiaalia on mahdollista hyödyntää myös uudenlaisten palvelujen muodossa. Tähän tarvitaan tietotaitoa, jota minulla ei ole. Lähden selvittelemään uudenlaisia mahdollisuuksia, jos halukkuutta löytyy muilta osaajilta, kuten pelien ja sovellusten kehittäjiltä.

Ainakin itse uskon, että olisi mahdollista luoda erilaisia kiinnostavia tietopaketteja/patsas tai muistolaattareittejä erilaisilla kategorioilla. Esim. alueellisesti (Kauppatorin ympäristö, Palosaari, Hietalahden Villan puisto jne.), muistomerkin aiheen mukaan (teollisuuden- ja kaupan merkkihenkilöt, kulttuuripersoonat, sotilasmuistomerkit, jne.), veistoksen, patsaan tekijän mukaan (Tea Helenelund, Väinö Aaltonen, Yrjö Liipola jne.), patsaan tyylin mukaan (näköispatsaat, abstraktit veistokset, valoteokset, jne.), patsaan paljastusajankohdan mukaan ( vanhimmasta alkaen, eri vuosikymmenten mukaan, vuodenkalenterin mukaiset ”synttäripäivät”, jne.), ym.

Yksittäisten patsaiden ympärille on mahdollista tallentaa ja päivittää vaikka kuinka mahtavia virtuaalisia tietopaketteja, tarinoiden ja oheiskuvien kokonaisuuksia, jos vaan päästetään idearikkaat toteuttajat vauhtiin. Ihan pelkällä vapaaehtoisella harrastamisella tämä ei tietenkään voi toteutua.

Sadan raja lähestyy

Tämän vuoden 2017 tammi-marraskuussa olen kirjoitellut patsasteemasta jo yhteensä 95 blogikirjoitusta. Ideana on järjestellä Vaasan julkisten veistosten, muistomerkkien ym. kokonaisuutta kuukausittain eteneväksi, pvm:n mukaan esiteltäviksi tietopaketeiksi. Olen käyttänyt perusteena ko. teoksen syntymäpäivää, ts. sitä päivämäärää, jolloin teos on paljastettu. Vuosiluku kertoo teoksen iän.

Lisää tietoa Vaasan patsaista ja muistomerkeistä toivon edelleen kaikilta asiasta kiinnostuneilta. Perustiedot saadaan kirjoista, netistä, mutta toivon saavani mukaan tähän rojektiin myös aivan tavallisia arkisia muistoja, kokemuksia ja kuviakin kotialbumeista ko. kohteisiin liittyen. Tätä varten avasin alkuvuodesta toiveikkaana myös facebook -sivuston täydentämään tätä blogikirjoittelua.

Rinnakkaisena kuviona tämän Rojekti X= hankkeen taustalla etenee hienosti myös Suomen Wikmedian iso hanke päivittää Suomen suurten kaupunkien, kuten Vaasan julkiset taideteokset. Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Vaasan pysyvät julkiset patsaat, muistomerkit ja muistolaatat. Muistolaatat ovat erillisenä luettelona.

Wikipedia: Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4

Myös tätä listaa toivon jokaisen asiasta kiinnostuneen seuraavan, ja ilmoittavan puutteista ja selvistä virheistä. Wikipedia- avoin tietosanakirja on aina kesken, mutta hyvin lähelle tämän hetkistä todellista tilaa on mahdollista päästä, jos tiedostoa vaan halutaan päivittää, pitää sitä ajan tasalla paikallisin voimin.

Lokakuun lopun kuvasafari viikonlopulla herännyt idea, toive saada perustettua Vaasaan jonkinlainen wikipediakirjoittajien ja kuvaajien ryhmä, yhteisö, pitää toteuttaa!

Arvoisat Ystävät, olette tervetulleita mukaan näihin patsaiden- ja muistomerkkien kartoitus hankkeisiin. Sekä jakamaan tietoja, muistoja Vaasan patsaista ja muistomerkeistä, että kommentoimaan jo tehtyä työtä,

Tule mukaan alla olevalle fb-sivulle. Voit aloittaa uusia viestiketjuja, lisätä kuvia, esittää lisäkysymyksiä / vastata muiden esittämiin kysymyksiin jne.

Tutustu Rojekti X= sivustoon! Ole mukana, - tietojen, kokemusten, omien ajatusten jakaminen on tätä päivää!

https://www.facebook.com/rojektixon/



Rojekti X= jatkuu joulukuun osalta seuraavasti:

JOULUKUU (6 kohdetta)

2.12. (1973) Työväenyhdistyksen perustaminen, Vaasanpuistikko 19 - 21, Halpahallin seinä

6.12. (1990) Mannerheim ratsastajapatsas, pienoismalli, Aimo Tukiainen, Kaupungintalo

6.12. (1924) Valtionhoitajien korkokuva, (Svinhufvud ja Mannerheim), John Munsterjelm, Kaupungintalon julkisivu

6.12. (2003) Oskar Peltokangas, jääkäriluutnantti, Onkilahdenkatu 4

12.12. (1996) Meander, Asko Halme, Sisäsatama Kuntsin modernin taiteen museon aukio

31.12. (1979) Lars Vilhelm Torohwei, Kasarminnalueella, Korsholmanpuistikko 8 sisäpiha


KOHTEITA, JOISTA TÄRKEITÄ TIETOJA VIELÄ PUUTTUU

Muistomerkkejä, joiden ”synttäripäivä” eli paljastus pvm. ym. tietoja vielä pitää selvittää. Tavoite on saada myös nämä kohteet mukaan listalle.

X= Academillin sisäpihan punainen tuoliveistos, paljastus pvm? Sisäpihalla on taideteos. Tekijä Albert Braun, ja teoksen nimi Parabolarenan.

X= Antiikkipatsas jäljennökset, Setterbergin puisto Koulukadun ja Rantakadun välissä, 1929-1936
1. Borghesialainen miekkailija, leikkikentän reunassa Koulukadun puolella
2. Apollo, suihkulähteen lähellä
3. Venus, suihkulähteen lähellä
4. Lepäävä Merkurius, puiston reunassa Rantakadun puolella
5. Poika ja hanhi, puiston reunassa Rantakadun puolella
Antiikkipatsasjäljennösten vieressä puutarhauurnat, 2 kpl

X= Eero Nelimarkan syntymäkoti, Fatigåli, Tammikartanon alue

X= Eteläinen tullitupa, Rakennettiin 1820 arkkitehti C.J. Engel, Vanha Vaasa

X= Gunnar Rosenholm, muistomerkki, Stundars

X= Hartmanin talon korkokuvat, John Munterhjelm/? Harjunpään veljekset Jaakko, Jussi, Aleksanteri ja Matti, Hovioikeudenpuistikko

X= Hovioikeuden muistolaatta, arkkitehti C.F. Adelcrantz, 1786, Mustasaaren kirkko

X= Illuusio – maisemapylväs, Jorma Valkama ja Ari Jääskö. Palosaaren sillan kupeessa, syksy 2007

X= Isänmaa -lasimaalaus, Henry Ericsson, Pohjanmaan museo, Muistohallin ikkuna, vuodelta 1930

X= Karhu, Matti Visanti, Koulukatu, Koivupuisto, 1920-luvun alku

X= Karhu, (pikkuveli), Pohjanmaanmuseon portailla, Koulukatu 0

X= Mennyt aika, Edvin Hevonkoski. Teos poistettu Kasarmin alueelta, minne?

X= Meri ja veden muisti, Pekka Jylhä, Suvilahti Patterinniemi

X= Mustasaaren koulun sankarivainajat, Koulun vanhan päärakennuksen edessä, 1925

X= Peikko ja Impi, Elias Ilkka, kiveen hakannut Aleksanteri Harjunpää, 1917 Meriniemi, lahjoitus Vaasan kaupungille 1959, Tiklaspuisto

X= Runsorin muistokivi, Vuoden 1918 muistokivi, Evert Kull, 1931 syksy, Runsorintie

X= Suomen pankin korkokuvat, Emil Filén ja Yrjö Rosola,

X= Suomen yleiset kirjastot 200-vuotta, 2.8.1994, Vanha Vaasa, Mustasaaren kirkko

X= Yhteisötaide, Palasista kokonaisuus, Palosaaren torilla

X= Vaasan 400-v muistolaatta ja Kasvun ja Tiedon puu, Academillin edustalla rannalla, (2.10. 2006 ?)

X= Venäläisten sotavankien hauta-alue, Ortodoksinen hautausmaa, Kappelinmäki

X= Viljo Revellin muistolaatta, Revell Center, Vaasanpuistikon ja ylätorin kulma

X= VÄHÄKYRÖ, kaikki patsaat ja muistomerkit puuttuvat! (Liittynyt Vaasan) Kuvausretki?

X = Wasa fruntimmersskola/ Wasa Svenska Flicskola/Wasa Flicklyseum -muistolaatta, 2004


LISÄKSI JOITAKIN TEOKSIA on tilapäisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan rakennustöiden takia.

X= Nuoruuden lähde, Tea Helenelund-Suominen, Vaasan keskussairaalan etupiha (keväällä 2018 takaisin)

X= Auringonpalvoja, Tea Helenelund-Suominen, Vaasan keskussairaalan edessä, (keväällä 2018 takaisin) Keskussairaalan pihalla on ollut kaksi Tea Helenelund-Suomisen teosta. Patsaat on nyt pihatöiden takia peitetty/siirretty. Keväällä vaasalaiset voivat taas nauttia näistä taideteoksista. (Sairaalan pääaulassa on myös yksi kipsiteos, lahja Helenelundilta, Sen nimi on ”Tyttö ja Siipirikkolintu – Flicka med vingbruten fågel.” eli kopio Inkerinpuiston pronssityöstä)

X= ? Jos tiedät vielä muita patsaita ym. muistomerkkejä, niin kerro niistä!


JOS VOIT AUTTAA, eli tiedät vielä jonkun muun luettelosta puuttuvan teoksen, tai tiedät yllä olevista teoksista edes vähän lisää, tarkempia tietoja, tai sinulla on mielenkiintoisia valokuvia Vaasan muistomerkeistä, olen todella kiitollinen yhteydenotostasi.

Avusta ja yhteistyöstä kiittäen, Aimo Nyberg,

Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com tai 050 3308540