Karttasovellus Vaasan katutaideteoksista

 

 Fatcapsprays Lontoosta tuli Vaasaan tekemään neonmaalauksen Tiilitehtaankadulle kesäkuussa 2025. Kuva: AN, 15.11.2025

 

Taidanpa saada tämän pitkään minulla keskeneräisenä olleen blogijutun vihdoinkin valmiiksi.

Viime kesänä ehdin käydä kuvaamassa vain muutamia näistä Vaasan katukuvan toteutetuista uutuuksista, eli sähkömuuntajiin ja alikulkuihin maalatuista graffiteista.  Jatkoin kohteilla käyntiä, kuvaamista satunnaisesti vielä syksylläkin, mutta en saanut käytyä kaikkia läpi. Teosten määrä kun on suorastaan uskomattoman suuri.

Meidän kaikkien onneksi näistä graffititaiteen teoksista on katsottavissa karttapohjainen sovellus, jossa nämä kaikki julkisiksi taideteoksiksi luokiteltavat katutaideteokset esitellään.

Ellet sinäkään tätä viime kesän tapahtumaa noteerannut, etkä ole vielä näihin kiinnittänyt mitään huomiota (ero luvattomiin töherryksiin on valtava) suosittelen katsomaan alempana olevaa linkkiä.

”Tiesitkö, että Wasa Graffitilandia on vuonna 2025 levinnyt myös kaduille? Veljekset Gröndahlin Säätiön tuen avulla aloitettu Back to The Streets -hanke on muuntanut lukuisat muuntamot ja alikulkutunnelit Vaasassa julkisiksi taideteoksiksi.

Taideteoksia on vuoden aikana Vaasaan maalannut mm. @ces4wish @klassiknyctds @indeliblefunk @fatcapsprays @dankitchener @umberto_koso_lodigiani @puntaone @code26 @eaj2323 @rameist @vaakkuone @paradisroxes

Kartan mahdollisti @urbandiamonds.fi ♥️”

Teosten äärelle löydät kätevästi kännykällä, läppärillä… kyllä vaikkapa nyt heti kotisohvaltasi – tai vielä parempi vaihtoehto on, että lähdet ulos katsomaan teoksia paikanpäälle ja saat samalla sopivasti liikuntaa näin jouluherkuttelujen jälkeen.

Graffitikävely Vaasassa löytyy osoitteesta

https://www.google.com/maps/d/u/0/viewer?mid=1AonKg5oPrs4QlLX26a2U89f_FbhZC88&ll=1.2722218725854067e-14%2C0&z=13

Wasa Graffitilandian sivusto on myös tutustumisen arvoinen

https://wasagraffitilandia.fi/

Kansainväliset Meeting of Styles -graffitifestivaali järjestetään Wasa Graffitilandialla taas tulevana kesänä 5-7.6.2026 ja taiteilijahaku siihen on auki NYT! 

...

WASA GRAFFITILANDIA on auki NYT joululomalla! 

Osoite: Opistokatu 8. Näyttely on suurimmaksi osaksi esteetön (pääsy pieneen yläkertaan ainoastaan portaita pitkin ja vessat ovat kapeat)

25.12.-6.1. 

Ma: suljettu 

Ti-Su: 12-15 

”Wasa Graffitilandia on auki taas yleisölle joululomalla Winter Edition -näyttelyn merkeissä. Näyttelyn ollessa suljettuna sen kokoelma on täydentynyt mm. Pyry Lehdonvirran @plwetpaint teoksilla ja jo lopetetun Seinäjoki Graffitilandian teoksilla. Näyttely on siis runsaampi kuin koskaan!

Näyttely sopii koko perheelle ja se kannattaa tulla katsastamaan myös kauempaa…” 

…

Kesällä 2025 Wasa Graffitilandiassa

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/07/kameran-kanssa-wasa-graffitilandiaan.html

Blogipostauksen koonnut

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Hyvää joulua - God jul

 

Sivuston ylläpitäjänä haluan kiittää tämän blogin seuraajia, kaikkia lukijoita, kirjoittajia ja valokuvaajia, jotka olette halunneet jakaa tekstejänne ja valokuvianne tämän blogin sivuille meidän kaikkien suureksi iloksi!

Kiitos hienosti sujuneesta yhteistyöstä! Taas tänäkin vuonna voimme sanoa, että ollaan taas menty upeasti eteenpäin.

Ensi vuonna jatketaan uusilla jutuilla (varmaankin paljolti näillä samoilla hyvillä teemoilla). Osoitetaan tällä tekemisellämme kiinnostustamme ja kotiseuturakkauttamme Vaasaa kohtaa.

Edetään ilman suurempia paineita. Uusia kirjoituksia, valokuvia saadaan varmasti entiseen malliin, toivottavasti jopa videoitakin joskus vielä saadaan tehdyksi ja jopa jakoon tälle sivustolle. Tähän luotan, koska monenlaista osaamista ja rutiinia meistä kyllä löytyy. Kaikenlaiset luovat kokeilut ovat erittäin tervetulleita! 

Toivotaan isojen ja pienten asioiden sujuvan niin maailmalla kuin meillä täällä Vaasassakin parhain päin. Iloa, toivoa, rakkautta kaikkien kesken jokainen meistä tarvitsee - ja voimme myös näitä antaa muille, kukin omalla tavallaan. Joulun aikaan näkee edelleen siellä täällä vanhoja, perinteisiä ja hyvin aikaa kestäviä symboleja: usko, toivo rakkaus - risti, ankkuri ja sydän. Näillä mielin kohti aattoa, keskipäivän joulurauhan julistusta Suomen Turusta.    

Toivotamme kaikille 

Rauhallista joulua ja Onnellista uutta vuotta 2026! 

Aimo ja Maisa

Kuukauden kuvat, joulukuu 2025

 

Kuva: Tapani Tikkala, 1.12. Vaasan joulutori

Kuva: Aimo Nyberg, 4.12. De Geer -veistos moottoritien kiertoliittymässä

Kuva: Ilkka Virtanen 6.12, Kynttilät sytytetty sankarihaudoille

Kuva: Risto Peitsaro 9.12, uusi esteetön luontoreitti on valmistunut Vörkkärillä

Kuva: Risto Peitsaro, 11.12. Strömsön rantaa

Kuva: Tapani Tikkala 16.12. Sankka sumu peittää sairaalan

Kuva: Ansku, 19.12. Pipareita jouluksi

Kuva: AN 21.12. Auringonlasku - tästä päivät taas pitenee!

Kuukausikuvien kaikki oikeudet ovat kuvien alla mainituilla valokuvaajilla!

Jatketaan tätä KUUKAUSIKUVAT teemaa. Eli tähän postaukseen kokoan taas ajankohtaisia valokuvia (joulukuu 2025) muutamalta kuvaajalta, jotka antavat valokuviaan jakoon tälle sivustolle.

Tämä blogi on avoin, vapaa julkaisupaikka myös Sinun valokuvillesi! Myös anonyymisti. 

Kännykkäkameralla tai millä vaan kameralla kuvatuille digikuville. 

Kuvien jakamisesta tälle sivustolle ei makseta korvausta - kyse on vain jakamisen ilosta - ja meille muille tulevasta hyvästä mielestä saada nähdä muiden ottamia valokuvia, tallennettuja hetkiä kotikaupungistamme.

Kuvien tulee olla meneillään olevan kuukauden aikana kuvattuja ja kuvauspaikan Vaasassa. 

Kuvat ja tiedot kuvauspaikasta ja kuvaajasta lähetetään sähköpostilla tämän vaasaennenjanyt -blogin ylläpitoon, osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Yhden itse ottamani kuvan lataan sivustolle näin loppukuusta, ja jos muiltakin tulee kuvia ko. kuukauden loppuun mennessä lisään nämä kuvat aikajärjestyksessä tähän samaan blogipostaukseen.

JOULUKUUN kuvien lähettämiseen on aikaa siis vielä keskiviikkoon 31.12. iltaan asti.

Lähde sinäkin mukaan tähän "kuukausikuvaus projektiin"! Kuvat saavat tietenkin olla tässä kuussa aiemmin jo muualla jaettuja (fb, jne.)

Tämä on yksi keino monipuolistaa, tehdä mielenkiintoisemmaksi tätä kaupunkiblogiamme. 

Myös uusien kirjoittajien toivon innostuvan ja tulevan mukaan tätä blogia tekemään! 

Näillä mennään kohti uutta vuotta 2026!  Antoisia kameran ulkoilutusreissuja kaikille!

t. Aimo 

Tarinoita Pyssykylästä

Tarinoita Pyssykylästä, toim. Pia Österberg ja Anja Paksu

Kustantaja: Jukolan Rakentajat ry

 

Teksti: Ansku

Kuva kirjan etukannesta

Sain ensimmäisen joululahjani jo tänään, kun joulumuori yllätti minut lumitöistä. Joulumuorilla oli autossa iso laatikollinen Tarinoita Pyssykylästä -kirjaa. Lumityöt jäivät kesken, kun lähdin lukemaan lahjakirjaani.

Pia Österberg ja Anja Paksu ovat koonneet 80 vuotta täyttävästä Asevelikylästä mielenkiintoisen kirjan. Kirjaan on koottu  pyssykyläläisten ihmisten kertomuksia ja muistoja. Asevelikylässä asuneet tai edelleen asuvat ihmiset ovat kertoneet lapsuudestaan, iloista ja suruista. 

Sisällysluettelo:

• Edvininpolku ja Jukolanpuisto
• Harrastuksia
• Henkilökuvauksia
• Kertomuksia kylästä
• Kuvat kertovat

 

                                       

 

Vaasan Rakentajat ry perustettiin 1946 ja Asevelikylän rakentaminen alkoi. Jo vuonna 1951 yhdistyksen nimi vaihtui Jukolan Rakentajat ry:ksi. Rintamamiestaloista rakentunut Asevelikylä valmistui 1950- ja1960-lukujen taitteessa. Alueella on rintamamiestalojen lisäksi ns. Selvaag-taloja. Kiemuratien loppupäässä on kahdeksan perheen rivitalo, josta on oma tekstinsä Rivitalo omakotitalojen keskellä. 

Asevelikylään on rakennettu useita kauppoja, pesula, pankki, posti, koulu, baari ym.  Mervi Aho kirjoittaakin: 

"Vaikea kuvitella millaista olisi ollut elää lapsiperhearkea muualla, kun tuntuu, että kylältä löytyy kaikki. Oli monipuoliset harrastusmahdollisuudet hiihdosta tennikseen, tekemistä niin lapsille kuin aikuisillekin, Poikkeuksellinen kyläyhteisö, jonka tekevät ihmiset ja viihtyisä asuinympäristö." 

Jotkut tilat ovat vähitellen saaneet uuden elämän asuintilana, kun toiminta on loppunut. Esim. kylän viimeinen kauppa peruskorjattiin kouluksi 1991. Asevelikylän koulu valittiin Etelä-Pohjanmaan vuoden kouluksi 1992. Koulu lakkautettiin 2016. Tänä päivänä tontilla sijaitsee asunto-osakeyhtiö Siskela. 

Joidenkin asuintalojen siipirakennuksiin on tehty tiloja erilaista yritystoimintaa varten. 1990-luvulla Asevelikylään rakennettiin uusia omakotitaloja ja ne sopivat hyvin yhteen vanhan rakennuskannan kanssa Kerrostaloja alueelle ei onneksi ole rakennettu.

Kun Asevelikylä valittiin Vuoden kaupunginosaksi 2012, valintaperusteluissa todettiin että Asevelikylässä yhdistyvät rintamamiesperinteen kunnioittaminen sekä aktiivinen kansalais- ja yhdistystoiminta (Suomen Kotiseutuliitto (https://kotiseutuliitto.fi/vaasan-asevelikyla-vuoden-kaupunginosa/). 

Henkilökuvauksia on peräti 22. Alueella asuvat tai asuneet pyssykyläläiset, taiteilijat, poliitikot, vaikuttajat kertovat elämästään tai heistä on kerrottu. Joitakin henkilöitä toimittajat ovat haastatelleet. Kertomuksista tulee esiin alueen vahva yhteisöllisyys. Kirsti Ala-Kuusi kirjoittaa Anni ja Orvo Hirvestä ja päättää tekstinsä näin: 

"Asevelikylän alkuperäiset asukkaat jättivät tuleville sukupolville hyvän esimerkillisen pohjan yhteisöllisyydestä....Naapuriavun lisäksi kylässä järjestetään edelleen yhteisiä kyläjuhlia, kirppitori- ja pääsiäiskokkotapahtumia."

Asevelikylässä on toiminut kylätalkkaritoiminta työllistämistuella 20 vuotta. Tämän vuoden alussa TE-toimistojen lakkauttamisen myötä työllisyysasiat siirtyivät kuntien vastuulle. Kylätalkkaritoiminta lakkasi kokonaan Vaasassa. Jukolan Rakentajat eivät jääneet toimettomiksi, vaan nyt kylätalkkaripalvelut hankitaan ostopalveluna ulkopuoliselta palveluntuottajalta.

Kirjassa on paljon kuvia tekstien lomassa ja loppuosan Kuvat kertovat -osuuteen on löytynyt paljon myös vanhoja kuvia. Pia Österberg ja Anja Paksu ovat saaneet kirjaan kuvamateriaalia peräti 39 arkistosta. Lisäksi kuvia ovat ottaneet kirjaan mm. Johan Hagström, Esa Hyytinen, Ilkka Liehu.  

Jussi Kankaan kirja Aseveljien perintö päättyy vuoteen 1996. Tarinoita Pyssykylästä -kirjassa on jonkin verran historiaa vuoden 1996 jälkeisistä tapahtumista kuten esim. kylän laajenemista Impivaaraan, uudesta rakennuskannasta ja kyläkoulusta. 

Pia Österberg ja Anja Paksu ovat tehneet ison työn.  Kirja on varsinainen runsaudensarvi ja tietopaketti.  

Minimossen

 

Kuva: AN, 12.12.2025

Tutustu Minimossenin nettisivuihin

https://www.stormossen.fi/minimossen/

Tai lähde paikanpäälle, vaikkapa nauttimaan kahvilan palveluista! Kierrätysgalleriassa voi tietenkin tehdä myös yllättäviä löytöjä, ostaa itselleen jotain tarpeellista mitä ei ehkä enää muualta edes löydä. 

Ja mikä parasta, itsekin voi laittaa kiertoon sellaista tavaraa, vaatteita ym. pienempää tai isompaakin ehjää ja  hyväkuntoista itselle tarpeettomaksi jääneitä esineitä, huonekaluja jne. 

"Kierrätysgalleria Minimossen tekee vastuullisesta kuluttamisesta kiinnostavaa, mukavaa ja helppoa. Tervetuloa meille!"

Osoite: Muurahaistie 1, 65230 Vaasa

Kävin eilen lauantaina viemässä kiertoon pari laatikollista meiltä kaappisiivouksessa ylimääräisiksi toteamiamme syksyn ja talven vaatteita. Kysyin Minimossenin palvelutiskin naiselta, että ottavatko he edelleen vastaan näitä tavaralahjoituksia? Kysyin tätä, koska lehdissä on kirjoiteltu, että toiminta voisi jostain syystä loppua? Sain onneksi vastauksen, että tavaraa saa tuoda, ja että he eivät halua antaa periksi. 

Väkeä oli paikalla eilenkin heti paikan avauduttua klo 11 jälkeen tosi paljon. 

Palvelutiskillä oli myös esillä vetoomus, - kaupunginosayhdistys Isolahti-Seura ry:n  nimien keräys Minimossenin kierrätysmyymälän toiminnan jatkamisen puolesta. Allekirjoitin vetoomuksen tottakai - ja muiltakin nimiä näytti tulevan todella hyvin. 

Erityisen hämmentävältä tällaiset suunnitelmat, uhat Minimossenin jatkolle tuntuvat juuri nyt vuoden 2026 alkaessa, kun Vaasan kaupungin saaman Green Leaf -palkinnon täytäntöön panossa tarvitaan mukaan kaikkia mahdollisia toimijoita. 

Lehtitiedon (I-P, 12.12.2025) mukaan Stormossenin hallitus päättää Minimossenin kohtalosta tulevalla viikolla 18.12.2025. 

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

Neljä vuosisataa opillista sivistystä Vaasassa

Kuvituskuva: Triviaalikoulu myöhemmässä muodossaan
(Aug. Lasselin piirroksen mukaan.
Vaasa vanha ja uusi kaupunki) 

Neljä vuosisataa opillista sivistystä Vaasassa

ILKKA VIRTANEN

Vaasa-suvun kuninkaat Kustaa Vaasa ja Kustaa II Adolf loivat perustan Ruotsin nousulle eurooppalaiseksi suurvallaksi 1600-luvulla. Kustaa Vaasa (kuninkaana 1523 – 1560) keskittyi erityisesti valtakunnan sisäisiin asioihin luomalla perustan kansallisvaltion syntymiselle. Kustaa II Adolf (kuninkaana 1611 – 1632) puolestaan tunnetaan valloittajakuninkaana ja yhtenä historian suurimmista sotapäälliköistä. Hänen aikanaan Ruotsin alue kasvoi kattamaan Pohjoismaiden lisäksi laajat alueet Baltiasta ja Saksan pohjoisosista.

Kustaa Vaasa vakautti heikossa tilassa olleen valtakunnan talouden. Tärkeänä osana tässä oli kuninkaan toteuttama uskonpuhdistus. Katolinen kirkko menetti operaatiossa omaisuutensa ja tilalle perustettu protestanttinen Ruotsin kirkko velvoitettiin maksamaan valtiolle veroa kymmenyksinä. Myös valtakunnan asukkaiden verotusta tehostettiin. Kaupunkien kehitys voimistui, kun ne saivat yksinoikeuden ulkomaankauppaan. Kuninkaan asema vahvistui, kun kuninkuudesta tuli perinnöllinen. Suomesta tuli virallinen osa Ruotsia.

Kustaa II Adolfin tullessa Kaarle IX:nnen jälkeen kuninkaaksi Ruotsi oli sodassa Venäjää, Puolaa ja Tanskaa vastaan. Kaikkien kanssa päädyttiin rauhaan ja kuningas oli sen jälkeen valmis osallistumaan myös 30-vuotiseen sotaan. Breitenfeldissä saavutettiin 1631 merkittävä voitto ja myös Lützenin taistelu 1632 oli menestyksellinen kuninkaan taistelussa menehtymiseen asti. Ruotsalaisjoukot vetäytyivät taisteluista kuninkaansa menetettyään ja Ruotsi luopui osasta Saksalta valtaamistaan alueista.

Sotapäällikkömaineensa ohella Kustaa II Adolfilla oli huomattavia ansioita myös valtakunnan hallinnon ja kulttuurin kehittämisessä. Hänen hallitsijakaudellaan Ruotsissa säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys vuonna 1617. Sen mukaan säätyvaltiopäivät kutsuttiin koolle joka vuosi, tarvittaessa useamminkin. Hän pani alulle uuden hallitusmuodon valmistelun, joka kuitenkin tuli voimaan vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1634. Myös oikeuslaitosta uudistettiin, ja hänen hallitsijakaudellaan perustettiin hovioikeudet, ensin Svean hovioikeus Tukholmaan vuonna 1614, sitten Turun hovioikeus 1623 ja Tarton hovioikeus 1629. Koulutus sai kuninkaalta myös merkittävän huomioon. Kymnaaseja perustettiin ja yliopistolaitosta vahvistettiin. Tukholman yliopistoa laajennettiin ja uudistettiin, Tarttoon perustettiin uusi yliopisto 1632 ja vaikka Kustaa II Aadolfin tytär Kristiina 14-vuotiaana kuningattarena oli virallisesti Turun yliopiston perustaja, niin esityö tätä varten tehtiin jo Kustaa II Adolfin aikana: Turkuun perustettiin kymnaasi 1630, mikä sitten 10 vuotta myöhemmin korotettiin yliopistoksi. Ja saipa nuori Vaasan kaupunkikin ensimmäisen tuntuman valtioavusteiseen koulutukseen, kun kaupunkiin tuli kuninkaan päätöksellä perustaa pedagogio lasten alkeiskoulutukseen.

Pedagogio

Pohjanmaan museon luojalta Karl Hedmanilta on mielenkiintoinen artikkeli aikakauslehdessä Veckans Krönika N:o 42, 2-XII-1922, (Wasanummer) Vaasan koululaitoksen synnystä. Kuten edellä jo kävi ilmi, asialla oli itse kuningas Kustaa II Adolf. Päätöksessään 6.4.1624 kuningas toteaa: ”Wi hafva på deras (vasabornas – kirjoittajan huomautus) begäran tillåtit dem i sin stad upprätta en barnskola och nådigt dem efterlåtit till rektors uppehälle den allmosa, som utfaller uti Mussar socken, som staden uti belägen är.”

Näin tuli perustetuksi Pohjanmaan neljäs pedagogio. Muita pohjalaispedagogioita olivat mm. Uudenkaarlepyyn ja Kristiinankaupungin pedagogiot. Kuninkaan päätöksestä ja määrärahasta huolimatta opetustoiminta ei Vaasassa heti käynnistynyt. Syynä oli vaikeus löytää sekä opettajia että tarvittavaa paikallista lisärahoitusta. Kaupungin asukkaiden taholta ehti jo vuonna 1640 lähteä vetoomus kuningatar Kristiinalle opetuksen käynnistämiseksi. Piispa Isak Rothovius määräsikin 1641 yliopiston opiskelijan tähän tehtävään. Ylioppilas Elias Hemnius viihtyi opettajana vain vuoden. Syynä oli palkkauksen niukkuus. Seuraava opettaja saatiin vasta 1645, minkä jälkeen opetustoiminta lopulta vakiintui. Ongelmana oli vielä tällöinkin oman koulurakennuksen puuttuminen. Koulutupana käytettiin pitkään opettajan (koulumestarin) asuntoa. Valtiovallan painostuksen jälkeen pedagogion rakentaminen pääsi alkuun 1655 ja koulu valmistui 1662.

Koko maassa pedagogioita oli 1600-luvun loppupuolella 21. Oppisisällöt olivat pääosin luku- ja kirjoitusharjoituksia. Pedagogiot voivat olla joko yksi- tai kaksiluokkaisia. Vaasan pedagogio oli ilmeisesti yksiluokkainen, luokan kesto oli kaksi vuotta. Se jatkoi toimintaansa itsenäisenä alkeiskouluna 11.6.1683 asti, jolloin se sulautettiin osaksi Uudestakaarlepyystä Kaarle XI:nnen määräyksellä Vaasaan siirrettyä triviaalikoulua, sen ala-asteeksi.

Triviaalikoulu

Triviaalikoulujen toiminta alkoi 1640-luvulla. Kustaa II Adolf oli ehtinyt käynnistää tämän koulujärjestelmän uudistuksen, virallisesti se saatettiin voimaan kuningatar Kristiinan toimesta 1649. Alimpana asteena oli edellä käsitelty lastenkoulu pedagogio. Seuraava aste oli triviaalikoulu ja ylimpänä neliluokkainen kymnaasi, jossa luokan kestoaika oli kolme vuotta.

Vaasaan siirretty Uudenkaarlepyyn triviaalikoulu oli perustettu ensimmäisten joukossa 1640, samoihin aikoihin Turun, Porin ja Helsingin koulujen kanssa. Vaasassa koulu joutui aluksi toimimaan väliaikaistiloissa, mm. kaksi vuosikymmentä aikaisemmin valmistuneessa pedagogiorakennuksessa. Vaikka uuden koulutalon suunnittelu aloitettiin heti siirron tapahduttua, niin erilaisten viivästysten jälkeen rakennus oli lopullisesti käyttövalmis vasta 1691.

Triviaalikouluja oli maassa kaikkiaan 8. Koulu oli neliluokkainen, jokainen luokka oli kahden vuoden pituinen. Opetusohjelmaan kuuluivat latinan ja kreikan kielet, uskonto, historia ja logiikka. Opetuskielenä oli ruotsi. Koulunkäynti oli nykyiseen verrattuna suorastaan rankkaa. Koulupäivän pituus oli aamuviidestä iltaseitsemääntoista, päivän aikana kaksi tunnin taukoa. Lomaa kuukausi kesällä ja kuukausi talvella.

Koulujärjestelmä oli koulutyyppien suhteen rinnakkainen, joten opiskelijat valitsivat jonkin vaihtoehdoista pedagogio, triviaalikoulu tai kymnaasi. Kymnaaseja oli Turun koulun yliopistoksi korottamisen jälkeen vain yksi, Viipurissa. Triviaalikoulu ei kymnaasin tapaan taannut virallisesti mahdollisuutta yliopisto-opintoihin, mutta käytännössä kuitenkin näin oli. Esimerkiksi Vaasan triviaalikoulun oppimäärän suorittanut J.L. Runeberg pääsi jatkamaan opintojaan Turun yliopistossa.

Kristiina-kuningattaren koulujärjestelmä oli voimassa vuoteen 1844 asti. Silloin loppui myös triviaalikoulujen toiminta. Tilalle tulivat kymnaasit (nimettiin myöhemmät lyseoiksi) ja vähän myöhemmin kansakoulut. Vaasan triviaalikoulu sai uudistuksessa nimen Wasa klassiska gymnasium. Kymnaasiopintojen kestoaika oli triviaalikoulun tapaan 8 vuotta. Tämä järjestelmä oli tietyin muutoksin voimassa aina peruskoulun ja sen jälkeisen toisen asteen koulutuksen tuloon asti.

Lukiot ja kansakoulut

Kymnaasit / lukiot

Vaasan palo 1852 vaikeutti kymnaasin toimintaa merkittävästi. Toiminta siirrettiin yläluokkien osalta Pietarsaareen vuoteen 1863 asti ja alaluokat olivat Uudessakaarlepyyssä vuoteen 1856 saakka. Koulun palattua nyt uuden sijainnin saaneeseen Vaasaan kymnaasi sai 1870 nimekseen Wasa svenska klassiska lyceum. Hedmanin kirjoittaessa vuoden 1922 artikkelinsa elettiin siis jo lyseoaikaa. Hän aloitti kirjoituksensa toteamuksella, että kahden vuoden kuluttua (1924) lyseo voi viettää olemassaolonsa 300-vuotisjuhlaa. Ajanlaskussa olivat tällöin mukana kaikki kouluun liittyvät esivaiheet: pedagogio, triviaalikoulu, kymnaasi ja lyseo. Laskutapa on yleinen mm.  Puolustusvoimissa joukko-osastojen ”perinneikää” määritettäessä. Ikämääritys pätee nytkin, jos se lasketaan Kustaa II Aadolfin perustamispäätöksestä 1624. Kyseenalaiseksi sen tekee kuitenkin tosiasia, että säännöllinen opetustoiminta saatiin aikaan vasta kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

Vaasan pedagogio ja triviaalikoulu olivat ruotsinkielisiä poikakouluja. Triviaalikoulun seuraajat kymnaasi ja lyseo samoin. Ruotsinkieliset tytöt saivat oman koulunsa, kun Wasa Fruntimmersskola perustetiin 1857. Koulu toimi myöhemmin vuosina 1919 – 1950 nimellä Vasa Svenska Flickskola ja siitä eteenpäin peruskoulu-uudistukseen 1974 asti nimellä Vasa Svenska Flicklyceum.

Suomenkielinen lyseotason opetus käynnistyi, kun Vaasaan saatiin Etelä-Pohjanmaan ensimmäisenä suomenkielisenä oppikouluna pojille tarkoitettu Vaasan (Reaali)lyseo 1884. Koulu alkoi neliluokkaisen alakouluna (triviaalikoulun ala-asteen peruja?), mutta vakiintui pian tavanomaiseksi 8-luokkaiseksi lyseoksi. Tytöt saivat koulun hieman myöhemmin, kun Vaasan Suomenkielinen Tyttökoulu aloitti toimintansa 1891. Koulu aloitti viisiluokkaisena oppikouluna, mutta jatkoi vuodesta 1904 alkaen täysimittaisena Vaasan Suomalaisena Tyttökouluna ja vuodesta 1950 Vaasan Tyttölyseona.

Kansakoulut

Vuoden 1844 koulu-uudistukseen asti yleissivistävä kouluopetus oli perustunut pedagogioihin ja triviaalikouluihin. Niiden tilalle uudistuksessa tulivat kansakoulut (nykyvastineena lähinnä peruskoulun ala-aste) ja kymnaasit/lyseot (nykyisin peruskoulun yläaste ja lukio). Edellä on tarkasteltu lyhyesti jälkimmäistä Vaasan osalta. Entistä laajemmalle kansanosalle tarjolla oleva koulutusmahdollisuus toteutui, kun 1866 annettiin asetus, joka velvoitti kaupunkiseurakunnat perustamaan kansakouluja. Uusien koulujen tarkoituksena oli tarjota opetusta kaikille 8-14 -vuotiaille lapsille, ”jotka eivät kotonansa tahi muissa kouluissa saa samanvertaista tahi laveampaa opetusta”.

Vaasassa ryhdyttiin toimeen aiempien koulumuotojen käynnintämistä ripeämmin. Syksyllä 1869 kaupungissa aloitti toimintansa kolme kansakoulua: pojille ja tytöille yhteiset alemmat kansakoulut keskustassa ja Palosaarella sekä tytöille tarkoitettu ylempi kansakoulu keskustassa. Pojat saivat ylemmän kansakoulun vuotta myöhemmin. Kaikki nämä koulut olivat ruotsinkielisiä. Suomenkielinen kansakouluopetus saatiin käyntiin 1877. Koulut toimivat aluksi väliaikaistiloissa. Vuonna 1891 noustiin aivan uudelle tasolle, kun varta vasten koulukäyttöön suunniteltu moderni koulurakennus valmistui Raastuvankatu 31:een. Koulussa oli 16 luokkahuonetta, piirustus- ja veistosalit sekä komea juhlasali. Koulussa oli luokat sekä suomen- että ruotsinkielisille oppilaille. Varustus oli sen ajan asukkaille peräti ihmeellinen: koulussa oli sähkövalaistus ja keskuslämmitys. Koulun vihkiäistilaisuus oli juhlava, mm. Sakari Topelius laati tilaisuuden kunniaksi runon.

Olen edellä tarkastellut tiivistetysti lähinnä yleissivistävää koulusta ennen Suomen itsenäistymistä (mm. oppivelvollisuus tuli vasta 1920-luvulla). Yliopistokoulutusta – ensin Euroopassa ja myöhemmin myös Suomessa – ei ole käsitelty. Ei myöskään ylhäisön ja muun sivistyneistön laajaa kotiopettajakoulutusta. Nykyistä voimakkaasti kehittynyttä ammatillista koulutusta edeltäneen kisällijärjestelmän käsittely ei niin ikään ole mukana.

Kulloisestakin koulutusjärjestelmästä riippumatta koulutus on aina ollut hyvä investointi. Se on aina ollut myös varmin – usein ainoa – tapa edetä elämässä menestyksellisesti oman perheen yhteiskuntaluokasta ja varallisuustasosta riippumatta. Oma elämänkokemukseni vahvistaa asian.

  

...

Tekstin kirjoittaja Ilkka Virtanen väitteli filosofian tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 1977. Hän työskenteli Vaasan yliopistossa talousmatematiikan professorina 1981 - 2008. Hän toimi yliopiston vararehtorina1984 - 1987 ja rehtorina 1987–1994 ja dekaanina 1998–2007. Virtasen tutkimusaloja ovat olleet operaatiotutkimus, matematiikan ja tilastotieteen taloustieteelliset sovellukset, tulevaisuudentutkimus, luotettavuusteoria ja jakaumateoria. Hän on julkaissut yli 100 tieteellistä tutkimusta. (lähteet: IV ja Wikipedia)

...

Tähän loppuun laitan vielä Ilkan fb-sivulta lainauksen, "lisäbonuksena" ylläolevaan yleissivistävän koulutuksen historiikkiin. Opillisen sivistyksen vahvasta eteenpäinmenosta Vaasassa todistaa myös tämä: Vaasan Kauppakorkeakoulu sai perustamisluvan vuonna 1966 ja toiminta alkoi vuonna 1968.
 

IV : "Yksi merkkitapahtuma Vaasan historiassa: Vaasan Kauppakorkeakoulun avajaisjuhlallisuudet Kaupungintalon juhlasalissa 20.9.1968. (Vaasan yliopiston arkistokuva)

Eturivissä muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanslerit ja rehtorit. Nämä on sijoitettu edustamiensa laitosten mukaiseen ikäjärjestykseen. Oikealla aikaisemmista kahden nuorimman, Oulun yliopiston (1958) ja Turun Kauppakorkeakoulun (1950) rehtorit Markku Mannerkoski ja Veikko Halme. Olin aloittanut yliopistourani kyseisen vuoden tammikuussa Turun Kauppakorkeakoulussa.

Vaasan Kauppakorkeakoulu oli saanut perustamisluvan yksityiseksi korkeakouluksi 1966 ja toiminta alkoi 1968. Vuonna 1966 perustettiin myös kolme valtionkorkeakoulua: Joensuun ja Kuopion korkeakoulut sekä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu (työpaikkani 1978–1981). Itä-Suomessa korkeakoulujen toiminnan käynnistyminen kesti hieman kauemmin kuin Vaasassa: aloitus Joensuussa ja Lappeenrannassa 1969, Kuopiossa 1972 (lääketiede vaati aikansa)."

...

Tangon tahdissa

 Heidi Köngäs, Tango Frisk. Otava, 2024.

Teksti ja kuva: Ansku 

Merenkurkku

Jalka osuu jäähän, potkaisee eteenpäin, toinen jalka taiteilee jalaksen päällä, kun potkukellkka liukuu pitkin kovaa, röpöliäistä jäätä. Pakkasta on parikymmentä astetta., viima liikuttaa lumihyhmää pitkin Merenkurkun jäistä pintaa. Pitkä nuori mies etenee jäätä pitkin, luistavin potkuin kohti Valassaarta. Hän lähti liikkeelle Ruotsin puolelta jo ennen kuin talviaamu edes valkeni ja hän aikoo jatkaa niin pitkälle kuin suinkin näkee.

Näin alkaa Heidi Köngäksen Tango Frisk, joka on avioliittokuvaus Pohjanmaalta. Jalmar Frisk on komea ruotsalaismies, joka saa töitä setänsä tehtaan konttorista Vedenojalta. Tansseissa Jalmar kohtaa nuoren saarijärveläisen karjakon, Alinan. Yhteistä kieltä tanssijoilla ei ole mutta kipinä syttyy. Häät vietetään, ja lapsia syntyy nopeassa tahdissa kuusi. Jalmar ei ole mikään ihanneaviomies. Alina hoitaa kaiken, lapset, kodin, sairaan anopinkin. Sota tuo uusia murheita, kun pojat lähtevät rintamalle ja tytär lääkintälotaksi.

Romaanin nimi Tango Frisk viittaa Jalmar ja Alina Friskin parisuhteeseen ja avioliittoon, jossa mies vie ja nainen taipuu. Kirjan edetessä tangon tahti vain kiihtyy ja avioparin tanssista tuleekin yksintanssi. Friskien tarinaa reunustavat ilot ja surut sekä sodan kauhut mutta Jalmar vain kulkee mirri kaulassa, solkkaa omaa suomen- ja ruotsinkielen sekoitustaan ja naukkailee viinaksia. Alina tekee oman ratkaisunsa, kun voimat loppuvat.  Heidi Köngäs kirjoittaa hienon aikamatkan ja vie lukijan sodanajan Vähäkyröön. 

Kirjailija kertoo Friskien avioliiton ja perheen tarinan Alinan ja kolmen keskimmäisen lapsen Uskon, Kristiinan ja Aatoksen kertomina. Jalmarin näkökulmasta kerrotaan vain prologi, jossa Jalmar Frisk tulee potkukelkalla Suomeen Merenkurkun yli. Kirjailija kuvaa Vaasaa Alinan silmin, kun Alina ja hänen ystävänsä Lahja lähtevät Vaasan syysmarkkinoille. He kiertelevät kaupungilla ja Alina toivoo löytävänsä Friskin talon. 

Vaasa olikin sitten vallan erityinen kaupunki, jotenkin paljon rehevämpi kuin Jyväskylä, jota olin koko ikäni pitänyt hienouden huippuna. Rautatieasemalla meitä vähän hymyilytti se kaupungin nimi Nikolainkaupunki, jota kukaan ei käytä, vaikka se on ollut venäläisten määräämä nimi jo pitkään. Siellähän se aseman seinässä luki. Kun lähdimme kävelemään asemalta kohti toria ja näin ne leveät bulevardit ja komeat vallasväen talot, niin melkein päästä huippasi. 

 

 

Lukija ei voi olla vertaamatta Heidi Köngäksen romaania Orvokki Aution Pesärikko-trilogiaan.  Pohjanmaalla naisen on hillittävä ittensä. Pidän Heidi Köngäksen kirjoista ja Tango Frisk viehätti paikallisuudellaan. Köngäs on erityisesti naisten kuvaaja ja kirjoissa liikutaan lähimenneisyydessä. Kustannustoimittaja olisi voinut korjata muutamat toistokohdat.

Heidi Köngäs kertoo Ilkka-Pohjalaisessa (verkkolehti 19.9.2024) olevansa tyttönimeltä Myntti mutta hän tähdentää, että on eri sukuhaaraa kuin Vaasan Myntit. Heidi Köngäs on työskennellyt myös ohjaajana. Elokuva Liian paksu perhoseksi (1984) on hänen ohjaamansa.