Aika virtaa nykyisyyteen menneisyydestä ja tulevaisuudesta

 

Ilkka Virtanen 

Hyvä, että olet ottanut hienoon blogiisi mukaan myös ajan kolmannen ulottuvuuden, tulevaisuuden. Olen jonkin verran ollut tekemisissä tulevaisuuden tutkimuksen kanssa opettajani, esimieheni, kollegani ja (edesmenneen) läheisen ystäväni, suomalaisen tulevaisuudentutkimuksen isän, Rooman Klubin jäsenen Pentti Malaskan kautta ja ansiosta. Pentti oli taustaltaan tekniikan tohtori, mutta myöhäisemmässä toiminnassaan suuri humanisti ja runoilija.

Tulevaisuudentutkimukseen liittyvät ajatuksensa hän puki usein runomuotoon. Liitteenä eräs, yksi hänen parhaistaan. Se kertoo ajan kolmesta ulottuvuudesta ja niiden yhteyksistä.

 

Lastenkirjoja kannattaa myös lukea. Olimme Ullan kanssa kovin vaikuttuneita v. 2005 Tuula Korolaisen Finlandia Junior voittajasta, hiirikirjasta Kuono kohti tähteä.  Siinäkin on hieno runo ajan kolmesta ulottuvuudesta.

 

                            Aika

 

Ihmisellä on eilen, tänään,

ihmisellä on huomenna,

hiirivaari mietiskeli.

Syveni ryppy otsassa.

 

Ihmisellä on kaikki ajat,

hiirellä nyt, siis ahtaat rajat.

Mutta - ja tässä vaari empi:

Onkohan ihminen onnellisempi?

 

Tuula Korolainen: Kuono kohti tähteä

Lasten Keskus, Helsinki 2005

Finlandia Junior -voittaja 2005

 

 

Tulevaisuuden ja menneisyyden välisiä yhteyksiä käsitteli myös Aleksis Kivi, kun hän kuvasi Aapoa jakamassa oppia kovapäisille veljilleen Impivaaran sissijakson aikana:

Tietää mitä on tapahtunut, sehän on,

eräältä kannalta katsoen, viisaus suuri.

Jos visusti harkitset mikä kylvö menneistä päivistä

saattoi hyödyllisiä, mikä vahingollisia hedelmiä,

ja sen mukaan asetat elämäsi, työs ja toimes,

niin oletpa viisas mies.

Tilallisen poika, sittemmin itsekin tilallinen Aapo Jukola teoksessa  A. Kivi: Seitsemän veljestä

Tulevaisuusterveisin,

iv

Nyt, ennen – tulevaisuudessa?

 

6.10.2025

13.10.2017

Kovin paljon ei tämä oma parvekenäkymäni ole kahdeksassa vuodessa muuttunut

 

Tämän blogin nimi on Vaasa ennen ja nyt. Nimi on ollut tämä sama alusta alkaen, eli keväästä 2011. Tuolloin sivusto perustettiin Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – ICV rf toimesta.

Lainaus ensimmäisestä blogipostauksesta:

To 10.3.2011 kl. 18. Bildkonstlärare Aimo Nyberg och amanuens Meta Sahlström.

Fotografier från förr berättar om hur stadens miljö har förändrats. Deltagarna kan kommentera och diskutera - och förhoppningsvis lärä för framtiden.

Arr. Vasa Arbis i samarbete med invånarföreningen i centrala Vasa och Österbottens traditionsarkiv. Öppen tillställning. VÄLKOMMEN.

Tule ja tuo ystäväsikin mukaan Arbikselle! 10.3. 2011 klo 18–20. Katselemme kuvia, muistelemme menneitä, ja kenties puhumme myös tärkeistä ajankohtaisista kaupunkisuunnittelun hankkeista.

Tilaisuus on avoin, kaksikielinen tapahtuma, joka toivottavasti saa vaasalaiset innostumaan omasta asuinympäristöstään, tuomaan omia mielipiteitään rohkeasti esille, vaikuttamaan ja kehittämään kaunista kotikaupunkiamme vielä entistäkin paremmaksi asua ja viihtyä, niin kodeissa kuin kaupungilla.

Tilaisuuden järjestää: Vasa Arbis, Österbottens traditionsarkiv ja Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry. TERVETULOA!

 

Sivusto oli vuoteen 2020 asti allekirjoittaneen ylläpitämänä asukasyhdistyksen tiedotuskanava ja samaan aikaan vapaamuotoinen julkaisukanava kaikille halukkaille kirjoittajille ja valokuvaajille saada näkemyksiään esille – aiheesta kuin aiheesta.

Olen itse edelleen mukana ns. yhdistysaktiivina asukasyhdistystoiminnassa ja myös taiteen ja kulttuurin puolella Vaasan Taideyhdistyksessä. Kansalaisvaikuttamisella on mielestäni edelleen oma tärkeä paikkansa etenkin kuntatasolla osana demokratiaamme. Asioiden esillä pitämisessä, erilaisten hankkeiden valmisteluvaiheiden keskusteluissa, päätösten läpinäkyvyyden edistämisessä jne. Kunhan muistetaan, että edustuksellisessa demokratiassamme kunnia ja vastuu uudistuksista ja tekemättä jättämisistä on valitsemillamme poliittisilla päättäjillä. Tästä heille kuuluu suuri arvostus.

Päätösten toimeenpano on eri toimialojen virkamiesten työtä – toivoa sopiikin, että tämä yhteistyö myös on hyvällä tolalla.

 

Ennen ja nyt -blogit eripuolella Suomea, kuten myös Suomi ENNEN & NYT — rakennusperintö, joka katosi fb-sivusto, ovat kaupunkikuvallisiin muutoksiin keskittyneitä valokuva- ja tekstisivustoja. Aika hienoa työtä tehdään tämän teeman näkyväksi tekemisessä eri puolilla maatamme.

Jatkossakin tämä alkuperäinen Vaasa ennen ja nyt -blogin nimi säilyy (ei ole ainakaan helpolla muutettavissa), mutta eteenpäin meno on mielestäni mahdollista vain vapaana, riippumattomana, kaikille avoimena foorumina tuoda ajatuksiaan muiden luettavaksi (jos haluaa juttuja kommentoida, on tehtävä itse oma kirjoitus). Kuvat myös – yksittäiset kuvat, useampien kuvien sarjat, ovat todella kiinnostavaa jaettavaa tälle sivustolle. Tämän tapaista tulevaisuutta tälle blogille henkilökohtaisesti toivon.

 

Sivuston ylläpitäjinä, moderaattorin oikeuksin meitä on tällä hetkellä kaksi. Kirjoittajan oikeuksin on mukana myös uusia henkilöitä, ja toivottavasti lisääkin vielä tulisi. Hyvin toiminut kirjoitusten ja kuvien lähettämien sähköpostilla on edelleen jatkossakin oikein hyvä tapa saada omia aineistoja julkaistuksi tässä blogissa. 

Uimahalli 1980-luvun lopulla.
Vuosikymmenten kuluessa rakennettu maisema kokee isompia tai pienempiä muutoksia.

 

Tämän blogijutun kuvituskuvat ovat perinteistä ENNEN JA NYT tyyliä, eli sama kohde, samasta suunnasta, sama rajaus.

 

Olisi aivan mahtavaa saada lisää eri puolilta Vaasaa juuri näitä kuvapareja, joissa aikaperspektiivi on useita kymmeniä vuosia. Eli paperikuvista uudelleen kuvattuja / skannattuja kuvia, ja niille sitten pariksi nykypäivän digitaalinen kuva.

Jos Sinulta näitä löytyy, ja haluat niitä jakaa tähän blogiin, olisin yhteydenotostasi todella kiitollinen.

 

 

Aika ei pysähdy

Tänä päivänä blogeihin, nettiin eri alustoille ladattavat kuvat ovat vuosien kuluttua ennen kuvia – ja niitä voivat taas halukkaat jatkaa, täydentää uusilla nyt kuvilla.

Tekninen kehitys on ollut aivan huimaa nykyisenä digitaalisena internetin aikakautena. Harppaus filmikameroista digitaalisiin laitteisiin on verrattavissa siirtymiseen käsin kopioitavista teksteistä painokoneiden keksimiseen. Kukaan ei voi tietää mitä vielä tulevina vuosina, kuukausina, päivinä keksitäänkään!  (aivan ihmeellisiä ovat nuo vanhoista kuvista tekoälyllä tehdyt liikkuvat kuvat).

 

Valokuvaaminen on tänä päivänä jo ”kaikkien harrastus”. Ja myös kuvien jakaminen muille.

Uskon niin, että monille meille tämän tapainen ”vapaaehtoistyö” voi olla myös ihan mieluisa tapa näyttää kotiseuturakkauttaan. Omat muistot, mielikuvat tapahtuneesta, eletystä elämästä, niistä kertovien somepäivitysten jakaminen kiinnostavat meitä kaikkia (vaikka tämän aina välillä haluamme kieltää).

Omasta asuinympäristöstään välittäminen voi olla monelle juuri sellaista toimintaa, joka antaa sisältöä ja merkitystä elämälle.

 

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Valokuvaaja Signe Brander kuvasi Vaasan rautatieasemaa

Elämäkertaromaani Signe

Teksti: Ansku

Kuvat: Finna.fi 

Luin hiljattain Pirkko Soinisen elämäkertaromaanin 1869 syntyneestä valokuvaajasta Signe Branderista. Romaanin nimi on lyhyesti ja ytimekkäästi Signe. Kirjailijan jälkisanoista käy ilmi, että valokuvaaja Signe Branderista on vähän tietoja. Soininen on siis voinut kuvitella varsin vapaasti ja kirjoittaakin mielenkiintoisen romaanin naisvalokuvaajan elämästä.

Romaanin Signe kertoo, että Julia Widgrenin ottaman valokuvan näkeminen Anteista Rannanjärvi ja Isotalo oli vavisuttava elämys. Kuva herätti nuoressa Signe Branderissa sekä kauhua että ihastusta. ”Voisinko ryhtyä valokuvaajaksi? Ettei minusta tulisikaan piirustuksenopettajaa. Ei opettajaa ensinkään. Moni nainen toimi jo valokuvaajana, voisin seurata heidän esimerkkiään…” (Pirkko Soininen, Signe, 31)

Signe Brander (15.4.1869-17.5.1942) teki elämänsä aikana paljon tilaustöitä. Hän kuvasi mm. Suomen kartanoita, katoavaa Helsinkiä ja rautatieasemia. Rautatieasemia! Oli pakko tehdä heti haku Finnasta. Ja kas, Signe Brander on käynyt Vaasassa kuvaamassa rautatieaseman rakennuksia. Alkuperäiset kuvat ovat Suomen rautatiemuseon kokoelmissa. Vaikka kuvissa on pääkohteena rakennukset, Brander halusi kuviinsa myös ihmisiä.

Finnasta lataamani kuvat Brander otti 1908, 1915-1920 ja 1920-1925. 

 

   

 

Katso myös: Vaasan rautatieasema eilen ja nyt -kuvapari / AN