Suomen kirjastomuseo on avoinna kesämaanantaisin

Teksti: Ansku 

Kuvat: Ansku ja Kalevi Keski-Korhonen 

Suomen kirjastomuseoon pääsee taas tutustumaan kesä-elokuussa maanantaisin klo 15-18.  Kirjastomuseolla on tilat Vaasan kaupunginkirjaston kolmannessa kerroksessa. Kulku on museoon hissillä lehtilukusalin vierestä. 

Kirjastohistorioitsija Ilkka Mäkinen kertoo Vaasan Luku-kirjaston vaiheista maanantaina 4.5. klo 17.30 Vaasan kaupunginkirjaston Draamasalissa. Luennon jälkeen on mahdollisuus käydä kirjastomuseossa. 

   

                              

Suomen ensimmäisen yleisen kirjaston juuret ovat Vaasan Luku-kirjastossa, jonka eräät Vaasan hovioikeuden jäsenet perustivat vuonna 1794 ”omaksi huvikseen ja ajankulukseen”. Kirjastossa oli laaja kokoelma kirjoja ja karttoja sekä myös muotokuvia ja kuparipiirroksia. Taide-esineitä tuskin lainattiin, mutta eräänlaista artoteekkitoiminnan alkua oli kuitenkin olemassa. Luku-kirjasto toimi vuoteen 1845, kunnes Venäjän vallan sensuurimääräykset pakottivat sen sulkemaan ovensa. Museossa on jäljellä 30 teosta Luku-kirjastosta. 

Luku-kirjaston lopetettua toimintansa vaasalaiset jäivät ilman kirjastoa viideksi vuodeksi. Lehtori Oskar Rancken pani toimeksi vuonna 1850, ja uusi kirjasto toimi 1900-luvun alkuun. Palosaaren kirjaston vintiltä löytyi 1930-luvulla kokoelma säilyneitä niteitä kyseisestä kirjastosta. Niteet oli sidottu mustaan nahkaan, ja siksi kokoelmaa on alettu kutsua Mustaksi kirjastoksi. 

Museon helmiin kuuluu ensimmäisiä suomeksi painettuja kirjoja. Ne käsittelevät enimmäkseen uskonnollisia ja hengellisiä aiheita, psalmeja ja hengellisiä lauluja. Wankikokoelmasta eli ennen Vaasan paloa painetuista teoksista löytyy myös muita kiehtovia historiallisia kirjoja. Lisäksi museossa on näytteillä Londicer-kirjapainon kirjallisuutta. Se aloitti toimintansa vuonna 1776 ja se oli Vaasan ensimmäinen – ja Suomen toinen – kirjapaino. Niin kutsutussa myrkkykaapissa säilytetään eri aikakausina kiellettyjä kirjoja. 

 

                                             

Hyvän kuvan kirjastojen toiminnasta ja kirjastohistoriasta saa valokuvanäyttelystä. Valokuvanäyttelyn kuvat on ottanut valokuvaaja Kalevi Keski-Korhonen. Hän aloitti Kirjastolehden kuvaajana vuonna 1974. Vuosien varrella hän on kuvannut kirjastoissa eri puolilla Suomea mm. työntekijöitä, asiakkaita, tiloja ja laitteita. Mustavalkoiset kuvat kertovat, miten kirjastoja on käytetty ja miten siellä on tehty työtä. Niistä näkyy myös kirjastojen lopputuote, asiakkaiden ja kokoelman sisältöjen kohtaaminen, virkistys ja oppiminen. Näyttely on koottu näistä Kirjastolehdelle yli kolmenkymmenen vuoden aikana kuvatuista valokuvista. Näyttelyn on suunnitellut ja toteuttanut valokuvaaja Rita Lukkarinen.

                

      

 

 

Ilmainen sisäänpääsy ja mikä ainutlaatuinen paikka!

Nyt lauantaina Wärtsilän veturitalliin musiikkia kuuntelemaan!

 

Lainaus päivän ilmaisjakelulehdestä: VAASA-LEHTI 08.04.2026 / Pia Timberg

https://www.ilkkapohjalainen.fi/wartsilan-veturitallissa-soi-jalleen-lue-tasta-mit/13423217

OHJELMASSA

Musiikkia veturitallissa 11.4. 2026 klo 13.00 alkaen

 

13.00 DUNK – Körvana (Minkör)

13.30 Kuula-opiston jousiorkesteri, joht. Ninja Jakobsson

14.00 Canticum Maris

14.30 Korsholman Musiikkijuhlat – Nino Rotan musiikkia

15.00 Frans Villanen – puhe Vaasan kulttuurista

15.15 Vaasan kaupunginorkesteri – tanssimusiikkia

16.00 Wasa Sinfonietta

16.45 Skafferiet rf / Ritz – Josefin Sirén & The Punk Folk Band

17.15 Doo-Bop Club – Sofia St. + Gubbjazz Marina & Christian

 

Wärtsilän veturitalli, sisäänkäynti Pitkäkatu 14.
Kahvila avoinna. Lapsille ilmaisia ilmapalloja. Vapaa pääsy.

”Wärtsilän jäljiltä tyhjentynyt veturitalli täyttyy paikallisesta musiikista tulevana lauantaina. Ilmaistapahtuman tarkoituksena on madaltaa kynnystä musiikkielämyksiin ja tuoda esiin Vaasan ja Pohjanmaan rikasta kulttuuritarjontaa.

Vastaava tapahtuma järjestettiin veturitallissa vuosi sitten maaliskuussa.

– Se oli silloin "succee". Ihmisiä tuli liki tuhat, kertoo Viktor Nygård, Korsholman musiikkijuhlien vs. taiteellinen johtaja ja yksi tapahtuman järjestäjistä.

Kävijät toivoivat, että tapahtuma järjestettäisiin uudelleen. Nyt niin tehdään ja vielä isommin kuin vuosi sitten.

– Silloin meillä oli kaupunginorkesterista mukana vain trio. Tänä vuonna tulee koko orkesteri, Nygård hymyilee.” (Viktor Nygård, Korsholman musiikkijuhlien vs. taiteellinen johtaja ja yksi tapahtuman järjestäjistä)

…

"Vaasassa on fantastinen kulttuurielämä."

– Olemme kasvaneet, Mia Huhta nauraa. Hän toimii Vaasan kaupunginorkesterin intendenttiä ja on myös mukana järjestämässä tapahtumaa.

…

”Ilmaisen musiikkitapahtuman järjestäjille vaasalainen musiikkiyhteisö on tärkeä. Wärtsilän vanhan veturitallin alueella voisi olla mahdollisuuksia toimia sen keskuspaikkana.”

…

 

Aineiston jakanut AN - aimonyberg(at)gmail.com

Päivän tunnelmakuvia, VETURITALLISSA 11.4.2026

Kuvat: AN.

Oltiin vaimon kanssa paikalla vain noin tunnin ajan.
Upeaa musiikkia kuuntelemassa tottakai, mutta myös kaupungin valtuuston puheenjohtaja
Frans Villasen puhetta kuulemassa. Hieno, rento ja inspiroiva tilannekatsaus missä Vaasassa mennään, ja toivoa tuova puhe vaasalaisen kulttuurin puolesta! 

Ja nämä kuvat Vesa Katajistolta

Muuttuva kaupunkikuva Vaasassa – Wärtsilän entinen teollisuusalue

 

Teksti: Aimo Nyberg

Wärtsilän entisen konepaja-alueen rakennuksista puretaan valtaosa – osa toki myös säästyy. Uuden ”kaupunginosan” syntyminen Vaasan keskustaan vie vielä paljon aikaa.

Kuva: AN 

Kuvituskuvaksi tähän blogipostaukseen laitan ennen ja nyt kuvaparin Vaasan keskustasta, kuvattu Hartmanin talon kulmalta Hovioikeudenpuistikolta 1980-luvun lopulla ja kesällä 2024.

Vaasan torilta ei ole Wärtsilän entiselle teollisuusalueelle kuin muutamia satoja metrejä. Vaasan keskusta-alue laajenee lähivuosien ja vuosikymmenten aikana kuvassa näkyvän tupruavan savupiipun suunnalla Wärtsilän entisen koelaboratorion alueella.

 

NYT

Wärtsilän entisen konepaja-alueella purkutyöt etenevät suunnitelmien mukaisesti.  Lainvoimaisen asemakaavan mukaisia asuntorakentamista ja mm. monien toiveissa olevan kulttuuri- ja kongressikeskuksen toteuttamista saadaan odotella vielä vuosia.

 

ENNEN

Vaasan kaupungin kaavoituksessa on tehty ja tehdään tänäänkin upeaa työtä. Kaavoittamiseen kuuluvia nykytilan dokumentointeja ja rakennusperinneselvityksiä tehdään huolella. Esimerkkinä vaikkapa tämä 18 vuoden takainen selvitys:

Kuvalainaus, otsikkokuva rakennusperinneselvitys alueittain:

WÄRTSILÄ FINLAND OY Järvikatu 2-4 VAASA 15.04.2008

https://www.vaasa.fi/kulttuuriymparisto-ja-rakennusperinneselvitykset-alueittain/

 

Parikymmentä sivua vaasalaista historiaa. Hienoja valokuvia eri vuosikymmeniltä. Tekstit ovat selkeitä ja hyvin tiivistettyjä selostuksia aikojen kuluessa tapahtuneista muutoksista.

Nyt kun tämä Vöyrinkaupungin konepajan alue kokee suuriman muutoksen yli sataan vuoteen, on mahdollista palata nostalgisiin muistoihin perehtymällä vaikkapa tuohon linkin rakennusperinneselvitykseen vuodelta 2008.

 

TULEVAISUUS

Ja jos mahdolliseen tulevaisuuteen haluaa kurkistaa, kannattaa katsoa ko. kohteen kaavaselostusta. Lainvoimainen asemakaava vuoden takaa (kevät 2025) löytyy tästä linkistä:

https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/kehittyva-vaasa/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/voimassa-olevat-asemakaavat/voyrinkaupungin-konepaja-alue-ak1125/

Enemmänkin infoa aiheesta löytyy Vaasan kaupungin sivuilta hakusanalla:

Vöyrinkaupungin konepaja-alue (ak1125)

 

…

 

Rakennukset poistuvat – muistoja voimme silti aina tallentaa

Omat muistikuvat, kertomukset tapahtumista työssä, arjessa ja juhlissa… myös valokuvat ym. kameratallenteet, jos niitä on jonnekin unohtunut, niin ne ansaitsevat tulla uudelleen löydetyiksi ja nähdyiksi meille tämän ajan vaasalaisille.

Tämä blogi – vaasaennenjanyt – on erinomainen paikka jakaa tällaisia kuvia ja kertomuksia ”välähdyksiä menneestä ajasta”.

Yhteydenotot sivuston ylläpitoon

aimonyberg(at)gmail.com

 

Netissä on erilaisia asianharrastajien sivustoja, joilla jaetaan ns. omalle porukalle muistoja, valokuvia jne. Voisi toivoa, että näistäkin rohkeasti ja avoimesti jaettaisiin meille muille uteliaille kuvia tai ainakin nettilinkkejä?

Esimerkkinä tämä:

Kuvalainaus sivustolta Vaunut.org

https://vaunut.org/kuva/54967?s=1

 

”Päivän työt on tehty ja Tve4 524 ajetaan yöksi talliin.”

 

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Vaasa (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Vaasa

Kuvaaja: Janne Saanio

Kuvasarja: Silloin joskus

Lisätty: 25.02.2009 22:05Pienveturit

Tve4: 524

Muu tunniste

Rautatieinfra: Veturitalli

Sijainti: Varikolla

 

 

 

 

Karhu 1 ja Suomen ilmavoimien synty

 

Ilkka Virtanen

 

Vaasa ja Pohjanmaa vahvasti mukana Suomen Ilmavoimien ja siviili-ilmailun syntyvaiheissa

Vapaussodan mukana Suomeen syntyivät Ilmavoimat

On yleisesti tunnettua, että Suomen ilmailu sai alkunsa vapaussodan aikana, kun senaatin hallituksen joukoiksi nimeämä, kenraali Mannerheimin johtama valkoinen armeija sai käyttöönsä ruotsalaisen kreivi Eric von Rosénin sille lahjoittaman F1 Thulin Typ D lentokoneen. Kone laskeutui 6.3.1918 Vaasaan, Kaupunginselälle lähelle Kalarantaa.

Kuva 1. Eric von Rosénin lahjoittama F1 Thulin Typ D lentokone on laskeutunut Kaupunginselälle. Koneen lentäjä luutnantti Nils Kindberg seisoo koneen edessä, von Rosén tuli matkustajana koneen mukana Vaasaan

Kuva 2. Suomen ilmailun muistomerkki

 

Tämän Ilmavoimien ensimmäisen koneen elinikä jäi kuitenkin lyhyeksi. Se tuhoutui jo 16.4.1918 Tampereella. Näsijärven Naistenlahdesta moottorikoelennolle noussut kone syöksyi Näsijärven jäälle niin, että sekä koneen ruotsalainen ohjaaja Karl Westman että vaasalainen mekaanikko Sigurd Nylund menettivät henkensä. Kyseessä oli Ilmavoimien ensimmäinen ihmishenkiä vaatinut onnettomuus. Onnettomuuspaikan läheisyyteen Näsijärven rannalle on 2010 pystytetty graniittinen muistomerkki muistolaattoineen. Sigurd Nylund on haudattu Vaasan v. 1918 sankarihautaan.

Kuva 3. F1 Thulin Typ D:n turman muistomerkki Tampereella

 

Ilmavoimien lentokoneiden rinnalle alkoi 1920-luvulla kehittyä myös siviili-ilmailua. Jyväskylän Keljossa asuneet Karhumäen veljekset Niilo, Valto ja Uuno kuuluvat alan pioneereihin. Niilo ja Valto Karhumäki aloittivat syksyllä 1924 lentokoneen rakentamisen kotitalonsa tuvassa. Työssä oli mukana myös eräitä kylän miehiä, nuorin veli Uuno tuli mukaan myöhemmin. Kone sai nimen Karhu 1. Niilo Karhumäki oli suorittanut alkuvuodesta 1924 Ilmailuvoimien reserviohjaajakurssin Viipurissa ja saanut lentolupakirjan.

Vapaussodan tapahtumilla vaikutusta myös siviili-ilmailun alkuvuosiin

Karhu 1:n ensimmäinen onnistunut lento tapahtui 100 vuotta sitten 25.3.1926. Ensilennon kunniaksi Niilo Karhumäen poika Pekka Karhumäki järjesti Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla juhlatilaisuuden, jossa käsiteltiin tähän historialliseen tapahtumaan liittyviä asioita. Me vaasalaiset tämän kirjoittaja ja JP 27 Perinneyhdistyksen Vaasan osaston puheenjohtaja Raimo Latvala saimme kutsun tilaisuuteen varsin erikoisesta syystä. Ensilento oli onnistunut, kun veljekset olivat lopulta löytäneet riittävän tehokkaan moottorin koneen nostamiseksi ilmaan. Moottorilla on historia, joka liittyy Pohjanmaahan ja meidän harrastusalueisiimme: vapaussodan, suojeluskuntajärjestön ja jääkärien historiaan sekä näihin liittyvään perinnetyöhön. Raimo Latvalalla oli tilaisuudessa esitys näistä aiheista.

 

Kuva 4. Pekka Karhumäki avasi tilaisuuden kertomalla isänsä suojeluskunta- ja sotilaspalveluajoista sekä hakeutumisesta ilmailun pariin

 

Karhu 1:tä oli ensin yritetty ilmaan Karhumäen perheen veneen moottorilla. Moottori oli teholtaan 2-3 hv, se sai koneen kyllä liikkeelle ja pieniin pomppuihinkin, mutta mistään lentämisestä ei kuitenkaan ollut kysymys. Niilo Karhumäki oli syvästi isänmaallinen mieleltään ja hän oli liittynyt paikalliseen suojeluskuntaan jo 15-vuotiaana. Koneensa moottoriongelmaan ratkaisua hakiessaan hän sai tietoonsa, että suojeluskunnalla oli Harley Davidson merkkinen moottoripyörä, jonka moottorin teho oli 11 hv. Karhumäen onnistui ostaa tämä pyörä lentokoneen moottoria varten. Harley Davidsonin moottorilla ilmaan nousu onnistui. Yksipaikkaisen koneen lentäjänä toimi Niilo Karhumäki.

 

Kuva 5. Karhu 1 Jyväskylän Keljossa järven jäällä. Niilo Karhumäki oikealla

Niilo Karhumäki ei moottoripyörää ostaessaan välttämättä tiennyt sen aikaisempaa historiaa. Asiakirjoista on kuitenkin selvinnyt, että kyseinen moottoripyörä oli yksi niistä 8:sta Harley Davidsonista, jotka tulivat Suomeen aselaiva Equityn mukana sen saapuessa Suomeen lokakuun lopussa 1917 ja purkaessa lastinsa Maksamaan Västerössä 31.10. ja Larsmon Tolvmangrundetilla 1.11. Laivassa oli lastia 150 tn, mikä jaettiin suunnilleen tasan näiden kahden kohteen kesken. Lastina oli mm. 6500 venäläistä Mosin-Nagant kivääriä, 500 Mauser pistoolia, 30 venäläistä Maxim-konekivääriä, 4500 käsikranaattia ja 2,6 miljoonaa patruunaa. Equityn mukana Suomeen tuli myös 8 jääkäriä, joiden tehtävänä oli aloittaa suojeluskuntalaisten kouluttaminen Pohjanmaalla. Ryhmää kutsuttiin johtajansa Juho Heiskasen mukaan Heiskasen staabiksi. Moottoripyöriä ei lähteissä yleensä mainita lastin koostumusta kuvattaessa. Asiakirjat kuitenkin tuntevat nämä pyörät ja tiedetään, että kolme niistä nostettiin maihin Västerössä ja loput Larsmossa. Equityllä on merkittävä asema vapaussodan, suojeluskuntajärjestön jajääkäriliikkeen perinnetyössä erityisesti Pohjanmaalla.

 

Kuva 6. Aselaiva S/S Equity, alkuaan englantilainen rahtilaiva, jonka saksalaiset olivat kaapanneet käyttöönsä

 

Niilo Karhumäen ostaman Harley Davidsonin ja sen moottorin tiet erosivat. Moottoripyörä myytiin ja samoin kävi moottorille sen tultua tarpeettomaksi teholtaan liian vaatimattomana lentokäyttöön. Moottoripyörän omistajahistoria on tarkasti dokumentoitu, erilleen joutuneen moottorin suhteen tilanne oli välillä pitkään tuntematon. Harley Davidsoneista kiinnostuneen moottoripyöräharrastajan hankittua pyörän kokoelmiinsa hän onnistui tavoittamaan myös sen alkuperäisen moottorin. Pyörä on nyt kunnostettu merkittävän historian omaavana museoesineenä alkuperäiseen asuunsa, ajokäyttöön sitä ei ole tarkoitettu. Kunnostus- ja puhdistustyöt on tehty maltillisesti, esimerkiksi uudelleen maalauksia ja muita vastaavia toimenpiteitä ei ole tehty. Pyörä on ainoa jäljellä oleva kahdeksasta ”Equity-pyörästä”.

 

”Equity – Karhu 1” moottoripyörällä on seuraavat ominaisuudet:

- Merkki Harley Davidson Model F, vuosimalli 1915, valmistusmaa USA

- Kuutiotilavuus 1000 ccm, teho 11 hv, kolme vaihdetta, ketjuveto

- Varustuksena nopeusmittari, carbidivalo, poljinkäynnistys (vain vm 1915).

 

Kuva 7. Harley Davidson Model F 1915 alkuperäisessä varustuksessaan

 

Moottoripyörä on yksityisomistuksessa. Siihen on kuitenkin mahdollisuus tutustua kesällä 2026 Lahdessa sijaitsevan Suomen Moottoripyörämuseon näyttelyssä.

Sadan vuoden takainen onnistunut Karhu 1:n ensilento merkitsi alkua merkittävän ilmailualan yritystoiminnan syntymiselle. Se johti myöhemmin Veljekset Karhumäki Oy:n ja lentoyhtiö Kar-Airin perustamiseen. Veljekset Karhumäki Oy tunnetaan erityisesti ainutlaatuisesta ilmavalokuvien kokoelmastaan. Kokoelmissa on noin 40 000 ilmavalokuvaa vuodesta 1929 alkaen. Talvisotaan mennessä yhtiö oli kuvannut yli 400 paikkakuntaa, muun muassa sotien jälkeen luovutettuja alueita. Kuvaukset jatkuivat sotavuosia lukuun ottamatta säännöllisesti 1970-luvulle asti. Vaasa on ollut hyvin suosittu kuvaskohde, kuvien lukumäärä on satalukuinen.

Kuva 8. Vaasan keskustaa v. 1935, Karhumäen Veljekset N:o 2632

Veljekset Karhumäki Oy aloitti 1950 reittilennot Suomessa ja tilauslennot ulkomaille. Uudeksi nimeksi tuli Karhumäki Airways, joka muuttui vuonna 1957 Kar-Airiksi. Yhtiö koki 1960-luvulla useita onnettomuuksia ja joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Finnair tuli osakkaaksi yhtiöön ja tällä tuella toimintaa pystyttiin jatkamaan. Finnairin omistajaosuus kasvoi vuosien mittaan niin, että Kar-Air sulautui kokonaan Finnairiin vuonna 1996. Veljekset Karhumäki Oy jatkaa edelleen toimintaansa mm. ilmakuvakokoelman haltijana ja kuvien myyjänä.

 

Ilkka Virtanen

Kuvat Wikipedia, Krigsveteranmuseet i Vasa, moottoripyöräkuvat kirjoittajan

 

 

Purkitettua vanhaa lukurauhaa

Teksti ja kuvat: Ansku

Suomen ensimmäinen lainakirjasto, Vaasan Luku-Kirjasto perustettiin 2. elokuuta 1794 Luku-seuran osakkaiden ”huviksi ja ajankuluksi”. Kirjastosta lainattiin kirjoja myös muille kuin Lukuseuran omille jäsenille pientä maksua vastaan. Kirjastosta muodostuikin nopeasti kaikille kaupunkilaisille avoin lainakirjasto. Kirjasto sijaitsi Vaasan hovioikeudessa. Tätä kirjastoa pidetään Suomen yleisten kirjastojen "äitinä".

Luku-Kirjaston toiminta hiipui vähitellen ja loppui kokonaan vuonna 1844 Venäjän sensuurin vaikeuttaessa toimintaa.

Vaasan kaupunginkirjastossa on 30 Luku-Kirjastosta säilynyttä nidettä. Ne löytyvät Suomen kirjastomuseon tiloista, pääkirjaston kolmannesta kerroksesta. Osa niteistä on digitoitu opetusministeriön tuella kesällä 2009, ks. https://digi.kirjastot.fi/collections/show/404. 

 

 

Kirjastomuseossa on myös kaappi, jossa nuo ensimmäisen lainakirjaston kirjat säilytettiin.

Tänään, huhtikuun ensimmäisenä päivänä klo 13-15 Suomen kirjastomuseossa voi tutustua Vaasan Luku-Kirjaston kirjoihin ja ihastella upeaa kirjakaappia. Lisäksi tarjolla on purkitettua vanhaa lukurauhaa, jota voi nauttia sillin ja kuraveden kera. 

  

 

 

 

 

 

Kuukauden kuvat: Maaliskuu 2026

Kuva: Ansku, 1.3.2026

Kuva: Kaija Mäkinen, 2.3.2026

Kuva: Tapani Tikkala, 14.3.2026

Kuva: Aimo Nyberg, 17.3.2026

Kuva: Jouko Keto 29.3.2026

Kuukausikuvien kaikki oikeudet ovat kuvien alla mainituilla valokuvaajilla!

KUUKAUSIKUVAT teemaa jatkuu. Eli tähän postaukseen kokoan taas ajankohtaisia valokuvia (maaliskuu 2026) muutamilta kuvaajilta, jotka antavat valokuviaan jakoon tälle sivustolle.

Tämä blogi on avoin, vapaa julkaisupaikka myös Sinun valokuvillesi! Myös anonyymisti. 

Kännykkäkameralla tai millä vaan kameralla kuvatuille digikuville. 

Kuvien jakamisesta tälle sivustolle ei makseta korvausta - kyse on vain jakamisen ilosta - ja meille muille tulevasta hyvästä mielestä saada nähdä muiden ottamia valokuvia, tallennettuja hetkiä kotikaupungistamme.

Kuvien tulee olla meneillään olevan kuukauden aikana kuvattuja ja kuvauspaikan Vaasassa. 

Kuvat ja tiedot kuvauspaikasta ja kuvaajasta lähetetään sähköpostilla tämän vaasaennenjanyt -blogin ylläpitoon, osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Yhden itse ottamani kuvan lataan sivustolle näin loppukuusta, ja jos muiltakin tulee kuvia ko. kuukauden loppuun mennessä lisään nämä kuvat aikajärjestyksessä tähän samaan blogipostaukseen.

MAALISKUUN kuvien lähettämiseen on aikaa siis vielä tiistaihin 31.3. iltaan asti.

Lähde sinäkin mukaan tähän "kuukausikuvaus projektiin"! Kuvat saavat tietenkin olla tässä kuussa aiemmin jo muualla jaettuja (fb, jne.)

Tämä on yksi keino monipuolistaa, tehdä mielenkiintoisemmaksi tätä kaupunkiblogiamme. 

Myös uusien kirjoittajien toivon innostuvan ja tulevan mukaan tätä blogia tekemään! Ja huom! kirjoitusten aiheet saavat olla juuri sitä, mitä Sinä haluat julkaista tällä sivustolla. Siis vaikka tämä sivusto on nimeltään Vaasa ennen ja nyt - Vasa förr och nu, kaikenlainen muukin asioiden pohdinta, kunkin omien kiinnostusten kohteiden esille tuonti sopii erinomaisen hyvin.  

Näillä mennään kohti kevättä ja kesää 2026!  

Kuviasi, tekstejäsi odotellessa, toivotan antoisia kameran ulkoilutusreissuja kaikille!

t. Aimo 

Mihin 50 000 € laitetaan?

 

Äänestä mikä osallistuvan budjetoinnin ideoista toteutetaan 50 000 eurolla.

Kyllä – minä äänestin jo!

Linkki äänestämiseen löytyy Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/

Lainaus sivulta

Vaasan kaupunki on tänä vuonna varannut asukkaiden ideoiden toteutukseen 50 000 euroa. Green Leaf -vuoden kunniaksi kaikki äänestettävät ideat edistävät kestävyyttä sekä lisäävät ympäristön ja vaasalaisten hyvinvointia.

Vaasa on vuoden 2026 European Green Leaf -kaupunki. Euroopan komission myöntämä palkinto annetaan kaupungeille, jotka edistävät kestävää kehitystä ja tekevät määrätietoista työtä ympäristön ja ilmaston hyväksi.

Voittajaa voi äänestää 29. maaliskuuta asti.

…

Yksi aikaisempien vuosien toteutetusta osallistuvan budjetoinnin kohteista on Onkilahden kirsikkapuisto (katso blogipostaus tämän vuosikymmenen alusta)

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2021/05/kiitos-kaupungille-kirsikkapuista.html

 

Jako: aimonyberg(at)gmail.com