Vaasan kaupungintalon veistos on pienoismalli (1:4) kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen Helsingissä v. 4. kesäkuuta 1960 paljastetusta Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaasta.
Tukiaisen pienoismalli veistoksesta siirrettiin Vaasan kaupungintaloon vuonna 1990.
Kuvat: AN 19.6.2024. Veistos nykyisellä paikallaan.
Veistos on tänä päivänä samassa paikassa, jonne se alun perinkin sijoitettiin, eli juhlasali kerroksen eteisaulassa. Pitkään Marski tervehti kaupungintaloon tulijoita kerrosta alempana, portaikolla, mutta tästä erinomaisesta paikasta on jouduttu palaamaan alkuperäiseen paikkaan, syynä ovat turvallisuusmääräykset (portaikon kapeus, poistumistie määräykset).
Kuvat: AN. Tässä kuvassa veistos on vielä portaikossa
Katso aikaisempi blogikirjoitus aiheesta 5.12.2017
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/12/mannerheimin-ratsastajapatsas.html
TAUSTATIETOA – Holger Strandberg ja Vaasan kaupungintalon Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas
Lainaus lehdestä: Sotaveteraani – Krigsveteranen, N:o 4/2017
Sotaveteraaniliiton 60-vuotisjuhlanumero
Teksti: Kari Mänty, kuva Eetu Sillanpää
Marskin ratsastajapatsas Vaasaan
Mannerheim on vahvasti esillä vaasalaisessa maisemassa. Kaupungissa vierailevia tervehtii heti torilla Yrjö Liipolan muotoilema Vapauden patsas. Se paljastettiin vuonna 1938 muistuttamaan siitä, että Vaasa oli 100 vuotta sitten sisällissotaa käyneen valkoisen Suomen keskus, käytännössä pääkaupunki.
Täällä toimivat niin senaatti kuin valkoisten päämaja. Kaupungintalon julkisivua koristavat P. E. Svinhufvudin ja Mannerheimin korkokuvat. Mannerheim on tervehtinyt pitkään vierailijoita myös kaupungintalon juhlasalin takaseinältä. Taidemaalari Vilho Sjöström maalasi Mannerheimin juhla-asussa vuonna 1920.
Tämä ei riittänyt Holger Strandbergille varsinkaan sen jälkeen, kun hän löysi 1980- luvun lopulla kaupungin tilinpäätöksistä otsikon ” Marsalkan rahasto ”.
Hovioikeudenneuvoksetar Alma Skog oli kerännyt rahat Marskin ratsastajapatsaan hankintaa varten Vaasaan. Hanke jäi kuitenkin kansallisen, Helsinkiin pystytetyn Marskin ratsastajapatsaan jalkoihin, ja unohtui kolmeksi vuosikymmeneksi arkistoihin.
Alma Skog oli testamentissaan määrännyt, ettei kerättyjä varoja koskaan saanut käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin Mannerheimin ratsastajapatsaan pystyttämiseen.
Strandberg ryhtyi niin sanotusti tuumasta toimeen ja nosti asian esille Pohjanmaan Maanpuolustuskillassa. Kilta otti yhteyttä kuvanveistäjä Aimo Tukiaiseen ja kysyi, voisiko hän tehdä ratsastajapatsaan, joka sopisi kaupungintalon sisätiloihin.
Tukiainen innostui hetken epäröinnin jälkeen ja suostui valamaan kopion Helsingin ratsastajapatsaasta suhteessa 1:4.
Vaasan patsaan paljasti kuvanveistäjän läsnä ollessa itsenäisyyspäivänä 1990 - kukapa muu kuin Holger Strandberg.
Siitä lähtien Marski on tervehtinyt kaupungintalon juhlakerokseen portaita nousevia vierailijoita. Strandberg kiittää patsaasta Alma Skogin palavaa intohimoa, mutta itsestään selvää on, että Strandbergin panos oli ratkaiseva.
Teksti: Kari Mänty. Kuva: Eetu Sillanpää
...
Lue Wikipediasta Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marsalkka_Mannerheimin_ratsastajapatsas
Ja jos käyt Mikkelissä, tässä yksi suositus vierailukohteeksi
SODAN JA RAUHAN KESKUS MUISTI & PÄÄMAJAMUSEO
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely 18.6. 2024 alkaen
Lainaus sivulta
Mannerheim ylipäällikkönä
Päämajamuseon uusi näyttely keskittyy Mannerheimin tehtävään Suomen armeijan ylipäällikkönä erityisesti sotataidon näkökulmasta. Kuinka Mannerheim hankki sotataitonsa ja miten hän hyödynsi kokemustaan Suomen itsenäisyyden ajan sodissa? Näyttelyssä kerrotaan myös Mannerheimin taidosta päättää sota.
Päämajamuseo on perustettu vuonna 1974 Mikkelin keskuskansakouluun, jossa Mannerheimin päämaja toimi sotiemme 1939–1945 aikana. Sodan ja rauhan keskus Muistin avauduttua samaan rakennukseen vuonna 2021 Päämajamuseon näyttelyt ovat kokeneet uudistuksen. Mannerheim ylipäällikkönä on näyttelyuudistuksista viimeinen. Autenttisissa päämajan tiloissa oleva näyttely kertoo myös Mannerheimin arjesta Päämajassa ja Mikkelissä.
Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti