Katso tulokset ja oikeat vastaukset ilmaisjakelulehdestä IP/Vaasalehti (3.7.2024)
https://vaasanikkuna.e-pages.pub/titles/vaasanikkuna/4499/publications/619/pages/1
Itselläni meni yksi kohde väärin. Eivät kohteet kuitenkaan niin vaikeita olleet, ettei kukaan olisi tunnistanut kaikkia kohteita. 16 todellista tietäjää löytyi – minulle vaikein kohde oli Kuparisaaren jäähalli. Eli tunnustan, liian harvoin on tullut Sportin matseissa käytyä!
Yllä oleva linkki kannattaa avata. Tulosten lisäksi kohteista kerrotaan hienosti myös perusfaktat kilpailussa mukana olleista ovista / kohteista.
…
Tämä yksityiskohta on osa Pohjanmaan museon alkuperäistä sisäänkäyntiä.
Ovi oli mukana Vaasa-lehden ovien tunnistamiskisassa.
Kuvasuunnistuskisassa mukana olleista kohteista ainakin tämä kohde ansaitsee yksityiskohtaisempaa perehtymistä.
Pohjanmaan museon alkuperäisen sisäänkäynnin pronssiovet ovat aivan ainutlaatuinen katselukokemus – jos vaan menee kohteen luokse yksityiskohtia ”lukemaan”.
Aiheeseen voi perehtyä tässäkin blogissa aikaisemmin julkaistusta Ilkka Virtasen kirjoituksesta (Pohjanmaan maanpuolustuskilta)
Pohjanmaan museon pronssiovet
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2024/04/vaasan-topeliuksen-patsaan-tekija-emil.html
Pohjanmaan museon intendentti, professori Karl Hedmanin toiminnan ansiosta museo sai v. 1930 uudet modernit toimitilat. Arkkitehti Eino Forsmanin suunnitteleman rakennuksen pääsisäänkäynti oli varustettu Emil Wikströmin massiivisilla pronssikoristeisilla ovilla. Ovien pronssiset korkokuvat kertovat viitenä kuvaparina Pohjanmaan historian huomattavimmat tapahtumat.
Ylin kuvapari liittyy viikinkiaikaan ja perustuu islantilaisen Snorren satuihin. Viikinkikuningas Agne saapuu joukkoineen Suomeen, käy voitollisen taistelun ja surmaa täkäläisen päällikön ja ryöstää hänen tyttärensä vaimokseen. Vaimo kuitenkin kostaa isänsä surmaajalle riistämällä tämän hengen jo hääyönä. Kuvista toinen kertoo viikinkien saapumisesta ja toinen heidän lähdöstään.
Toinen kuvapari liittyy keskiaikaan. Korsholman linnan päällikkö Erik Puke on joukkoineen lähdössä puolustamaan Ruotsia tanskalaisia vastaan ja toisessa kuvassa Pohjanmaan talonpojat ovat kääntyneet Kaarle Herttuan puoleen kokemiensa vääryyksien vuoksi, kuva ennakoi Nuijasotaa.
Kolmas kuvapari kertoo Nuijasodasta. Ensimmäinen kuva on Santavuoren taistelusta 1597 ja toisessa kuvassa Johannes Messenius on maanpaossa Kajaanin linnassa.
Neljännen kuvaparin ensimmäinen kuva kertoo Pietari Brahen vierailusta Vaasassa 1648 ja toinen Napuen taistelusta 1714. Vaasassa toimi muiden kaupunkien tapaan 1600-luvun alkupuolelta lähtien kaupungin turvaksi perustettu porvariskaarti. Sen ylläpidosta vastasi kaupungin porvaristo. 1700-luvun alussa kaartin vahvuus oli kaksi n. 120 miehen komppaniaa. Porvariskaartit eivät yleensä osallistuneet kaupungin ulkopuolella käytäviin sotiin, mutta Napuen taistelu oli poikkeus, toinen Vaasan porvariskaartin komppanioista oli siellä mukana. Komppania tuhoutui taistelussa lähes kokonaan, menetys oli n. 100 miestä. Lisäksi venäläiset ryöstivät kaartin lipun, jonka kaarti oli saanut v. 1703. Taistelua kuvaavassa reliefissä lippu on keskeisellä sijalla. Reliefin lipussa on nähtävissä köynnöskehän keskellä Vaasain lyhde. Teksti Benignitatis fundatoris (Perustajan hyväntahtoisuudella) sen sijaan ei erotu. Lipun kopio oli myöhemmin Vasa Skyddskårin lippuna ja myös Pohjanmaan Maanpuolustuskilta on valinnut lipukseen Porvariskaartin lipun näköislipun.
Viimeinen kuvapari kertoo kuningas Kustaa III:n perustaman Vaasan Hovioikeuden vihkiäisistä v. 1776 sekä kaupungin lähes kokonaan tuhonneesta tulipalosta v. 1852.
Ylläpitämässäni Rojekti X = hankkeen sivuilla kohde on myös esitelty sanoin ja kuvin
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/pohjanmaanmuseon-pronssiovet-1.html
Lisää tietoja kuvia aiheesta
Pohjanmaan museon pronssiovien inspiraatio
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/03/pohjanmaan-museon-pronssiovien.html
Aimo Nyberg
Kaupunki- ja luontokuvaaja
aimonyberg(at)gmail.com
