perjantai 28. helmikuuta 2020

Arvostan tätä suuresti

Harvoin sitä sattuu omalle kohdalle, että oikein mitalilla palkitaan.

Eilen oli sellainen päivä. 27.2.2020 palkittiin Vaasan Merimuseon johtaja, pian jo 40 vuotta ansiokkaasti museon hyväksi työtä tehnyt Unto Lintala, ja allekirjoittanut asukasyhdistystyöstä, erityisesti viime vuosien Vaasan historiaan, patsas ym. muistomerkkeihin liittyvästä kirjoittamisesta, sekä tiedon jakamisesta.

Meillä oli ilo ja kunnia vastaanottaa Hedmanin säätiön myöntämät pronssiset Hedman mitalit.

Aloitteen palkitsemisesta oli tehnyt Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys.

Näitä mitaleita on jaettu harvakseltaan. Edellisen kerran Säätiön hallitus jakoi 18.12.2017 pronssiset Hedman-mitalit museo- ja kotiseututyössä ansioituneille Siri Hagbackille Maalahdesta, Väinö Pollarille Isostakyröstä sekä Mats Andersenille Sundomista.

Tutustu Hedmanin säätiöön 

http://www.hedmanskastiftelsen.fi/?page=S%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6


Kalevalan päivä, Suomen kulttuurin päivä, on oikein sopiva hetki julkistaa yllä kerrottu, ja myös kiittää Hedmanin säätiötä huomionosoituksesta.






Kuvat: M-LK ja AN Teksti: Aimo Nyberg


Katso myös fb-sivu

Pohjanmaan historiallisen museon yhdist - För. för Österbottens hist museum



Kuvalainaus yllä mainitulta fb-sivulta

keskiviikko 26. helmikuuta 2020

On se kaunis tuo kuunsirppikin

Pakkasta ja taivas kirkas, pitkästä aikaa. Kaupungissakin yötaivaalla näkyy jopa tähtiä! Kuunsirpin päällä komeasti loistava Venus (puoli yhdeksän uutisten aikoihin).



On se vaan niin kaunis tuo kuunsirppi. Ei aina ole tarpeen nähdä kaikkea!

 



Päivällä ja illalla

Maailma muuttuu ympärillämme koko ajan.

Harvoin minulla on ollut näin hyvää mahdollisuutta kuvata näin valtavaa maiseman muutosta, rakennustyömaata, - omalta kotiparvekkeelta! 

Ennen ja nyt kuvat, ja myös muutosta kuvaavat pitkät kuvasarjat ovat kiehtovia aiheita. Laitan kuvia tähän blogiin tästä rakennushankkeen etenemisestä aina silloin tällöin, jakoon muidenkin seurattavaksi. Piakkoin ylittyy horisontti, ja sitten kivutaan vielä paljon korkeammalle,  todella korkealle...

Kuvat 26.2.2020 ja teksti: Aimo Nyberg

 

sunnuntai 23. helmikuuta 2020

Merenpinta ollut taas korkealla

Helmikuussa on ollut poikkeuksellisen monta myrskyä, runsaita vesisateita, useita matalapaineita. Näitä on meille tänne Vaasankin rannikolle puskenut viime viikkoina enemmän kuin tarpeeksi, mutta minkäs tälle voi.

Merenpinta on käynyt lähellä ennätyskorkeuksia jo muutaman kerran.

Tuleeko meille aikainen kevät? Vai vielä talvi takaisin jossain vaiheessa? Vastaan on otettava se mikä on tullakseen. Joka tapauksessa kohti juhannusta tässä mennään.

Tänään 23.2.2020 Raippaluodossa näytti aamupäivällä tältä.














Tänään oli kaunis aurinkoinen päivä. Oikein sopiva aamu lähteä myös katselemaan kiikareiden ja kameran kanssa lintutilannetta.

Kevääntulo näyttää tässä vaiheessa aikaiselta. Avovesiä on jo paljon, joskin jäätäkin vielä tuntuu riittävän. Pilkkijöitä näkyi jonkin verran, ja myös retkiluistelijoita! Sanoisin, että melkoisen rohkeaa touhua.

Mitään mainittavaa emme vaimon kanssa tällä reissulla bonganneet. Useita eri lokkilaeja toki, ja Raippaluodossa kun oltiin, niin merikotkia tietenkin.




Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg


Perinne on voimaa – tradition är styrka


Janne Vilkuna

Suomen Kotiseutuliiton valtuuston puheenjohtaja

Valtakunnalliset Kotiseutupäivät KOKKOLASSA 2020, ohjelmalehtinen

Kuvalainaus ohjelmalehtisestä


Janne Vilkunan teksti on niin hyvä, ytimekkäästi sanottu, että lainaan kirjoituksen tähän kokonaan.

”Kotiseutupäivien teemana on ”Perinne on voimaa – Tradition är styrka”. Nykyihmisen lajinimi on Homo sapiens eli viisas ihminen. Mikä viisas, suhteessa mihin? Kyseessä on muisti, sillä ihmisen kehityksessä olennaisinta oli ennen muuta aivojen kehittyminen siihen pisteeseen, jolloin syntyi ajantaju. Tällöin osattiin erottaa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Samalla ymmärrettiin tapahtumien syy- ja seuraussuhteita eli mikä oli pahaksi ja mikä hyväksi. Tuon kyvyn myötä voitiin suunnitella tulevaisuutta. 

Ennen koululaitosta ja muistiorganisaatiota, eli kirjastoja. arkistoja museoita, kaikki elintärkeät tiedot ja taidot piti säilyttää yhteisön, sananmukaisesti, pääomana ja ne opetettiin seuraavalle sukupolvelle. Virolaissyntyinen kansatieteilijä Gustav Ränk totesi aikoinaan osuvasti, että ”Kulttuuri ei ole vähempää kuin perinteisiin sidottu henkinen ja aineellinen varustus, joka on ihmisen olemassaolon perusta.” 

Kotiseutuliitto on paikallisuuden puolustusliitto. Siksi on ymmärrettävä, että perinteet ovat olennainen osa yhteisön identiteettiä. Ellei kukin yhteisö vaali perinteitään, ei niistä huolehdi kukaan muukaan. Niinpä yllytän: pitäkää perinteistänne huolta! 

Janne Vilkuna, Suomen Kotiseutuliiton valtuuston puheenjohtaja 

Lainaus päättyy


Katso Kotiseutupäivien koko ohjelma, 13. – 16.8.2020

https://kokkola400.fi/kotiseutupaivat/etusivu/


Blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg

lauantai 22. helmikuuta 2020

Tänä vuonna huomio Kokkolaan!

Ainakin näistä syistä Kokkola nousee tulevan kesän ”pakollisiin vierailukohteisiin”.

- Kokkolan kaupunki täyttää 400 vuotta

- Valtakunnalliset kotiseutupäivät pidetään tänä vuonna Kokkolassa 13. – 16.8.2020

Kokkolassa oli asuntomessut vuonna 2011. Vaasasta tehtiin silloin messuille kokopäivän retki asukasyhdistysten neuvottelukunnan puheenjohtaja Peter Remahlin johdolla. Tutustuimme silloin uusimpiin rakentamisen trendeihin, ja kävimme myös messujen oheiskohteessa Neristanissa katsomassa miten taitavia entisöijiä, vanhojen rakennusten kunnostajia seudulta on aina löytynyt.




Korjausrakentamisesta erinomainen esimerkki oli messujen oheiskohde, kaupungin keskustassa, soitteessa Isokatu 36 oleva Knapen talo. Kuvat ovat vuodelta 2011.


KOKKOLA 400 vuotta 
 
Tutustu Kokkolan kaupungin nettisivuihin

https://kokkola400.fi/etusivu/

Valtakunnalliset kotiseutupäivät Kokkolassa 13.–16.8.2020 
 
Tutustu
 
https://kotiseutuliitto.fi/valtakunnalliset-kotiseutupaivat-kokkolassa-13-16-8-2020/


Lainaus Suomen kotiseutuliiton sivuilta

Perinne on voimaa – Tradition är styrka  

Kokkolan kaupungin kulttuuripalvelut valmistelee yhdessä Suomen Kotiseutuliiton ja Finlands svenska hembygsförbundin kanssa Kokkola 400 -juhlavuoden elokuulle sijoittuvia Valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Kotiseutupäiviä vietetään torstaista sunnuntaihin 13. – 16.8.2020. 

Valtakunnalliset kotiseutupäivät on kotiseututoiminnan päätapahtuma, joka järjestetään vuosittain eri paikkakunnilla. Kukin järjestäjäkaupunki esittelee paikallista kulttuuria sekä kaupungin nähtävyyksiä perinneruualla ja paikallisella murteella ryyditettynä. Samalla järjestäjäkaupunki tekee paikkakuntaa tutuksi sekä paikallisille että eri puolilta Suomea tuleville kotiseututoimijoille. 

Kokkolassa järjestettävien Valtakunnallisten kotiseutupäivien keskiöön nostetaan elävän kulttuuriperinnön käsite sekä aineettoman perinnön suomalainen luettelo, jossa on paljon Pohjanmaan maakuntiin viittaavia aineistoja. Kokkolan päivien teemaksi on valittu ”Perinne on voimaa – Tradition är styrka”, jonka ohella tuodaan esille eri aikakausien välinen vuoropuhelu, kulttuuriperinnön uudistuminen ja nykykulttuurimme juuret. 

Kotiseutupäivien ohjemassa on asiantuntijaseminaari, Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous, alueemme kulttuuria ja perinnettä esitteleviä kotiseuturetkiä, kotiseutumarkkinat, juhlia, konsertteja sekä muita kulttuuritapahtumia. Nelipäiväiseen tapahtumakokonaisuuteen odotetaan tuhansia kävijöitä. Kotiseutupäivien yhteydessä palkitaan myös Vuoden kaupunginosa ja Vuoden kotiseututeko sekä jaetaan kotiseututyön ansiomitalit. 

Kaksikielisen tapahtumakokonaisuuden pääjärjestäjänä toimii Kokkolan kaupunki, mutta mukana järjestelytöissä ovat vahvalla panoksellaan mukana myös naapurikunnat sekä paikalliset kotiseutuyhdistykset ja perinnetoimijat. Kotiseutuamme esitellään elokuussa 2020 ylpeänä ja meidän tyyliin! 

Suomen Kotiseutuliitto perustettiin 70 vuotta sitten toukokuussa 1949 ensimmäisillä Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Tammelassa, ja päiviä on järjestetty siitä lähtien joka vuosi. Tänä vuonna päivät järjestetään Tuusulassa 8.–11. elokuuta. 

Suomen Kotiseutuliitto on valtakunnallinen kotiseututyön keskusjärjestö ja maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliitto nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kulttuurin monimuotoisuutta ja edistää kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton 730 jäsenyhdistyksessä on jäsenenä yli 150 000 henkilöä. Jäsenistössä on lisäksi 100 kuntaa, maakuntien liitot ja valtakunnallisia järjestöjä. 

Lainaus päättyy

Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

Ps. Kevään aikana selvinnee, onko mahdollisesti useampia henkilöitä kiinnostuneita lähtemään Kokkolaan, joko elokuun puolessa välissä, tai jonain muuna ajankohtana. Lisää infoa oman asukasyhdistyksemme kevätkokouksen aikoihin toukokuussa.

perjantai 21. helmikuuta 2020

Mukaan Pohjanmaan osallisuusareenaan 22.4. 2020

Välitän eteenpäin s-postiini saamani kutsun



KUTSU

Tervetuloa Pohjanmaan osallisuusareenalle! 

Onnistunut osallisuus tarkoittaa sitä, että asukkaalla ja asiakkaalla – sinulla ja minulla – on mahdollisuus elää mutkattomasti aktiivista arkea ja vaikuttaa yhteisössään, elinympäristössään ja palveluissaan. Asukkaiden ja asiakkaiden kuuleminen sekä yhdessä tekeminen ovat julkisella sektorilla, yrityksissä ja yhdistyksissä voimavaroja, jotka johtavat hyviin tuloksiin. Osallisuusareena tarjoaa puheenvuoroja ja keskusteluja osallisuuden eri näkökulmista.

Osallisuusareenan 2020 teema on Vaikuttamisen uudet muodot

Aika: 22.4.2020 klo 9–17.30

Paikka: Vaasan yliopisto, auditorio Wolff, Wolffintie34, Vaasa

Kohderyhmä: Yhdistys- ja järjestöaktiivit, kuntien luottamushenkilöt ja henkilöstö, muu julkisen sektorin henkilöstö, opiskelijat, vaikuttamisesta kiinnostuneet asiantuntijat ja asukkaat

Ilmoittautuminen: viimeistään 15.4.2020

Osallisuusareena on kaksikielinen ja ohjelma tulkataan klo 10–14.

Voit osallistua Osallisuusareenalle myös etänä. Linkki lähetetään ilmoittautuneille. Tulkkaus saatavilla ainoastaan paikan päällä.

Liitteessä seminaarin ohjelma. Voit mielellään välittää kutsua eteenpäin verkostoissasi. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoa: Pohjanmaan liiton verkkosivu

https://www.obotnia.fi/aluekehitys/osallisuusryhma/osallisuusareena2020/
 
Pohjanmaan liitto: Irina Nori
Pohjanmaan Yhdistykset ry: Lotta Pitkänen


INBJUDAN

Välkommen på Österbottens delaktighetsarena!

En lyckad delaktighet betyder att invånare och klienter – du och jag – har en möjlighet till en smidig, aktiv vardag där vi kan påverka vårt samhälle, vår livsmiljö och vår service. Att höra invånare och klienter och att samarbeta är resurser för den offentliga sektorn, företagen och föreningarna, som leder till goda resultat. Delaktighetsarenan erbjuder anföranden och diskussion med olika perspektiv på delaktighet.

Temat på Delaktighetsarenan 2020 är Nya sätt att påverka

Tid: den 22 april 2020 kl. 9–17.30

Plats: Vasa universitet, auditorium Wolff, Wolffskavägen34, Vasa

Målgrupp: Förenings-och organisationsaktiva, förtroendevalda och personal i kommunerna, övrig personal inom den offentliga sektorn, studerande samt experter och invånare som är intresserade av att påverka.

Anmälning: Anmäl dig senast den 15 april

Seminariet är tvåspråkigt och programmet tolkas kl. 10–14.

Du kan delta i Delaktighetsarenan även på distans. Länken skickas till de som har anmält sig.

Tolkning tillgänglig endast på plats. Seminariets program finns som bilaga. Sprid gärna inbjudan i dina nätverk. Varmt välkommen!

Ytterligare information: Österbottens förbunds webbplats

https://www.obotnia.fi/regionutveckling/delaktighetsgruppen/osallisuusareena2020-sv-se/

Österbottens förbund: Irina Nori
Österbottens föreningar rf: Lotta Pitkänen


Kutsun välitti tälle blogisivustolle: Aimo Nyberg, VKA ry – ICV rf

tiistai 18. helmikuuta 2020

Kotiseutuposti 1/2020 porautuu osallistumiseen

VKA ry – ICV rf kuuluu Suomen Kotiseutuliittoon. Aikaisempaa käytäntöä jatkaen jaan eteenpäin tämän blogin lukijoille linkin Kotiseutupostin 1/2020 nettisivuille.

”Kotiseutuposti on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti, jonka sähköinen versio on vapaasti luettavissa netissä. Toivomme että jaatte linkkiä eteenpäin jäsenillenne ja yhteistyökumppaneillenne.”




Lue netissä:

www.kotiseutuposti.fi

 tai suoraan Issuusta

https://issuu.com/kotiseutuliitto/docs/kotiseutuposti_1_2020


Lainaus

 ”Kotiseutuposti paneutuu vuonna 2020 kestävyyden ulottuvuuksiin. Tämän lehden aiheena on sosiaalinen kestävyys ja erityisesti asukkaiden mahdollisuudet osallistua kotiseutujensa suunnitteluun. 

 Aloitimme myös uuden sarjan Kotiseutujunnut. Siinä kerrotaan yhdistyksistä, jotka ovat onnistuneet hankkimaan nuoria mukaan toimintaansa – nirsoilematta junnujen ikävuosikymmenten kanssa. Ensimmäisenä esittelyssä on Helsingin Käpylä-Seura. 

Näistä ja monesta muusta kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaisesta asiasta voit lukea lehden sivuilta.”

S-postista jakanut: Aimo Nyberg


sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Talvisodan pommitukset Vaasassa 6

Lainaus kirjasta VAASA 105 Vasa. Nils-Erik Nykvist, Julkaisija – Utgivare: Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta, 1989.

”Vaasa joutui kuuden pommituksen kohteeksi. Kaupunkiin pudotettiin noin 800 pommia. Hyökkäyksiin osallistui 82 konetta. Kaupungin väestöstä kuoli 21 ja haavoittui kuutisenkymmentä henkilöä. Palopommit aiheuttivat 56 tulipaloa ja 29 rakennusta paloi perustuksiaan myöten. Kaiken kaikkiaan tuhoutui taikka vahingoittui 130 taloa." 

Pommituspäivät 

Joulukuun 20. 1939 
Joulukuun 29. 1939 
Uudenvuoden aatto 31.12.1939 
Tammikuun 12. 1940 
Tammikuun 14. 1940 
Helmikuun 17. 1940 

Ensimmäisessä pommituksessa, 20.12. pommeja kyllä Vaasaan pudotettiin, mutta vahingoilta silloin vielä vältyttiin. 

Toisessa pommituksessa, 29.12. Klemetinkatu 10 sai täysosuman, ja se vaati ensimmäiset kuolonuhrit Vaasassa. Kymmenkunta henkilöä haavoittui. 

Kolmannessa pommituksessa 31.12. venäläisten tarkoituksena oli Vaasan teollisuuslaitosten tuhoaminen: Suomen Moottori, Rautateiden työpaja, Wärtsilä, Vaasan Puuvilla, Suomen Sokeri. Palosaaren siltakin oli aikomus tuhota. 

Neljännessä pommituksessa 12.1. Vaasassa oltiin varauduttu aikaisempaa paremmin. Pari päivää aikaisemmin olivat saapuneet ilmatorjuntatykit. Tämä johti siihen että 3500 metrissä saapuneet kahdeksan pommikonetta nousivat vielä korkeammalle. Noin 80 pommia pudotettiin kaupungin eteläisiin osiin aiheuttamatta vakavampia vaurioita. Muutama talo sortui, ja pienempiä tulipaloja syttyi. Varuskunnan erääseen muonavarastorakennukseen tuli täysosuma. Ensimmäisten koneiden poistuessa saapui kaksi konetta idästä. Nämä koneet pudottivat kymmenkunta pommia Wickströmin moottoritehtaan lähistölle ja muuanne Vaskiluotoon. Vaskiluodon ratapiha sai osuman, jolloin yksi raide katkesi.

Viidennessä pommituksessa 14.1. Vaasassa koettiin kaikkein kovimmat tuhot. Maa tärisi pommiräjähdyksistä niin voimakkaasti, että ikkunaruudut helisivät kymmenien kilometrien päässä kaupungista. 
 ”Klo 12.21 annettiin hälytys, ja muutamia minuutteja sen jälkeen ilmoitettiin Korsnäsistä että 15 konetta oli matkalla pohjoissuuntaan. Seitsemän minuutin kuluttua koneet olivat kaupungin yllä. ” 
”20 minuuttia niiden jälkeen tuli 13 konetta lisää yhtä korkealla lentäen. Pommeja putosi ennen kaikkea Koulukatua pitkin.” 
”Kaikkiaan pudotettiin 220 pommia, jotka mm. aikaansaivat n. 30 suurempaa tulipaloa. Kymmenen henkilöä kuoli, joista kahdeksan rautatieaseman viereisessä sirpalesuojassa.” 

Kuudennessa pommituksessa 17.2.1940 

Lainaus s. 62 

”Norrskäristä ilmoitettiin klo 12.08 venäläiskoneiden olevan matkalla Vaasaan. Pari minuuttia myöhemmin kaupungin valvonta-asemat totesivat ilmoituksen paikkaansa pitäväksi. Kolme konetta tuli kiilamuodostelmassa 2.700 metrin korkeudessa. sekä kevyt ilmatorjunta että raskaat konekiväärit avasivat tulta, ja tällä kertaa majuri Bengtssoninkin Hietalahden puistossa oleva patteri yhtyi leikkiin. Koneet pudottivat pomminsa Vaskiluotoon, etenkin sen länsiosaan, aikaansaamatta mainittavia vaurioita. Sitten ne hävisivät länteen Rönnskärin väylää pitkin. Gåsgrundin kohdalla yksi pommi pudotettiin parisataa metriä majakasta. Tämä oli viimeinen Vaasan alueella räjähtänyt pommi. Tunnin verran myöhemmin ilmestyi viisi konetta lisää. Ne eivät kuitenkaan lentäneet kaupungin ylle, vaan pudottivat pomminsa Ylistaroon.”

Lainaus päättyy

KATSO

myös aikaisemmat tässä blogissa julkaistut Talvisodan pommitukset Vaasassa kirjoitukset:

Talvisodan 1. pommitus Vaasassa, 20.12. 1939
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/12/talvisodan-pommitukset-vaasassa-1.html

Talvisodan 2. pommitus Vaasassa, 29.12. 1939 
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/12/talvisodan-pommitukset-vaasassa-2.html

Talvisodan 3. pommitus Vaasassa, 31.12.1939
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/12/talvisodan-pommitukset-vaasassa-3.html

Talvisodan 4. pommitus Vaasassa, 12.1. 1940 
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/01/talvisodan-pommitukset-vaasassa-4.html

Talvisodan 5. pommitus Vaasassa, 14.1. 1940
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/01/talvisodan-pommitukset-vaasassa-5.html

Tämä blogikirjoitus, Talvisodan 6. pommitus Vaasassa, 17.2. 1940


Tässä Vasabladetin (20.12.2009) lehtileikkeessä on kuvattuna paikat, joihin pommeja Vaasassa putosi. 


Kaikkien yllä mainittujen blogikirjoitusten lähteenä on käytetty tätä kirjaa.
Kirjaa on edelleen (helmikuu 2020) ostettavissa Vaasan Sotavetenaarimuseosta.





Kansikuva: Vapaudenpatsas varustetaan sirpalesuojalla tammikuussa 1940. (Valokuva Lauri Pernu)

VAASA 105 VAASA on Nils-Erik Nykvistin ruotsiksi kirjoittama teos, joka kertoo sanoin ja kuvin Talvisodan ajasta Vaasassa, eli kolmen ja puolen kuukauden ajasta 30.11. 1939 – 13.3.1940. Suomenkielisen osuuden tekstin on kirjoittanut Nils-Börje Stormbom.


Ennen ja nyt – jälleenkuvausta!

Yllä mainitussa kirjassa, VAASA 105 VASA, on kuvituksena valokuvia Talvisodan pommitusten tuhoista. Nämä kuvat ovat Felix Westerin kuvaamia. Hän julkaisi sodan jälkeen kuvateoksen nimeltään Sotakuvia Vaasasta – Krigsbilder från Vasa.






Kirjan kansi ja ensimmäinen aukeama, kirjasta kuvannut AN


50 vuotta myöhemmin julkaistiin Nils-Erik Nykvist toimittama kirja VAASA 105 VAASA Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskillan toimesta.

Nykvist liitti mukaan kuvaamiaan valokuvia näistä samoista paikoista, joita Felix Wester oli tallentanut kamerallaan heti pommitusten jälkeen. Nils-Erik Nykvistin kirjassa on siis dokumentoituna kaupunkikuvan muutoksia jälleenkuvauksen menetelmällä.

Talvisodassa pommien tuhoamista rakennuksista vain osa korjattiin, monen tilalle haluttiin rakentaa uutta, antaa mahdollisuus kaupungin kasvulle, eteenpäin menolle, sotien jälkeisinä jälleenrakentamisen vuosina.

Itse tulin Vaasaan 80-luvun alussa. Minulle kaupunki tuli tutuksi juuri tuon näköisenä, oloisena, mitä näkyy Nils-Erik Nykvistin 80-luvun lopun valokuvissa (tarkkaa ajankohtaa ei kirjassa kuvien yhteydessä mainita).

Valokuvauksen harrastajana, nykyään myös kaupunkibloggaajana, päätin yrittää yhdistää tässä Talvisodan pommitukset Vaasassa -kirjoitussarjassa kaksi asiaa: Talvisodan traagisten tapahtumien esille tuomisen, muistamisen ja uhrien kunnioittamisen, ja toisena tavoitteena haluan oppia näkemään ja ymmärtämään omaa lähiympäristöäni sen historian kautta.

Tätä kirjoitussarjaa varten kuvasin uudelleen VAASA 105 VASA -kirjasta joitakin Felix Westerin ja Nils-Erik Nykvistin kuvasivuja, kuvapareja Vaasasta 1939/40 ja noin 1989. Lähdin itse jälleen samoihin osoitteisiin kameran kanssa, vuodenvaihteessa 2019 / 2020.

Kuvasin niin sanotusti ”kolmannen kierroksen” kiinnostavimmista kohteista.


Ilokseni minuun on otettu myös yhteyttä, ja olemme löytäneet jonkun verran kuvia myös kotialbumeista, ja osan niistä olen kuvien lähettäjien luvalla ottanut mukaan täydentämään kokonaisuutta.

Edelleenkin minulle voi lähettää Vaasaan jotenkin liittyviä kuvia, siis tähänkin teemaan liittyvää kuva- ym. materiaalia. Aihe kiinnostaa ei vain minua, vaan todella monia vaasalaisia.


Katso myös Perinneilta: Vaasan pommitukset talvisodassa

”Perinneyhdistyksen perinneilta Vaasan sotilaskodissa 27.11.2019. 
Niin hyvät jutut oli sekä Ilkassa että Pohjalaisessa että sotilaskotiin ei edes mahtunut kaikki halukkaat sisään kuuntelemaan Tapani Tikkalan esitystä Vaasan pommituksista talvisodan aikana.” 


Alla olevasta linkistä löytyy mm. yli tunnin YouTube video! (Tapani Tikkalan esitys)

https://www.vapaussotaeppy.fi/perinneilta-vaasan-pommitukset-talvisodassa/

Talvisodan koko maan historiaan, tapahtumien kulkuun voi perehtyä esim. tällä sivustolla

https://talvisota.fi/


Arvoisat lukijat!

Jos siis vanhoja valokuvia Talvisodan ajoilta joltakin teiltä löytyy, niin toivoisin yhteydenottoa. Vanhat muistot ansaitsevat tulla jaetuiksi, ja näin päästä mukaan pieniksi palasiksi yhteistä paikallishistoriaamme.

Kuvien ja tekstien koonti: Aimo Nyberg
Paikallishistorian harrastaja, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com



lauantai 15. helmikuuta 2020

Menen metsään, Helsingissäkin

Eletään helmikuun puolta väliä 2020.

Näiden kuvien metsä on Haagassa oleva Riistavuorenpuisto. Luonto ei tunnu tietävän, että nyt on talvi. Vai onko nyt marraskuu, tai huhtikuu?





Kuvat: AN, 15.2.2020, Helsinki, Haaga




Kuva: AN

Helsingissä on meneillään isoja kaupungin kaavoitukseen liittyviä hankkeita. Myös kaupunkimetsiin, luontoarvoihin liittyviä isoja ratkaisuja tullaan tekemään kaavoituksen edetessä jo lähiaikoina. Toteuttaminen on sitten tulevien vuosien ja vuosikymmenten päässä. 


Kuvalainaus Helsingin kaupungin kaavoituksen sivuilta

Yksi hurjimmista Helsingin tiivistämisideoista liittyy Vihdintien liikenneympyrään ja sen läpi ideoituun kaupunkibulevardiin. Vasemman puoleisessa kuvassa tilanne 2010-luvulla, eli siinä siis edelleen yksi Suomen suurimmista liikenneympyröistä, ja sen takana kaupunkimetsää, Riistavuoren puistoa. Havainnekuva oikealla tarjoaa tilalle viheralueita rakennusten katoilla!



Kuva lehtileikkeestä, Karjalainen, 1.2. 2020. 

Lauri Nordbergin ansiokas kirjoitus siitä, miten ”kiihkeässä kasvuhuumassa Helsinki hyväksyi vuonna 2010 uuden yleiskaavan, jonka mukaan kaupungin vapaille alueille piti ahtaa lisää asuntoja sekä liikenne- ja toimistotiloja Tampereen asukaslukua vastaavalle väestömäärälle.” 

Suomen ainoa metropolialue, Helsingin seutu, tulee kasvamaan. Tämä lienee tosiasia. Joku järki tässä kaikessa pitäisi kuitenkin olla. Koko muun Suomen kuihtuminen ei voi olla hyväksi. Helsingin kasvaessa on maltettava olla tekemättä peruuttamattomia virheitä. 

Kaupunkiluonnon säilyttäminen siellä missä sitä vielä on, on ehdottomasti yksi niistä asukkaiden viihtymiseen vaikuttavista asioista, jotka takaavat paremman elämänlaadun, jopa onnellisemman elämän, kaikin puolin elinvoimaisemman toimintaympäristön alueen asukkaille. 

Rakennuksia ja infraa voi tehdä muutamassa vuosikymmenessä. Toimivan luonnon ekosysteemin uudelleen palauttaminen esim. kaadetun metsän tilalle ei onnistu läheskään samassa ajassa. 





Kuvat: AN, 15.2.2020 

Puhun ja kirjoitan näitä blogeja puiden ja metsien, sekä luonnon monimuotoisuuden puolesta, - nyt ja jatkossakin. Aiheita löytyy Vaasasta ja kaikkialta muualtakin. Puut kun eivät itse puhu, ainakaan sellaista puhekieltä, ihmisen käyttämiä sanoja, jonka korvillamme kuulisimme ja aivoillamme ymmärtäisimme. 

Aimo Nyberg, Vaasa 


torstai 13. helmikuuta 2020

Keskustelemaan Vaskiluodon metsästä

Lainaus

Vaasan kaupungin sivuilta

Kuulutus

päiväys 13.2.2020

Kutsu keskustelemaan Vaskiluodon metsästä

Tervetuloa keskustelemaan Vaskiluodon metsän reittien kehittämisestä ja virkistyskäytöstä kirjaston Draama-saliin 19.2.2020 klo 18.00 - 20.00.

Lisätiedot:
www.vaasa.fi/kaavoitus

kaavoitus@vaasa.fi tai 06 325 1160

Lainaus päättyy




Kuvat: AN

Vaskiluodon metsä on hyvin monille vaasalaisille tärkeää aluetta. Perusteluja löytyy varmaan yhtä monta kuin on vastaajiakin.

Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg


Palokatujen nimiehdotukset

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

Kuulutus päiväys 13.2.2020

kuulutusaika 13.2. – 13.3.2020

TEKNINEN TOIMI TIEDOTTAA

Palokatujen nimiehdotukset ja Kasarmin alueen nimien korjaukset nähtävänä 

Asiakirjat ovat nähtävänä Teknisessä virastossa, Kirkkopuistikko 26, 2. krs ja kaavoituksen kotisivuilla:

www.vaasa.fi/nimisto

Nimistä voi jättää mielipiteitä kaavoitukselle 13.2. – 13.3.2020.

Sykkiikö sydämesi Vaasan paikallishistorialle? Palokatujen nimiä mietittäessä on kerätty mielenkiintoista tietoa kunkin paikan historiasta.

Palokaduille ehdotetut nimet
https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/vaasan-palokaduille-nimet/

Palokatujen nimien tausta ja historia
https://www.vaasa.fi/uploads/2020/02/f78418ca-suunnittelujaosto-14.pdf

Lainaus päättyy




Kuvat: AN

Runsaista palokaduista täällä nykyisessä Vaasassamme saamme kiittää C.A. Setterbergiä. ”Uusi Vaasa” päätettiin rakentaa v. 1852 tulipalon jälkeen uuteen paikkaan. Setterberg sai ainutlaatuisen tilaisuuden luoda ruutukaavakaupunkinsa metsään ja rantakallioille palaneen Vaasan kaupungin ja Palosaarella jo olleen kaupungin sataman väliin, Klemetsön niemelle.

Tuohon aikaan palokatujen merkitys ymmärrettiin ymmärrettävästi erityisen hyvin.

Tämän päivän kaupungin kaavoittajat ovat halunneet nyt antaa näille palokaduille, bränkkäreille, ammatteihin pohjautuvat nimet. Hyvin jännittävä idea! Näin annetaan arvoa eri alojen osaajille, kunnioitetaan historiaa kauniilla tavalla, niin yksittäisiä ihmisiä kuin ammattikuntiakin.

Nykyisellä Vaasallamme on jo yli 150 vuoden historia. Aika ei ole kovin pitkä kaupungin ja kaupunkikuvan kehittymien kannalta. Tässä mielessä on mielenkiintoista Vaasan keskustassa kävellessä katsella ympärilleen, ja todeta miten kaupunki on muuttunut viime vuosikymmenten aikana. Setterbergin ruutukaava on säilynyt hyvin, rakennuskanta on nyt korkeampaa kuin sata tai jopa 50 vuotta sitten. Paljon on purettu, ja uutta kaupunkia rakennettu tilalle.

Kaupunki on viime vuosien aikana kunnostanut palokatuja yksi kerrallaan. Näin tehdään toivottavasti jatkossakin. Myös tämä palokatujen nimeäminen on minusta tärkeä, erinomaisen hyvä asia.

Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

Muistolaatan uudelleenpaljastus

Vaasan Talvisodan pommituksiin 1939 – 1940 liittyvä Pro Patria Vaasan rautatieläiset -muistomerkki siirretään takaisin entisen asemarakennuksen yleisötiloihin.

Olen ollut mukana selvittelemässä, ja katselemassa muistomerkille uutta paikkaa. Asia järjestyy sopivasti Talvisodan päättymisen muistopäivään 13.3. mennessä.

Kyse on tästä. Tämä laatta on ollut jonkun aikaa ”piilossa” sen jälkeen, kun VR kiinteistöt laittoi asemarakennuksen myyntiin. Vuosikymmenet asemarakennuksen aulassa, lipunmyyntihuoneen oven pielessä, oli mahdollista katsella tätäkin Vaasan historiaan liittyvää muistotaulua.

Tähän kohtaan rakennusta saneerattiin tila Hair Company Anna & Mio kampaamolle, ja laatta siirrettiin rautatieläisten käytössä olevaan lukittuun taukotilaan. Nyt on asemarakennuksen nykyisen omistajan Jukka Airaksisen suosiollisella myötävaikutuksella, sekä Pohjanmaan maanpuolustuskillan pj:n Ilkka Virtasen ja Raimo Latvalan ja Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n hallituksen jäsenten Armas Rinteen ja allekirjoittaneen toimesta sovittu, että laatta uudelleen paljastetaan Talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3. 2020.



Jukka Airaksinen, Ilkka Virtanen, Raimo Latvala ja Armas Rinne pohtimassa mikä olisi paras mahdollinen uusi sijoituspaikka Pro Patria Vaasan rautatieläiset -muistolaatalle.



Nykyinen säilytystila. Hyvä paikka muuten, mutta täällä tätä eivät kaupunkilaiset näe.



Tila, jossa muistolaatta oli vuosikymmenet, on uudessa käytössä! Peilin yläosan kohdalle Pro Patria laattaa ei palauteta. Tila tuntuu sopivan uuteen käyttötarkoitukseen hyvin.



Tämä PRO PATRIA Vaasan rautatieläiset -muistolaatta tulee uudelleen kaikkien nähtäville entisen Vaasan rautatieasemarakennuksen aulatilaan, tai uudisosaan johonkin kohtaan.

Tilaisuudesta lisäinformaatiota vielä maaliskuun puolella.


Kuvat (7.2.2020),  teksti:Aimo Nyberg

tiistai 11. helmikuuta 2020

Arkkitehtuuriopiskelijoiden näyttely

Wärtsilältä vapautuu alue Vaasan keskustassa – mitä alueelle voisi tulla tilalle?

Kuvia näyttelyn avajaisista tänään 11.2.2020













Kuvat: AN, 11.2.2020


En laita liikaa kuvia tähän näytille – jotta menisit itse katsomaan tätä harvinaista herkkua.

Näin isoa arkkitehtuurinäyttelyä, monipuolista, ideoita pursuvaa, ja kommentointiin inspiroivaa esillepanoa ei kovin usein ole Vaasassa nähty! Tällaista on arkkitehdin työ, ja opiskelu arkkitehdiksi. Suunnittelua, nykyään lähes aina tiimeinä, ja syntyneiden ideoiden esille laittamista pienoismalleina, karttoina, selostuksina… upeaa katseltavaa!

Olisinpa nuori, ja miettimässä mitä alkaa opiskella ja tehdä ammatikseen…

Avauspuheenvuorossa Vaasan kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso toivoi, että näyttely nostaisi keskusteluun vaasalaisten toiveita Wärtsilän alueen käytölle tulevaisuudessa.
Kaavoituksessa on Vaasassakin suuri kysymys millaiseen maankäyttöön kaupungin pitää varautua. Tätä joudutaan miettimään tosissaan kaikkialla metropolialueen ulkopuolella.
Tässä näyttelyssä olevista ideoista (kohteita on yhteensä 19) pyydettiin jo tänään avajaisyleisöä kommentoimaan, - kynällä ja paperilla. Palautelaatikkoon kaavoitus toivoo 28.2.2020 mennessä suuren määrän kaikenlaista kommentointia, - eli missä voisi olla ideaa, mitä ei missään tapauksessa saisi Vaasassa toteuttaa…

Lainaus kommentointilomakkeesta

”KTH Royal Institute of Technology in Stockholmin opiskelijat ideoivat Vaasan keskustassa sijaitsevan Wärtsilän tehdasalueen tulevia käyttömahdollisuuksia. KTH:n Master Studio 1 -kurssiin osallistui 20 neljännen ja viidennen luokan arkkitehtioppilasta eri puolilta maailmaa. KHT Royal Institute of Technology in Stockholm on yksi Euroopan johtavista tekniikan alan yliopistoista.”

Lainaus kaupungin sivuilta (7.2.2020)

Kansainväliset arkkitehtiopiskelijat ideoivat Wärtsilältä vapautuvan alueen käyttömahdollisuuksia - suunnitelmat esillä Rewell Centerissä

”KTH Royal Institute of Technology in Stockholmin opiskelijat ideoivat Vaasan keskustassa sijaitsevan Wärtsilän tehdasalueen tulevia käyttömahdollisuuksia.

Vaasalainen taideyhdistys Platform ry ja Vaasan kaupungin kaavoitus järjestävät opiskelijoiden tekemistä plansseista ja pienoismalleista kaikille avoimen näyttelyn.

Näyttely on avoinna 12.–28.2.2020 Rewell Centerin toisessa kerroksessa arkisin klo 11–19. Näyttelyn avajaisia vietetään tiistaina 11.2. klo 18–20. Avajaisiin ovat kaikki tervetulleita ilman ennakkoilmoittautumista.

Yleiskaavoittaja Annika Birellin mukaan näyttelyn yhtenä tavoitteena on herättää julkista keskustelua vapautuvan noin 6 hehtaarin alueen tulevasta käyttötarkoituksesta Vaasan keskustan tuntumassa. – Alueen suunnittelussa opiskelijoiden työ toimii yhtenä lukuisista selvitysmateriaaleista, Birell kertoo."

Lainaus päättyy

Kuvat näyttelyn avajaisista 11.2. 2020, ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

OBS!

Läs också

svenska.yle.fi

En algfarm eller en konstskola vid Metviken? – visioner för Wärtsiläområdet i Vasa ställs ut

https://svenska.yle.fi/artikel/2020/02/11/en-algfarm-eller-en-konstskola-vid-metviken-visioner-for-wartsilaomradet-i-vasa?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR0G-0K2lDf9juM8ONVshXmoKLx51csWWYmJ_QTU50Tu4mTAtfLD4lkjZ1E


LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...