Matkakertomuksia – Halki Suomen v. 1799

Tänään on hyvä päivä perehtyä kirjoihin, lukemiseen ja lukutaidon merkitykseen.

Tai vaan keskittyä nautinnolliseen lukemiseen, uppoutua täysillä johonkin hyvään kirjaan!

Lainaus netistä Sanomalehtien liiton sivuilta

YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään vuosittain 8.9.

Sanomalehtien Liitto tuottaa lukutaitopäiväksi jäsenlehtiensä käyttöön "Vasta lukemalla ymmärrät" -kampanjan, joka kannustaa perehtymään ajankohtaisiin puheenaiheisiin ja lukemaan monipuolisesti uutisia.

Lukutaitopäivänä järjestetään myös Read Hour -tempaus, jossa koko Suomi pysäytetään lukemaan tunniksi klo 19–20.

Lue lisää:

https://www.sanomalehdet.fi/ajankohtaista/ykn-lukutaitopaiva-ja-read-hour-sanomalehdet-kampanjoivat-lukemisen-ilon-puolesta/

Tutustu myös netissä YK-liiton materiaaleihin

https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-lukutaitopaiva


Lainaus

International Literacy Day

Lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on muistuttaa kansainvälistä yhteisöä lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.

Koulutuksella on merkitystä erityisesti tyttöjen tulevaisuuden kannalta. Koulua käyvä tyttö todennäköisesti avioituu vanhempana, saa vähemmän lapsia sekä kykenee huolehtimaan lapsistaan paremmin kuin kouluakäymätön.

Lukutaito on keskeinen tekijä kestävän kehityksen edistämisessä. Se sisältyy myös Agenda 2030 -tavoitteisiin (tavoite 4), jonka tavoitteena on varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki nuoret ja merkittävä osa aikuisista ovat luku- ja laskutaitoisia kaikkialla maailmassa.

Tiesitkö, että:
• Noin 91 prosenttia 15–24-vuotiaista nuorista osaa lukea.
• Arviolta 750 miljoonaa aikuista ei osaa lukea. Noin kaksi kolmasosaa heistä on naisia.
• Pojista suurempi osa (92 %) osaa lukea kuin tytöistä (87 %). Maailmanlaajuistesti tyttöjen joukossa lukutaitoisten osuus kuitenkin nousee nopeiten.
• Noin 57–59 miljoonaa lasta ei käy koulua.
• Koulua käymättömien lasten osuus on liki puolittunut sitten vuoden 2000.

Lainaus päättyy

Tänään, kuten viime päivät, olen lukenut uteliaana tätä uskomatonta matkakertomusta.

MATKA HALKI SUOMEN v. 1799 ja sen jatko osaa MATKA LAPISSA v. 1799.

Nämä kaksi Giuseppe Acerbin kirjaa ilmestyivät v. 1802 Lontoossa, ja suomeksi WSOY:n kustantamana, suomennokset Hannes Korpi-Anttila (Matka halki Suomen, 1953) ja Kaarle Hirvonen (Matka Lapissa,1963).

Teos on matkapäiväkirja italialaisen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi matkasta halki talvisen Suomen.

Matka kuki Ahvenanmaalta Turkuun, sieltä Kyröskosken ja Vaasan kautta Ouluun, jossa Acerbi kaksi kuukautta kestäneen oleskelunsa aikana sai elää Pohjolan kevään; Oulusta Acerbii matkusti Tornioon ja sieltä Lapin kautta Nordkapiin. (tekstilainaus Matka halki Suomen v 1799 kirjan takakannesta). 

Kumpaankaan kirjaan ei valitettavasti liity karttoja kuljetuista reiteistä. Tiet olivat tuohon aikaan mitättömiä kärrypolkuja, ja pitkiltä metsätaipaleilta nekin puuttuivat. Talviaikaan reitit valittiin luonnollisesti vesistöjen mukaan, olihan rekikyyti tasaisella jäällä paljon miellyttävämpää matkantekoa kuin kivikkoiset ja suurelta osin merkitsemättömät pimeät korvet, joissa susilaumat vaanivat nuotiotulilla yöpyviä matkalaisia.

Kuvituskuvia molemmissa kirjoissa kyllä on. Eli alkuperäisen englantilaisen laitoksen mielenkiintoiset kuvituskuvat ovat maisemia (esim. Kyröskoski nykyisessä Hämeenkyrössä), metsästyksen ym. tilanteiden ja tapojen kuvauksia (esim. saunominen).

Kyröskoskelta G. Acerbin seurueineen saapui Vaasaan, siis nykyiseen Vanhaan Vaasaan, silloisia reittejä pitkin, mutta kuten nykyäänkin Jalasjärven ja Laihian kautta.

Tässä kuvalainauksina kirjan sivut (reprokuvattu kirjasta Matka halki Suomen v. 1799, sivut 44 – 50,  joissa kuvataan saapumista Vaasaan ja kerrotan sen ajan tunnelmia mm. Hovioikeuden presidentin ja maaherran luona.

Kuvalainaukset yllä mainituista kirjoista.

Tekstin koonti: Aimo Nyberg