TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Tämä Vaasa-aiheinen kaupunkiblogi on avoin myös Sinun asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi tai ruotsiksi. Kaikki tekijäinoikeudet & vastuut kirjoittajilla ja kuvaajilla! Ota yhteyttä sivuston ylläpitoon/Aimo.





perjantai 30. elokuuta 2019

Ajankohtainen Vaskiluodon osayleiskaavaluonnos

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry - Invånarföreningen i centrala Vasa rf on tänään 30.8. 2019 toimittanut lausunnon Vaasan kaupungin kaavoitukselle koskien Vaskiluodon osayleiskaavaluonnosta.

Kannanottomme on luettavissa virallisilta nettisivuiltamme http://vkaicv.nettisivu.org/

Tässä alla oleva on blogikirjoitus, joka on virallista lausuntoamme pidempi versio, jonkinlainen kooste kokouksessa käydystä keskustelusta.



Vaskiluodon metsän puolustamisella on pitkät perinteet

Vaasan keskustan asukkaat, ja siis myös Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry on perustamisestaan asti, vuodesta 1994, halunnut puolustaa Vaskiluodon metsää, "omana lähimetsänämme", ja arvostamme korkealle Vaasan yleiskaavan 2030 metsäalueen kaavamekintää V (virkistysalue)

Kokonaisuudessaan Vaskiluodossa on jatkossakin oltava kaikkea tätä:

- Toimiva ja kehittyvä satama
- Yritysten, työpaikkojen ja asumisen + veneilyn ym. vapaa-ajanviettoon tarkoitettuja alueita
- Riittävän laaja metsä, sekä meidän ihmisten virkistysalueeksi, että luonnon pysymiseksi elinvoimaisena    

Annoimme asukasyhdistyksemme edellisen lausunnon (3.12.2018) Vaskiluodon osayleiskaava OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) vaiheessa. Ko. teksti on myös tämän blogikirjoituksen lopussa.


28.8.2019 VKA ry:n hallituksen kokouksessa kävimme läpi kaavaluonnoksen karttoja ja tekstejä.



Vaskiluodon metsäalueen uhkia

 - Wärtsilän alueen eli Smart Technology Hub – teknologiakeskuksen asemakaavan saatua lainvoiman kesällä 2019, on nyt ilmennyt, että satamalla on merkittävää laajentumistarvetta (Teijo Seppelinin kommenttipuheenvuoro 19.8 Draamasalin infotilaisuudessa). Laajenemisen suunnaksi ilmoitettiin: kohti Wasalandian aluetta (metsää ei mainittu, kartalta näytettiin radan varrella olevia alueita).

- Vaskiluodon osayleiskaavan 2040 valmistelu saa rinnalleen samanaikaisesti tehtävän Reininkadun asemakaavan (Asemakaava vireillä: Reininkadun alue, ak1092). Sataman ja teollisuusalueiden laajentuminen saaren sisäosiin päin voi tilatarpeiden kasvaessa lopulta haukata aimopalat nykyisestä metsästä, eli V-merkinnän virkistysalueeesta.

-Vaskiluotoon mahtuu asuntoja lisää vain vähän. Ja nekin muualle kuin nykyiseen metsään! Kaavaluonnokseen on taas otettu mukaan jo yleiskaava vaiheessa KHO:n päätöksellä v. 2014 yli ruksatut Niemeläntien metsän puoleiset asuntoalueet, kaavamerkinnällä A. Tämä merkintä tulee poistaa.

- Myös Kuulahdenkadulle on ideoitu, (joskaan ei vielä kaavaluonnokseen piirretty) uutta asuinrakentamista kadun metsän puoleiselle alueelle. (Pertti Onkalon kommentti puheenvuoro 19.8. Draamasalin infotilaisuudessa). Tämäkin siis Vaasan yleiskaavassa olevalla V-kaavamerkin virkistysalueella. Nykyisten Kuulahdenkadun rakennukset riittävät, ja niille tulee osoittaa asiaankuuluvat rakennussuojelumerkinnät.

 - Kaavaluonnokseen on myös piirretty katkonuoliviivalla tieyhteys (yksisuuntainen joukkoliikenne?) suunnilleen nykyisen maastossa kumpuilevan kuntoiluradan/hiihtoladun kohdalle. Kun todetaan vielä se, että tällä kohdin kaupunki/Vaasan sähkö on sähkölinjan kunnostustöiden ohessa käytännössä kuivannut Haukilammen kosteikon, eli ”nopeuttanut maankohoamisilmiötä” ja näin tosiasiassa jo ”poistanut kartalta” kluuvilammen kosteikkoineen.

- Zip Adventure Parkin eli kiipeilypuiston ja sen parkkialue Niemeläntievarrella on myös muuttanut metsäaluetta. Mm. suo/kosteikkoalue parkkipaikan vieressä on käytännössä tuhottu. Niemeläntien varrella Segeliä vastapäätä, eli edellä mainitun parkkipaikasta etelään ojassa oleva karvakirveli esiintymä on jo vuosia kokenut kovia. Esiintymän jatkuva niittäminen tekee lopun tästä Suomen ilmeisesti ainoasta, ja viimeisestä lajin esiintymästä.


On todennäköistä, että edellä luetellut toimet toteutuessaan vaarantaisivat nykyisen Vaskiluodon metsäalueen säilymisen sellaisena ja sen laajuisena kuin se on Vaasan yleiskaavassa 2040 tarkoitettu. Vaarana oikeasti on metsän pienentyminen oleellisesti. Kerrotun 5 % sijaan kenties jopa useilla kymmenillä prosenteilla, ainakin jos vielä Zip Adventure Park saa luvan laajentaa toimintaansa syvemmälle metsään.

Vaskiluodon metsän puolustamisessa on kyse merkittävien luontoarvojen puolustamisesta, ja myös meidän ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestämme.

Metsän suurta merkitystä kaupunkiekologiassa ei ilmeisesti Vaasassa ymmärretä riittävästi. Vaskiluodon metsän säilyminen nykytilassa on ihmisten virkistysaluetta, V-merkintää, suurempi asia! Vedenkiertokulun vaikutukset pienalueen ilmasto-olosuhteisiin on aina tiedostettava tällaisia ratkaisuja tehtäessä. Myös luonnon monimuotoisuuden katoaminen meidän omien toimiemme seurauksena on tulevien sukupolvien näkökulmasta anteeksiantamatonta toimintaa.

Luontoarvoja on suojeltava, samoin Vaskiluodon vaiherikasta kulttuuri- ja rakennushistoriaa on kunnioittava riittävillä asiaankuuluvilla suojelumerkinnöillä.


Vaskiluotoon mahtuu vain vähän uutta asuntorakentamista

Vaskiluodossa ei ole mielekästä toteuttaa asuntojen uudisrakentamista läheskään siinä määrin kuin kaavaluonnos mahdollistaisi. Asuntoja on tulossa Vaasaan hyvin merkittävät määrät muille alueille. Vaskiluodossa entisen Fennon alue on helpoiten saatavissa asuntorakentamiseen. Entinen Wasalandian alue on jo kyseenalaisempi alue, etenkin jos satamatoiminnot laajenevat sitä kohti.

Leirintäalueen ja Niemeläntien metsän puolta emme pidä mahdollisina uusina asuinalueina. Nykytilanne on näiltä osin paras mahdollinen.

On hyväksyttävä alueen asuntorakentamista rajoittavat tosiasiat: öljysataman ja kemianteollisuuden turvallisuusmääräykset ja erityisesti liikennejärjestelyjen toteuttaminen siten, että kyetään ratkomaan nykyiset ja tulevat ongelmat koko Vaasanseudun parhaaksi.

Kasvavan sataman, teollisuuden, liikenteen tulevista päästöistä, myös pöly- ja meluhaitoista jne. on oltava luotettavat arviot jo kaavoitusvaiheessa. Eikä vaan suunniteltavasta alueesta, vaan laajemminkin. EPV siirtynee jollain aikataululla hiilenpoltosta biopolttoaineisiin, maanteitse ja/tai mahdollisesti laivalla tuotavaan puuhakkeeseen. Tästä kokonaisvaikutusten selvitykset ovat jääneet puutteellisiksi. Vaasan kaupungilla on kunnianhimoiset tavoitteet, ja niistä on pidettävä kiinni.

Esitetyistä kahdesta kaavakartta vaihtoehdoista

Jos päädytään rakentamaan entisen Wasalandian alueelle asuntoja ja palvelurakentamista, niin vaihtoehto 2 on parempi. Mikäli ko. alueelle laajenevat sataman ja teollisuuden varastotoiminnot, niin vaihtoehto 1 on toimivampi.


Vaasan satamatie

On vihdoin ratkaistava milloin ja miten edetään Vaasan satamatien toteuttamisessa! Koska kyse ei ole yksin Vaasan hankkeesta, vaan Vaasan koko seudun, Suomen valtion ja EU:n tiestä, on tämä tiehanke nostettava kaupungin päättäjien toimesta Vaasan kärkihankkeeksi, joka hoidetaan kunnialla maaliin asti!

Mainitsemme tämän, jälleen, sillä ei voida sanoa, ettei asia kuulu Vaskiluodon osayleiskaavaan. Sininen tie kulkee nyt, ja tulee jatkossakin kulkemaan Vaskiluodossa!


Myönteisiä asioita kaavaluonnoksessa

On hienoa, että lähes koko Vaskiluodon ympäri saadaan virkistyspolku, kävelyreitit lähelle rantaa kaikkien vapaaseen käyttöön. Satama-alueella tämä ei voi toteutua EU-tason määräysten vuoksi, muilta osin siis jatketaan jo C.A. Setterbergin käyttöön ottamaa kaupunkisuunnittelun periaatetta: merenrantoja ei yksityistetä vain harvojen käyttöön.

Kiitettävää on myös yleisdötilaisuuksien järjetäminen, pyrkimys avoimuuteen, vuorovaikutukseen eri intressiryhmien kesken. Nettiin, kaikkien luettavaksi on myös laitettu kiitettävästi taustamateriaalia asioihin perehtymistä varten.


Lopuksi pyydämme saada viitata vielä 3.12.2018 Vaskiluodon osayleiskaava OAS vaiheessa antamaamme mielipiteeseen

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n mielipide

Asia: Vaskiluodon osayleiskaava OAS

Vaasan kaupunki / kaavoitus Annika Birell, yleiskaavoittaja

Yhdistys käsitteli asiaa syyskokouksessa 20.11. ja hallituksen kokouksessa 3.12.2018.

Mielipide

1. Kiitos verkkokyselyistä yksityishenkilöille ja yrityksille.

2. Kiitos infon järjestämisestä jo tässä OAS-vaiheessa 14.11. Draamasalissa.

3. Kiitos lupauksesa julkaista selvityksiä (luontoselvitys tuli jo).

4. Yhdistyksemme pitää tärkeänä sataman kehittämistä, logistiikkayhteyksiä Vaasan kautta länteen, lännestä muualle Suomeen ja eteenpäin. Myönteisessä valossa tarkastellaan Wärtsilän suurhanketta ja teollista toimintaa teollisuudelle yleiskaavaan hyväksytyillä alueilla.

5. Asukasnäkökulmasta tavoitteena on Vaskiluodon metsän säilyttäminen kokonaisuudessaan virkistysalueena, kaavamerkinnällä V, varsinkin kun lähimmät virkistysalueet ovat ylikuormitettuja. Perusteluna Vaskiluodon metsän virkistyskäytölle on kantakaupungin asukkaiden lähivirkistysalueen tarve. Se korostuu, kun Vaasan keskustaa tiivistetään, korkeaa rakentamista lisätään ja liikenne kasvaa. Koulut, yhdistykset ja harrastustoiminta hyödyntävät Vaskiluodon metsää. Vaasan edustan metsällä on myös ilmaa puhdistava vaikutus. Luontoarvoista on pidettävä kiinni.

6. Vuoden 2016 Luontoselvityksessä ovat alueelta mainittuna mm. karvakirveli, syylälinnunherne ja tikankontti. Viimeksi mainitun kasvin kukkiva yksilö on yleensä vähintään 16 vuoden ikäinen. Siksi kasvia on hankala todentaa. (Lähde: Kasvit osa 4, WEILIN+GÖÖS, 2009, s. 120). Syylälinnunherne ja karvakirveli ovat olleet vuosittain havaittavissa metsän siimeksessä ja karvakirveli Niemeläntien varrella Segeliä vastapäätä. Vaskiluodon karvakirveli on Suomen ainut luonnonvarainen karvakirvelin esiintymä. Suomen luonnontieteellisessä museossa (LUOMUS, Helsinki) ollaan huolissaan sen kohtalosta (Dosentti Henry Väre, yli-intendentti). Luontoselvitys vaatii tarkennuksia ja suunnitelmia erityisesti ns. direktiivilajeista. Päätöksenteon on perustuttava etukäteisvalmisteluun ja noudattaa luonnonsuojelulakeja.

7. Asuntorakentamista Vaskiluotoon mahtuu, mutta vain vähäisessä määrin. Haasteita ovat öljysataman ja kemianteollisuuden turvallisuusmääräykset ja erityisesti liikennejärjestelyt Vaskiluodossa ja sieltä kantakaupungin suuntaan, sekä yhteys lentokentälle, logistiikkakeskukseen Sundomin kautta. Kuten olemme aiemmin todenneet tornitalo ei Vaskiluotoon sovi. Fennon alue on tiensä päässä. Uudisrakentainen voi esimerkiksi matalana puurakentamisena tulla kysymykseen, kunhan alueen juridiset kysymykset on ratkottu. Myös Wasalandian alue muuttaa muotoa. Voidaan suositella palvelu-, kulttuuri- ja asuntorakentamista.

8. Vaasan satamatieasia on ratkaistava. Kestämätön on tilanne, jossa Vaasan läpi ajaa rekkaralli (jopa vaarallisten aineiden kuljetus) ja yksityisautoilu kasvaa. Joukkoliikenne on nostettava suunnittelun kärkihankkeeksi! Mahdollisesti toteutuva Tori Parkin laajennus Vaasanpuistikon alle, ilmeisesti avolouhoksena, on huomioitava kokonaiskuvassa. Tässä yhteydessä on otettava uudelleen keskusteluun tunnelihanke ydinkeskustan alitse, koska liikenne kaupungin läpi on vilkasta ja vaarallista. Kantakaupungin kasvava autokanta, läpikulkuliikenne, Vaskiluodon suunnitelmat, Myrgrundin rakentaminen ja sundomilaisten työssäkäynti Vaasassa muodostuvat ison haasteen, kun Vaasan kauppatorin laidalla on liikennettä rajoittava avolouhosmonttu. Tämä on huomioitava.

9. Yhdistyksemme toistaa aikaisemman kantansa nykyisestä leirintäalueesta. Paikka on paras mahdollinen. Sen kehittämiseen pitää laittaa voimavaroja nykyistä enemmän. Spekulaatiot leirintäalueen siirrosta ovat olleet haitallisia alueen laadun nostamiselle. Vaasan yleiskaavan 2030 lainvoiman saaneessa kartassa on vedetty ruksit tekosaarisuunnitelman yli. Muita soveliaita alueita leirintäalueelle ei ole helppo löytää. On mielestämme jatkossakin kehitettävä nykyistä leirintäaluetta.

10. Wärtsilän suurhankkeessa on korostettava, että ko. alueelta purettavista rakennuksista pakon edessä pois muuttavien asukkaiden oikeudet on huomioitava. Yhteistyössä on etsittävä suotuisat ratkaisut asumiseen joko Vaskiluodossa, jos asukas niin haluaa, tai vaihtoehtoisesti muualla.






Kuvat: Asko Halme. Vaskiluotoa ilmasta nähtynä. Kuvausajankohta ei ole tiedossa.

Kuten Askon ottamista ilmakuvista näkyy, metsäalue ei ole mitenkään suuri.
Vaskiluoto yksinomaan satama-, teollisuus- ja varastoalueina olisi aika järkyttävä näky.

Tekstin koonti: Aimo Nyberg ,VKA ry:n varapuheenjohtaja ja tiedottaja
aimonyberg(at)gmail.com


torstai 29. elokuuta 2019

Muutama hyvä perhospäivä

Yllättävän lämpimistä kesäpäivistä on saatu nauttia vielä näin elokuun lopulla. Jopa helleraja meni paikoin rikki Vaasassa ja Pohjanmaalla.

Kesän perhosten toinen sukupolvi lentelee nyt loppukesän kukkaniityillä. Kaunista katseltavaa, vaikka ei jokaista lajia ja ötökkää tunnekaan.






Kuvat: AN 27.8.2019. Näiden perhoskuvien kuvausaika ja paikka on parin päivän takaa, Hämenkyrössä, Frantsilan yrttipuutarhassa.

Perhosia voi ihastella ja kuvatakin vielä jonkun aikaa, pitkälle syyskuuhun. Yksi parhaista paikoista kuvata perhosia Vaasassa on minulle ollut pesäpallostadionin takana oleva täyttömaalle (aikoinaan lumenkaatopaikkakin) tehty puistoalue. Siis alue, jossa on toisinaan koirien Agility koulutusta ja kilpailuja.

Katsellaan millainen sää huomenna on?

Ja mitä muuta tekemistä päivä tuo tullessaan.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

Vaasan keskustan osayleiskaava saa lainvoiman

Lainaus Vaasan kaupungin sivulta

Kuulutukset 21.8.2019

Keskustan osayleiskaava on hyväksytty


kuulutusaika 22.8.–6.9.2019

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vaasan keskustan osayleiskaavan 10.6.2019.

Kaava tulee voimaan tällä kuulutuksella.

Materiaalit

https://www.vaasa.fi/kaavoitus/oyk_keskusta
 
maankäyttö- ja rakennuslaki 200 § maankäyttö- ja rakennusasetus 93 §

Osayleiskaava koskee Vaasan keskusta-aluetta, mukaan lukien Onkilahden kaakkoisranta, hautausmaa-alue, Hietasaari, Hietalahden ranta- ja urheilupuisto, Kuparisaari, Etelä- ja Pohjois-Klemettilä sekä Vöyrinkapunki.

VAIHEET
vireille 5.3.2013
luonnos 17.3.-19.4.2016
ehdotus 1.6.-3.7.2017
2. ehdotus 10.9.-10.10.2018
hyväksytty 10.6.2019
lainvoima

Osayleiskaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön strategisen ja fyysisen kehittämisen työkalu. Sillä ohjataan yhdyskuntarakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä sekä sovitetaan yhteen erilaisia toimintoja. Keskustan osayleiskaavan tarkoitus on kehittää Vaasan keskusta-aluetta toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti sekä liikenteellisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena aluevarauskaavana. Astuessaan voimaan se korvaa Vaasan kokonaisyleiskaavan keskusta-alueen osalta ja ohjaa asemakaavan muutosten laadintaa alueella.

Osayleiskaavan päätavoitteet ovat keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden vahvistaminen, kaupunkirakenteen kehittäminen energiatehokkaasti ja resurssiviisaasti, keskustan laajentaminen ja tiivistäminen sekä asukasmäärän nostaminen, liikenteen ja liikkumisen kehittäminen keskustassa, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan huomioiminen sekä ilmastonmuutoksen ja maankohoamisen vaikutusten huomioonottaminen tulevaisuuden kaupunkirakenteessa ja rantaviivassa.

Lainaus päättyy

Perehdy asiaan halutessasi perusteellisesti, yllä mainitun nettilinkin kautta. Lue liitteet ja selvitykset

LIITTEET
-osallistumis- ja arviointisuunnitelma
-kaavakartta
-kaavaselostus
-lausunnot ja muistutukset sekä vastineet

SELVITYKSET
-keskustastrategia arviointi
-Eteläisen Kaupunginselän saariketjun vaikutuksista
-Etelä-Klemettilän kehittämisen selvitys ja suunnitelma
-korkean rakentamisen selvitys
-kulttuuriympäristöselvitys liikenneselvitys
-luontoselvitys
-täydennysrakentamisselvitys
-ullakko- ja kattorakentamisselvitys
-hulevesiselvitys kaupallinenselvitys

Lisätietoja kaavoitusarkkitehti Emma Pitkäjärveltä kaupungin kaavoituksesta emma.pitkajarvi(at)vaasa.fi


Miltä Vaasa näyttää 10 vuoden kuluttua? 

Toteutuuko tulevaisuus sellaisena kuin se vuosikymmeniä aikaisemmin kaavoitetaan?

No ei kaikki tietenkään, suunnitelmien suuntaisesti kyllä, ja osin jopa täysin, mutta aika tulee muuttamaan suunnitelmia paljon. Yleiskaavan, ja osayleiskaavan jälkeen tulevat vielä pienempien alueiden asemakaavat ja sitten vielä toteutettavien hankkeiden rakennuspiirustukset.

Muutoksia aiheuttavat – elämän eteenpäinmeno. Taloudelliset, poliittiset, tuotantoteknilliset seikat, jopa ajantrendit, vapaassa markkinataloudessa meidän ihmisten kulutustottumukset, muotiseikat, ns. ajanhenkikin.

Asiat muuttuvat ajan myötä, hyvätkin suunnitelmat voivat muuttua ajastaan jälkeen jääneiksi hyvinkin nopeassa tahdissa. Itse asiassa olemme nyt tämän tapaisessa murrosvaiheessa 2020-luvun koittaessa. On valtavan paljon asioita, joita ei kannata, eikä enää edes oikeastaan voi tehdä kuten ennen.

Entiseen hyvään, turvalliseksi koettuun elämään nojaavat usein ikääntyneet ihmiset. Pitkä elämänkokemus antaa ilman muuta viisautta arvioida asioita, mutta vaarana on vanhoihin toimintatapoihin juuttuminen, ja kyvyttömyys etsiä ja löytää uusia mahdollisuuksia.

On tärkeää, että kaupunkisuunnittelua ammatikseen tekevät virkamiehet, suunnitelmien ja selvitysten laatijat saavat tehdä työtään huolella ja joskus jopa pitkäänkin. Huolimaton työ, virheellisiin lähtökohtiin pohjautuva tulevaisuuden suunnittelu ei ole kenenkään etu, ja jää lopulta tulevien sukupolvien korjattavaksi ja maksettavaksi.

Nykytilanteessa korostuu edustuksellisen demokratian päättäjien tärkeä rooli. Kyvyt ottaa asioista selvää, suoranainen uteliaisuus tarttua eri intressien näkökulmiin, luottamus vuorovaikutukseen, ja lopulta vahvuus tehdä päätöksiä demokratiamme tarjoamissa puitteissa. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Kun tämä politiikan määritelmä on poliitikolla johtotähtenään, uskon hänen saavan parhaan työn ilon, niin paikallistasolla kuin isommissakin ympyröissä.

Lähiympäristömme, koko Suomi ja maailma muuttuu joka hetki. Myös muista syistä kuin ihmisen vaikutuksesta. Olemme mukana muutoksessa, halusimmepa sitä tai ei.

Kuvalainaus: Vaasan kaupungin sivuilta

Teksti: Aimo Nyberg

Miten Vaasassa liikutaan vuonna 2035?

Lainaus kaupungin sivulta

Miten Vaasassa liikutaan vuonna 2035? – vastaa kyselyyn, vaikuta ja voita


Kuvalainaus  Vaasan kaupungin sivulta


Vaasan kaupunki on käynnistänyt kestävän liikkumisen ohjelman, joka antaa suuntaviivat ja helpottaa liikkumiseen liittyvien arjen valintojen tekemistä Vaasassa. Kuntalaiset voivat nyt vaikuttaa ohjelman toteutukseen vastaamalla kyselyyn verkossa tai pääkirjastossa (os. Kirjastonkatu 13).

Ohjelma vastaa kysymykseen, miten Vaasassa liikutaan, kun kaupunki on hiilineutraali vuonna 2035. Kysely on avoinna kaikille kuntalaisille, vastausaikaa on 1.9. saakka.

Kyselyyn pääset tästä

https://www.vaasa.fi/uutinen/miten-vaasassa-liikutaan-vuonna-2035-vastaa-kyselyyn-vaikuta-ja-voita


Lainaus päättyy

Omat vastaukseni on nyt annettu. Jään odottamaan, jos vaikka voittaisin 100 € lahjakortin pyörähuoltolikkeeseen.

Toki asia on niin, että pyörän, ja vaimon pyörän, ja aikoinaan lasteni pyörät olen aina osannut, halunnut huoltaa itse. Autokin minulla on. Sen huoltaminen ei minulta onnistu. Ymmärrän kyllä, että nämä kulut lankeavat luonnollisesti minulle itselleni maksettavaksi. 

Mukavaa ja turvallista liikkumista kaikille vaasalaisille, tasapuolisesti, niin jalankulkijoille, pyöräilijöille, joukkoliikennetä käyttäville kuin myös autoilijoille!

Aimo Nyberg



maanantai 26. elokuuta 2019

Reininkadun alueen asemakaavoitus alkaa

Vaskiluodon kaavoitusasioissa on nyt niin sanotusti vauhti päällä.

Parhaillaan käynnissä olevan Vaskiluodon osayleiskaavan rinnalla on nyt päätetty tehdä myös asemakaavamuutos Reininkadun alueella. Aikaisemmin kesällä valmista tuli Wärtsilän kaavan eli
Smart Technology Hub – teknologiakeskuksen asemakaavan osalta.

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on 22.8.–6.9.2019 nähtävänä kaavoituksessa ja kaavoituksen kotisivuilla.

https://www.vaasa.fi/ak1092-reininkadun-alue


Reininkadun alueen asemakaavoitus alkaa 

Kuulutusaika 22.8.–6.9.2019

Asemakaava vireillä: Reininkadun alue (ak1092) 

Kaavamuutosalue sijaitsee Vaskiluodon teollisuusalueella, suunnitteilla olevan Smart Technology Hub – teknologiakeskuksen itäpuolella. Tavoitteena on osoittaa rakennusoikeutta toimitila-, teollisuus- ja varastorakentamiselle, joka palvelee sataman toimintaa ja lähialueiden yritystoimintaa. Alueen kortteli- ja tontinrajoja sekä liikennealueita tarkistetaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan tavoitteista voi esittää mielipiteitä kaavoitukselle 22.8.–6.9.2019 

Alueen kortteli- ja tontinrajoja sekä liikennealueita tarkistetaan. Asemakaavalla ei osoiteta rakentamista nykyisille viheralueille, mutta osa uusista katualueista voidaan joutua linjaamaan osittain niiden kautta. 

Kaavamuutoksella pyritään mahdollistamaan Vaskiluodon osayleiskaavatyössä ja Smart Technology Hub – asemakaavan valmistelutyössä suunniteltuja liikennejärjestelyjä. Tavoitteena on erottaa Suomen sokerin alueelle suuntautuva liikenne sataman ja teollisuusalueen raskaasta liikenteestä. Tavoitteena on myös parantaa Suomen sokerin alueelle suuntautuvia kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksiä.

Lainaus päättyy



Kuvituskuva: AN, 5.6.2019, Vaskiluodossa oleva Reininkadun kyltti kertoo, kenen mukaan katu on saanut nimensä.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg


Vaasalaiset ja meri, ennen ja nyt

Kuvia, maalauksia ym. meriaiheesta Pohjanmaan museossa

https://vaasankaupunginmuseot.fi/pohjanmaan-museo/museo/pohjanmaan-museo/

Lainaus sivulta

Esillä nyt

Meri vie, meri tuo 6.6.–20.10.2019

”Pohjanmaan museon kesänäyttely kertoo meren roolista taiteen ja kulttuurin historiassa. 

Suomen rannikoilla ja saaristoissa meri on koko ajan läsnä. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa se tarjosi ihmisille elannon, ammatin ja kulkuväylän. Samaan aikaan meri oli arvaamaton ja saattoi ottaa yhtä nopeasti kuin oli antanutkin. 

Merimaisema symboloi myös liikkumista ja muutosta. Meren ylitse kulki tavaraa ja ihmisiä, mutta myös uusia ideoita, ajatuksia ja vaikutteita. Vesireittien kautta Suomi on ollut vuosisatojen ajan yhteydessä Itämeren ympäristöön, Manner-Eurooppaan ja kauemmaksikin. 

Suomi on helposti nähty syrjässä olevana maana kaukana Itämeren, Suomenlahden ja Pohjanlahden takana, mutta varsinkin rannikolla meri on muovannut ja liikuttanut ihmisten elämää läpi historian, toteaa näyttelyn kuraattori, taidehistorioitsija Tuija Peltomaa. 

Näyttelyyn on valittu useita teoksia mm. Oscar Kleinehilta, Berndt Lindhomilta ja Victor Westerholmilta, jotka ovat tunnettuja meriaiheisista töistään. Näiden lisäksi mukaan on haluttu nostaa teoksia taiteilijoilta, jotka harvemmin yhdistetään merimaalaukseen. Laivojen ja avomeren lisäksi teemaa tarkastellaan saaristo- ja rannikkomaisemien, satamakuvausten ja henkilökuvien kautta. Meri on läsnä näyttelyssä niin luonnonympäristönä, työn ja elannon tuojana kuin vapaa-ajanmaisemanakin. 

Pohjanmaan museossa on esillä yli 70 taideteosta 1800-luvun puolestavälistä 1950-luvulle. Tänä aikana Suomi muuttui hiljalleen maaseutuyhteiskunnasta kaupungistuvaksi yhteiskunnaksi. Rannikoilla pienien kalastajayhteisöjen rinnalle syntyi kaupunkeja, joiden satamia leimasi toimeliaisuus sekä monien kielten ja kulttuurien kohtaaminen. Sekä perinteet että modernin ajan ilmiöt näkyvät sekä näyttelyn teoksissa että niiden kuvaamissa aiheissa.”

Lainaus päättyy


Kuva: AN. Einari Uusikylän maalaus, tyypillistä vaasalaista rantamaisemaa. Teos yksityisomistuksessa.

Vaasalaisissa kodeissa, ja muualle muuttaneiden vaasalaisten asunnoissa saattaa nähdä hienoja meriaiheisia maalauksia, Einari Uusikylän lisäksi monelta muultakin, kuuluisuuttakin saaneelta, ja myös jo valitettavasti unohduksiin jääneiltä taiteilijoilta.

Nyt kysynkin, onko sinulla kotisi seinillä vaasalaistaa taidetta, josta haluaisit kertoa sanoin ja kuvin?

Tai haluaisit, että jostain taiteilijasta / teoksesta tehdään tähän blogiin esittelykirjoitus. Kyse ei ole mistään perusteellisesta tutkimuksesta, taidehistoriallisesta tutkielmasta, mutta tärkeästä asiasta silti.

Pienillä ”sirpaletiedoillakin” on merkitystä. Harmillisinta kun on se, ettei kukaan tajua tällaisia muistoja, ihmisiltä toisille siirtyneitä ajankuvauksia laittaa talteen mihinkään.

Eläkkeellä olevana kuvisopena tällainenkin kulttuuriperinnön kerääminen kiinnostaa minua. Syksyn mittaan teen tähän blogiin, vaasaennenjanyt, ainakin muutaman jutun tästä teemasta.

 Aiheita saa siis mielellään ehdottaa, ja mielellään tulla mukaan jakamaan omia muistoja, tietoja, valokuvia vaasalaisista 1900-luvun kuvataiteilijoista.

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg


Parempaan pystyttävä


Kuva: AN, heinäkuu 2019. Vaasan edustalla meriveden pinnalla kukkivaa ahvenvitaa, lokin sulka, ja vedessä … ties mitä?

Kesän 2018 jälkeen oletus oli varmaankin kaikilla, ettei koettu jätevesikatastrofi toistu enää tulevina vuosina.

Toisin kävi. Onkilahteen valui tämän vuoden 2019 heinäkuun lopulla Kirkkopuistikolle keväällä valmistuneesta kerrostalosta hulevesiputkeen väärin kytketyn jätevesiviemärin puhdistamolle tarkoitetut p….t puolen vuoden ajalta.

Täysin käsittämätöntä huolimattomuutta, jossa syyllisiä eivät mielestäni ole vain jokin yksittäinen taho, tehty virhe, tai tekemättä jätetty teko, vaan ennemminkin koko porukka: suunnittelusta alkaen, toteutuksen jokaiseen vaiheeseen asti. En voi mitenkään käsittää sitä, itsekin nuoruudessani rakennustyömaalla apumiehenä olleena, että nykypäivänä töissä on sellaisia työmiehiä, jotka eivät tajunneet mitä tekivät, kun kytkivät jätevesiputken hulevesijärjestelmään.

Vastuunottamisesta tapahtuneesta vahingosta pitää tottakai kääntyä työmaavalvonnan ja viranomaistenkin puoleen. Mitä kaikkea tästä seuraa, siitä kuultaneen vielä.

Viime vuonna tätä pidettiin harmillisena yksittäistapauksena. Eikä nytkään tätä pidä ajatella uutena normaalina. Ei kahta ilman kolmatta sanonta ei missään nimessä saa tällä kertaa pitää paikkaansa.

Kaupungin toimiin asian hoitamisessa tulee luottaa, kuten myös uskoa rakennusfirmojen kykyyn korjata virheensä.

On hyvä, että asia sai suuren julkisuuden, ja että me tavalliset asukkaat olemme painavan kantamme vahvasti eri somen kanavilla ilmaisseet. Taisi olla niin, että tämän kesän, heinäkuisen vuodon, toi esille yksityinen kansalainen. Lomakauden viranomisvalvonnan lisäksi näyttää olevan tarpeen, että vaasalaiset antavat omaa palautettaan aina välittömästi, kun näkevät puutteita, vakaaviakin ongelmia lähiympäristössämme.

Sisäsatamaan suunnitellaan kelluvaa terassia, uimapaikkaa jne. Hietasaaressa ym. olevat yrittäjät, ja jokainen merestä, uimisesta, kesästä nauttiva vaasalainen ja turistit ansaitsevat parempia tulevia vuosia 2020-luvulla!

Syksyt ovat Vaasassa yleensä kaunista ja lämmintäkin aikaa. Uimakautta on mahdollista jatkaa vielä!

Kaupungin sivuilta voi seurata vedenlaatumittausten tilannetta.

Viimeisin tiedote: 26.8.2019

https://www.vaasa.fi/uutinen/vaasan-kaikki-uimarannat-ovat-kaytossa


VAASAN UIMARANNAT

https://www.vaasa.fi/palvelut/vaasan-uimarannat

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

sunnuntai 25. elokuuta 2019

Kalakellari

Löytyihän se.

Pääsin Sepon matkaan tällaiseenkin kohteeseen, kun teimme pienimuotoisen kotiseutukierroksen Vanhassa Vaasassa. Varsinainen kuvauskohteemme oli Rojekti X= hankkeen, eli Vaasan patsaiden ym. muistomerkkien luetteloinnin vielä puuttuva kohde: Nälkävuosien muistomerkki 1867 – 1868. Tämän kohteen esittely on tulossa vielä elokuun 2019 aikana.

Sepolle kiitos ansiokkaasta oman synnyin- ja lähikotiseutunsa esittelystä. Meikäläiselle tällaisena junantuomana vaasalaisena (kuitenkin jo 37 vuotta kaupungissa asuneelle), on todella hienoa saada kuulla kaikenlaisista pienistäkin Vaasan historian yksityiskohdista.

Kahdessa kolmessa sukupolvessa on näissä maisemissa tapahtunut paljon. Ihmisen toteuttamassa rakennetussa maisemassa, ja tietenkin myös ihan luonnontilassa olevissa kohteissa, sillä maankohoamisilmiön aiheuttamana rantaviiva siirtyy edelleen ”melkoisella vauhdilla”, kun uutta maata paljastuu merestä maan kohotessa n. 0,8 cm vuodessa.

Nyt tämän alla esitetyn kalakellarin vieressä on asutusalue, ja lähellä viljavia peltoja.


Täällä sen jossain on oltava.


Suuaukko näyttää olevan tuolla.


Saadaanko siitä otettua kuvia sisältä?


Ahdas se on, jotain kuitenkin näkyy.


Kaloja tuolla on voitu säilyttää, pitää viileässä. Siihen tarkoitukseen tämä on ollut ilmeisen sovelias. Mitään isompaa täällä tuskin on voitu koskaan säilyttää, tai pitää piilossa?


Paikka on aikamoisessa pusikossa. Tarkkaa osoitetta ei tässä nyt kerrota. Jos kuitenkin lisäfaktaa jollain on, niistä olisi hienoa saada kuulla, ja täydentää myös tätä blogijuttua tarinoilla ja mahdollisesti vanhoilla kuvillakin tähän kalakellariin liittyen.

Seppo: ”Tuollaisena paikan muistan vuosikymmenten takaa”.

Kuvat: AN, 20.8.2019.

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Kiitokset paikallisoppaana olleelle Seppo Rapolle.


tiistai 20. elokuuta 2019

Onnistunut yleisötilaisuus Vaskiluodon osayleiskaavaluonnoksesta

Näin siis eilen 19.8.2019 Draamasalissa, lyhyt yhteenveto illasta

Lainaus kaupungin kaavoituksen sivuilta

Osayleiskaavaluonnos on nähtävillä 1.7. –30.8.2019 Teknisessä virastossa, Kirkkopuistikko 26 A, 2. kerros, sekä Vaasan kaupungin kotisivuilla:
 
https://www.vaasa.fi/vaskiluodon-osayleiskaava-2040

Lausunnot kaavaluonnoksesta tulee toimittaa kaavoitukseen 30.8.2019 mennessä osoitteeseen Kaavoitus, PL 2, 65101 VAASA, tilapäiseen käyntiosoitteeseen Vaasanpuistikko 17 (6. kerros) tai sähköpostina: kaavoitus@vaasa.fi.

Kaavaluonnosta voi myös vielä kommentoida nettikyselyn kautta

https://app.maptionnaire.com/fi/6673/

Lainaus päättyy

Draamasalin infotilaisuus 19.8.2019, eli luonnosvaiheen kuulemistilaisuus kiinnosti kohtuullisen hyvin vaasalaisia. Paikalla oli tietenkin vaskiluotolaisia, ja myös muita, Vaasan keskustassa asuvia, Sundomissa ja muillakin asuinalueilla asuvia aktiivisia kansalaisia.

Vielä luonnosvaiheessa oleva Vaskiluodon osayleiskaava 2040 esiteltiin pääpiirteittäin kaupungin kaavoituksen toimesta. Sen jälkeen saimme kuulla viiden asiantuntijan kommenttipuheenvuorot:

Matias Jungar: Asuminen

Matti Tuomaala: Luonto

Teijo Seppelin: Satama

Anna Måtts-Fransén: Yritykset ja logistiikka

Pertti Onkalo: Kaupunkirakentaminen ja kiinteistötalous

Tilaisuus jatkui ilta kahdeksaan asti pienryhmien pöytäkeskusteluilla. Jokaisessa pöydässä oli ainakin yksi kaupungin kaavoituksesta kuulemassa ja kirjaamassa esiin tulleita mielipiteitä. Saimme lopuksi kuulla näiden pöytäkeskustelujen yhteenvedot, ja myös ohjeistuksen jatkokommentoinnista ja koko prosessin aikataulusta.

Kaavoituksen toimesta tilaisuutta oli valmisteltu huolella, ja paikalle oli saapunut suuri määrä kaavan valmistelussa mukana olevia henkilöitä. Aikaa olisi tarvittu toki enemmän, sillä isoista asioista on kysymys. Tilaisuutta varten oli laadittu Vaskiluodon osayleiskaavan tavoitteet (13 kohtaa), ja Kaavatavoitteiden mukaiset apukysymykset (- Alueen potentiaali, - Intressien yhteensovittaminen, - Yhdyskuntarakenne, - Luonto ja virkistys, - Liikenne, logistiikka ja satama, - Muut asiat)

Eri pöydissä painottuivat ne asiat, jotka siinä istuvia eniten kiinnostivat. Toivotaan, että kokoamalla nämä kaikki yhteen, kaavoituksessa saadaan riittävän monipuolinen kokonaiskuva, ja tätä luonnosvaihetta seuraa v.2020 alkupuolella sellainen lopputulos, ehdotus Vaskiluodon osayleiskaavaksi 2040, josta päättäjämme löytävät yhteisymmärryksen, ja josta ei mikään taho lähde valituksia tekemään.

Asukasyhdistyksemme Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf laatii oman lausunnon ko. kaavaluonnokseen liittyen hallituksemme kokouksessa 28.8.

Vaskiluoto on yhdistyksemme toimialuetta (maininta säännöissämme), etenkin virkistysalueiden osalta.

Silta Vaskiluotoon yhdistää kauniin ruutukaavakaupunkimme ja virkistystä tarjoavan monikäyttöisen, ”vihreämmän luontohelmen”, olkaamme tästä suuresti kiitollisia.

Haluan luottaa siihen, että kaupungissamme ymmärretään laajasti, että Vaskiluoto alueena on sekä merkittävä satamasaari, että ihmisten saari.

Vaskiluoto on:

- Suomen ja Vaasan portti länteen, ts. merkittävä satama- ja teollisuusalue, logistisine yhteyksineen
- suurten ja pienenpien yritysten, monenlaisten palvelujen toiminta-aluetta
- asuinalue nykyisille ja uusille vaasalaisille
- kantakaupungin asukkaiden, kaikkien vaasalaisten ja turistien monipuolinen virkistysalue
- luontoarvoja suojeleva, vaiherikasta rakennus- ym. historiaansa kunnioittava alue Vaasassa


Ollaan mukana vaikuttamassa. Ratkaisuja ei kukaan tai mikään taho voi yksipuolisesti sanella. Kaikkia tarvitaan mukaan, erilaisten näkökulmien esiintuomista, halua vuorovaikutukseen, luottamusta demokraattisiin prosesseihin. Näin tämänkin vaan on hyvä mennä, nyt ja jatkossakin.

Aimo Nyberg VKA ry:n varapj.



Kuva: AN. 28.7.2019. Vaskiluodon öljysatama.

Valitsemani kuvituskuva ei liity ylläolevaan kirjoitukseen. Vaskiluodon tulevaisuuteen kylläkin, ainakin siinä mielessä, että öljysatamamien turvallisuusmääräykset estävät uusien asuntorakennusten tekemisen tietyn etäisyyden sisälle näistä öljysäiliöistä.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

maanantai 19. elokuuta 2019

Vaskiluodosta kolme näkökulmaa

Kymmenen vuoden ajan, jonka olen ollut mukana Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksessä, on Vaskiluotoa aina haluttu yhdistyksessämme tarkastella näistä kolmesta päänäkökulmasta:

Satama 

Vaasalle on ensiarvoisen tärkeää, että nykyinen satama voi hyvin, pysyy elinvoimaisena ja kehittyy edelleen tulevinakin vuosikymmeninä. Siis nykyisellä paikallaan ja vähintään tämänhetkisellä statuksella valtakunnan satamaverkostossa.

Teollisuuden työpaikat ja asuminen

Sataman välittömässä läheisyydessä olevat teollisuudelle ja uusillekin yrityksille osoitetut alueet ovat mitä parhainta tukea seudun vientivetoisille yrityksille, mm. erittäin vahvalle energiaklusterille.

Myös asuntoja tarvitaan alueella tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Ratkottavia asioita ovat kuitenkin

1. nykyisen öljysataman turvallisuusvyöhyke, eli kuinka lähelle ainakin toistaiseksi olemassa olevia öljysäiliöitä voidaan uusia asuntoja rakentaa.

2. ja liikennejärjestelyt. Vaskiluoto on saari, johon on Vaasan suunnasta vain yksi väylä. Ehdottomasti tarvitaan Vaasan satamatie Vaskiluodosta Sundomin kautta Vaasaa ympäröiville valtateille, etelään ja pohjoiseen lentokentän/logistiikkakeskuksen kautta. Nykyisen Vaasan keskustan läpiajoliikenne uhkaa kasvaa kohtuuttomiin mittasuhteisin, ellei tätä jo kauan tiedossa ollutta ongelmaa vihdoin ratkaista!

Metsä ja muut virkistysalueet

Vaskiluodon metsän tinkimätöntä puolustamista, plus muidenkin vapaa-ajanviettomahdollisuuksien, kuten veneilyn, turvaamista kaikille vaasalaisille, on joidenkin taholta pidetty turhanpäiväisenä, jopa Vaasan edun vastaisena toimintana.

Mielestäni tämä näkökulma on kokonaisuuden kolmas tukijalka. Metsä jo itsessään on kaupungille ekolooginen suoja-alue: tuulet, sateet, myrskyt… Metsä on valtavan monipuolinen virkistysalue, ja itse asiassa ollut jo vuosikymmenet kaavoihin merkittynä kantakaupungin asukkaiden lähivirkistysalueeksi!

Niemeläntien metsänpuoleista aluetta ehdotettiin kerrostalorakentamiseen jo kymmenkunta vuotta sitten Vaasan yleiskaava 2030 vaiheessa. V. 2014 Korkein hallinto-oikeus veti ruksit suunnitelmien päälle. Mitkä ovat kaupungin perustelut nyt, ainakin tässä vaiheessa vielä hieman matalampien kerrostalojen rakentamiselle samoille paikoille Segeliä vastapäätä. Nykyinen kuntoilurata ja mahdollisesti myös Zip Adventure Park joutuisivat siirtymään ”syvemmälle” tätä kapeaa metsävyöhykettä.

Muutokset ovat välttämättömiä 

Vaskiluodon tulevat muutokset vaikuttavat toki nimenomaan Vaskiluotoon, mutta erittäin suuressa määrin myös Vaasan keskusta-alueeseen. Tästä syystä nyt tehtäviä ratkaisuja on kyettävä näkemään käsittelyssä olevaa kaava-aluetta laajempana kokonaisuutena.

Moni muukin kuin minä miettii varmasti näitä:

- nykyisen leirintäalueen mahdollinen siirto jonnekin muualle, tilalle tehtäisiin asuntoja. Mutta minne leirintäalue siirretään?

- Niemeläntien länsipuolelle, yleiskaavaan merkitylle virkistysalueelle (V), on suunnitelmissa taas kerrostaloalue (vastoin korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä v. 2014). Mikä takaa, etteivät ko. pienkerrostalot ala ”kasvaa”, kun toteutus vaihe koittaa?

- kevyenliikenteen yhteys Palosaaren Pikisaaresta Vaskiluotoon, eli nykyisten purjehdus- ja veneseurojen toiminnan merkittävä hankaloittaminen. Ts. purjeveneet, isommat alukset eivät kai voi silloin enää Vaasan edustalle tulla?

- rakennus- ja luonnonsuojelun huomioiminen lakien edellyttämällä tavalla. Luonto ja rakennukset eivät itse osaa puhua, - löytyykö näille vielä puolustajia?


Vaasalla on mielestäni hyvät edellytykset ottaa seuraava suuri harppaus eteenpäin. On hyvin tärkeää, että Vaasan keskustan osayleiskaavan, ja Vaskiluodon osayleiskaavan käsittelyissä kyetään nyt toimimaan päättäväisesti korkealla osaamisen tasolla, tyytymättä huonoihin ratkaisuihin.

Tämä onnistunee parhaiten yhteistyöhön luottaen, ts. uskoen päättäjien, virkamiesten ja laajaan asianosallisten, eri intressiryhmien vastuunkantoon. Pitkäjänteinen, demokraattinen asioiden eteenpäin vieminen on paras onnistumisen tae, - näin myös meillä täällä Vaasassa.



Kuva: AN 15.9.2011. Vaskiluodon siltaa saneerattiin, levennettiin ja vahvistettiin. Tulos on upea. Aikaan kyllä saadaan, kun tahdotan.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg
VKA ry /ICV rf varapj.

Yllä oleva on allekirjoittaneen ajatuksia. Asukasyhdistyksemme VKA ry:n virallinen kanta Vaskiluodon osayleiskaavaa 2040 asiassa päätetään hallituksemme kokouksessa parin viikon sisällä (ennen 30.8.).



sunnuntai 18. elokuuta 2019

Vanhan Vaasan raunioille katos?

Saadaanko Pyhän Marian kirkon raunioille joskus vielä suojakatos? 

Suunnitelmia, ainakin viitteellisiä havainnekuvia, on tehty kaupungin kaavoituksen toimesta. Erilaisia mielipiteitä asiasta on myös kuultu niin asiantuntijoilta kuin tavallisilta ihmisiltä.

Hyväksytty alueen asemakaava 
 
https://www.vaasa.fi/ak1074

Kaupunginvaltuusto on 10.12.2018 hyväksynyt asemakaavan ja tonttijaon muutoksen, joka koskee 28. kaupunginosan puisto-, katu- ja liikennealueita. Asemakaava on saanut lainvoiman 1.2. 2019.

Kaavakartta ja kaavaselostus on luettavissa yllä mainitulta sivuilta. Siinä on mukana perusteellista selvitystä alueen historiasta ja mm. viitteellisiä havainnekuvia raunioiden mahdollisesta kattamisesta.


Tältä näytti Pyhän Marian kirkon raunioilla elokuussa 2019













Kuvat: AN 17.8.2019

Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg


Lue myös Tapio Parkkarin kirjoitus vaasalaisia infossa 18.6. 2019
Näe syvemmälle Vaasaan: Mitä Pyhän Marian raunioille pitäisi tehdä? Julkaistu ensimmäisen kerran helmikuu 25, 2008

http://vaasalaisia.info/nae-syvemmalle-vaasaan-mita-pyhan-marian-raunioille-pitaisi-tehda/



lauantai 17. elokuuta 2019

Vanha Vaasa -päivä 18.8.2019

Mainostan ja suosittelen kaikille tätä kotiseututapahtumaa! Siis kaikille meille muillekin, eikä vain Vanhan Vaasan asukkaille.




Vanha Vaasa päivä / Gamla Vasa dagen

Sunnuntaina 18. elokuuta 2019 klo 10.00 -

Tapahtuman järjestää Vanha Vaasa asukasyhdistys yhdessä muiden tahojen kanssa, kuten Vaasan kaupunki, seurakunta, eri yhdistykset ja alueen aktiivit.

Ohjelmasta saa tietoja esim. Vanhan Vaasan museon sivulta

https://vaasankaupunginmuseot.fi/vanhan-vaasan-museossa-on-sunnuntaina-18-8-ohjelmaa-kaiken-ikaisille/
 
ja museon facebook sivulta

TÄÄLTÄ

 Lainaus

"Vanhan Vaasan museo on mukana sunnuntaina 18. elokuuta pidettävässä Vanha Vaasa -päivässä. Museolla on päivän aikana maksutonta ohjelmaa koko perheelle. Museossa voi nähdä vanhoihin asuihin pukeutuneita historian elävöittäjiä ja pihalla voi pelata pihapelejä, kirmata keppihevosradalla tai kuunnella musiikkia. Kaiken ikäisille sopivaan vaakunatyöpajaan voi osallistua klo 11-16. Museossa pidetään yleisöopastukset ruotsiksi klo 12 ja 14 sekä suomeksi klo 13 ja 15. Kierrokselle mahtuu enintään 30 osallistujaa. Vanha Vaasa -päivän järjestää Vanhan Vaasan asukasyhdistys. Vanhan Vaasan museo löytyy osoitteesta Kauppiaankatu 10. Museossa on pieni kahvila ja sen yhteydessä museokauppa. Museo on avoinna elokuun loppuun saakka ti-su klo 10-17 ja sisäänpääsy on tänä kesänä ilmainen. 

*** 

Gamla Vasa museum deltar i Gamla Vasa-dagen som arrangeras söndagen den 18 augusti. Museet har gratis program för hela familjen under dagen. I museet kan man se människor återuppliva historien i dräkter från gamla tider och man kan spela gårdsspel, ränna runt på käpphästbanan eller lyssna på musik. En verkstad där heraldiska vapen tillverkas och som lämpar sig för alla åldrar kan man delta i kl. 11–16. I museet hålls guidningar för allmänheten på svenska kl. 12 och 14, och på finska kl. 13 och 15. På en guidning ryms högst 30 deltagare med. Gamla Vasa-dagen ordnas av Gamla Vasa invånarförening. Gamla Vasa museum finns på adressen Köpmansgatan 10. I museet finns ett litet kafé och i samband med det en museishop. Museet håller öppet till slutet av augusti ti–sö kl. 10–17, och i sommar är det gratis inträde."

Lainaus päättyy


Tänään lauantaina 17.8. Vanhassa Vaasassa  näytti iltapäivällä tältä



Vanhassa Vaasassa on nykyään hyvät tienviitat ja infotaulut.


Uusin "löytö", torialue 1700-luvulta on varmaankin monelta vielä näkemättä (infotaulukaan ei vielä ole).


Asemakaavakartta -teos on jälleen alkuperäisellä paikallaan museon päätyseinällä.



Pohjanmaan museon toimesta myös tähän v. 1808 - 1809 Suomen sodan muistomerkkiin on saatu palautettua siitä vuosikymmeniä puuttunut osa (Jämtlands fältjägarr. –rykmentin ”nappi” eli sinetti).





Pyhän Marian kirkon raunioilla käy turisteja, ja nykyään jo ihan vaasalaisiakin. Historiasta riittäisi tutkittavaa vielä vaikka kuinka.



Alue ei ole kovin laaja, silti katsottavaa ja ihmeteltävää kyllä riittää, useammaksikin kerraksi.


Kuvat: AN 17.8.2019.




HUOM! 

Myös Vanhan Vaasan patsaisiin ym. muistomerkkeihin voi tutustua milloin vain, omatoimisesti Vaasan kaupungin karttapalvelun mobiilisovelluksen avulla. Kulkemalla kännykkä mukanaan patsaalta toiselle paikan päällä, tai vaan virtuaalisesti kotikoneella, tabletilla, kännykällä.

Ellet ole jo tutustunut tähän sovellukseen, niin kurkkaa tänne

https://kartta.vaasa.fi/patsaat/

Tästä karttasovelluksesta saat lisätietoa Vaasan patsaista, muistomerkeistä ja muistolaatoista ja niiden historiasta. Jokaisen muistomerkin tiedoista löytyy valokuva, teoksen nimi, julkistusajankohta, sijainti ja lyhyt esittelyteksti. Linkki ohjaa myös vaasaennenjanyt blogiin, josta löytyy suomeksi lisätietoa jokaisesta kohteesta.

Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg



Vaskiluodon osayleiskaavan luonnos nähtävillä

Lainaus Vaasan kaupungin sivulta, jossa linkki kaavoituksen sivuille
https://www.vaasa.fi/kuulutukset/vaskiluodon-osayleiskaavan-luonnos-nahtavilla

Kuulutusaika 1.7-30.8.2019 

Luonnos nähtävänä: Vaskiluodon osayleiskaava 2040 
Osayleiskaava koskee Vaskiluodon aluetta. Osayleiskaavaluonnos on nähtävillä. 
Luonnoksesta voi esittää mielipiteitä kaavoitukselle 1.7.–30.8.2019. 

Tiedotustilaisuus yleisölle järjestetään maanantaina 19.8.2019 klo 18–20 pääkirjaston Draama-salissa (osoite Kirjastonkatu 13). Tervetuloa! 



Kuva: AN, 8.7.2019. Vaskiluodon silta yhdistää Vaasan kantakaupungin ja Vaskiluodon nykyisen saaren, joka aikojen saatossa on muodostunut useammasta (neljästä) pikkusaaresta (maankohoamisilmiö).

Vaskiluodon virkistysalueet, veneilyyn ym. vapaa-ajan viettoon liittyvät harrastuspaikat, ovat monelle vaasalaiselle erittäin tärkeitä. Toivotaan, että Vaskuodon asukkaita, ja myös meitä kanta-kaupungissa asuvia, tulee sankoin joukoin Vaasan kaupungin kaavoituksen järjestämään yleisötilaisuuteen 19.8. 2019 klo 18.00 kirjaston Draamasaliin.

Kuulluksi tuleminen on tavallisten kansalaisten oikeus. Päättäjien velvollisuus on ottaa asioista selvää, ja löytää myös lopulta kaavoitusprosessin edetessä sellaiset ratkaisut, jotka ovat parhaita tapoja edetä, eli ottaa tulevaisuuden haasteet vastaan niin, että mahdollisimman moni kaupunkilainen voisi olla tyytyväinen. Toivon mukaan ilman jälkipulinoita.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg, VKA ry:n vpj.

tiistai 6. elokuuta 2019

Taiteiden Yön 8.8.2019 ohjelma

Ohjelma löytyy netistä. Ainakin.

https://beta.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/taiteiden-yo/

Lainaus sivulta

Taiteiden Yö 

"Tule kokemaan Taiteiden Yö lämpimässä elokuun illassa, jolloin koko kaupunki muuttuu suureksi ihmisten, taiteen ja kulttuurin elämykseksi! Taiteiden Yö järjestetään seuraavan kerran 8.8.2019."


Taiteiden Yö Vaasassa 2020 

Ottamatta kantaa keskeneräiseen asiaan, ja koska tästä ei ole asukasyhdistyksemme hallituksessa vielä keskusteltu, totean lyhyesti vain tämän julkisuuteenkin jo tulleen asian.

Lainaus Pohjalaisesta 29.7.2019, Vaasa Festivaleilla 17 000 kävijää

”Ensi vuoden suunnitelmat ovat jo käynnissä. Tapahtuman ajankohta ja pituus muuttuvat. 

– Ensi vuonna tapahtuma on kolmipäiväinen ja se järjestetään Taiteiden yö -viikolla. 
Tapahtuma alkaa Taiteiden yön torstaina. Myös ensimmäinen artistikiinnitys on tehty ensi vuodelle. 

– Erittäin kova rokkibändi on kiinnitetty ensi vuodelle. Se on ollut tosi toivottu. Se on ensi vuonna toisen päivän pääesiintyjä. Enempää Mäki ei suostu vielä paljastamaan.” 


Asiasta päättävien on paikallaan nyt rauhassa miettiä kannattaako Taiteiden Yötä ja Tommin järjestämää Vaasa Festivaalia ketjuttaa peräkkäin kolmipäiväiseksi tapahtumaksi?

Taiteiden Yön kanssa on jo vuosia sopinut hyvin yhteen Vaasan Marssin kaltainen kansainvälinen, perinteinen ja useamman päivän kestävä liikuntatapahtuma.

Onko tähän konseptiin mahdollista lisätä vielä musiikkiin sekä viiniin, ruokaan liittyvä kokonaisuus?

- Taiteiden yö on ilmaistapahtuma, ja kaikille avoin (pieniä poikkeuksia on toki ollut)
- Aidattuja alueita Kuntsin modernin taiteen museon ym. ympärillä ei kait voi olla ainakaan torstaina Taiteiden yön aikana?
- Tommin tapahtuman pääesiintyjät ottavat sen tasoisia palkkioita, että tapahtumaan tarvitaan maksavia asiakkaita hyvin suuret määrät, kymmeniä tuhansia. Onnistuuko tämä?
- Vaasan Taiteiden Yö on koko historiansa ajan ollut koko perheen, ja ennen kaikkea kaikenikäisten vaasalaisten oma ”kyläjuhla”, jonne toki muualtakin tulleet ovat aina olleet tervetulleita

Vaasa Festivaalin jatko, ainakin tämän vuotisen konseptin mukaisena (musiikki + ruoka, juoma) on perusteltua, saihan se nyt hyvän suosion. Ajankohdasta päättäminen ei ilmeisesti ole vain tapahtuman järjestäjän ilmoitusasia, siis yksin päätettävissä oleva asia, vaan Taiteiden Yön yhteydessä ainakin myös Vaasan päättäjien, lautakuntien asia, ja toki myös Visit Vaasan kanssa suunniteltava kokonaisuus.

Asiasta kuullaan varmaankin vielä

Kun kaupungin kulttuuripuolella ja markkinoinnissa on tehty yhteenvedot tämän kesän tapahtumista, selvinnee myös ensi vuoden kuviot. Plussat ja miinukset huomioiden, on tarkoin harkittava vuoden 2020 Taiteiden Yön viikonloppua, kyse kun on myös koulujen alkamisajankohdasta.

Kolmipäiväinen ”hulina” Rantakadun maisemissa herättänee myös alueen asukkaissa monenlaista huolta.


Ylempänä lainaamani Pohjalaisen jutun (29.7.2019) jälkeen on allekirjoittanut käynyt asiasta lyhyen puhelinkeskustelun promoottori Tommi Mäen kanssa, sekä sähköpostilla kulttuurisuunnittelija Leena Nyqvistin kanssa.

”Tommilla ei ole tarkoitus lähteä muuttamaan itse Taiteiden yötä, mutta heidän alueensa voisi olla valmiina jo Taiteiden yön käytettävissä ja että lähtökohtaisesti alue on avoin kaikille. Mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, joten siinä mielessä ei tarvitse vielä olla mitenkään huolissaan.” (lainaus s-postista)

Mielipiteitä varmaankin löytyy meiltä vaasalaisilta suuntaan jos toiseenkin.

Annetaan kaikki kiitos ja kunnia satojen erilaisten esitysten tilaisuuksien mahdollistajille!

Nyt siis nauttimaan tämän vuoden Taiteiden Yöstä!

Tapahtuman Facebook sivu
https://www.facebook.com/vaasantaiteidenyo



Kuvalainaus Vaasan kaupungin sivulta

eksti: Aimo Nyberg

Idea Sisäsataman veistospihasta

Sisäsataman yleissuunnitelmaan vielä 2015 kuulunut hieno idea veistospihasta Kuntsin modernin taiteen museon merenpuoleiselle sivustalle on joko edelleen kesken tai sitten koko ajatuksesta on luovuttu?

Kun vertaa näitä neljän, viiden vuoden takaisia suunnitelmia tämän päivän tilanteeseen huomaa, että vuosia kului, laiturialuetta laajennettiin, töitä on tehty pitkään ja näyttävää jälkeä on saatu aikaan, mm. valaistus, penkkejä istumiseen alueella on ihan kiitettävästi.

Veistoksia on tullut, - yksi. Laila Pullisen teos Sibyllä v. 2017. Sille löytyi paikka, tietääkseni juuri siihen kohtaan, johon taiteilija sen itse ”määräsi”.

Aikaisemmin jo Nandor Mikolan akvarellimuseon ajoilta on alueella ollut, nykyisen Kuntsin modernin taiteen eteläpäädyssä oleva, korkea Meander-niminen veistos. Teos on Asko Halmeen tekemä, ja Mikolan säätiön lahjoitus kaupungille.

Kesällä 2018 rantaan tehtiin uusi lisäys. Sisäsataman terassi Inre Hamnen Terass / Cafe Kuntsi. Toteuttajana terassille, samoin kuin alueella sekä viime kesänä, että tänä kesänä heinäkuun lopulla järjestetyillä Vaasa Festivaaleilla on monitoimimies, promoottori, kaupunginvaltuutettu Tommi Mäki.

Kaiken ei tarvitsekaan, eikä aina edes voikaan, mennä suunnitelmien mukaan.

Veistospiha on sen verran mahtava idea, että sen suhteen toivoisi kyllä päättäväistä asioiden eteenpäin viemistä, sellaisella aikataululla kun kaupungin varat sallivat. Taiteen ei tulisi olla se, josta voidaan aina tinkiä!

Vaasan kaupungin kulttuuri puolella on väkeä vaihtunut, myös lautakunnissa on myös uusia henkilöitä. Näin Taiteiden Yön aikoihin Sisäsataman ja museon merkityksestä kuntalaisten kohtaamispaikkana on syytä keskustella.


Lainaus, Pohjalainen 16.1.2015 (valikoituja kohtia kirjoituksesta)

Sisäsatamasta tehdään kuntalaisten kohtaamispaikka 
Reilulla puolella miljoonalla eurolla lisää tekemistä ja viihtyvyyttä 

JARI JURKKA
 
"Kaupunki aikoo pienellä rahalla saada sisäsatamasta entistä viihtyisämmän ja käytettävämmän kokoontumis- ja oleskelupaikan kaupunkilaisille. Uusi sisäsataman yleissuunnitelma sisältää esiintymistorin, neljä nykytaiteellisia veistosta ulkosalle, oleskelualueen istuskelupenkkeineen merellisen näkymän ihailuun, uuden laiturin lyhytaikaiseen venepysäköintiin sekä selkeämpää pysäköintiä. Kesäkuiselle Kalastuksen päivälle on jätetty oma tilansa.”



”Kuntsin modernin taiteen museorakennuksen eli entisen tullipakkahuoneen ja laiturialueen väliin jäävälle alueelle ollaan suunnittelemassa veistospihaa, johon lahjakkaimmat nykytaiteilijat saavat luoda neljä veistosta jalankulkijoiden iloksi. Esiintymistorin idea on siinä, että varsinkin keväällä ja alkusyksyllä kouluilla ja koululaisilla uskotaan olevan tarvetta järjestää erilaisia esiintymisiä ja tapahtumia viihtyisällä ranta-alueella. Toki tilaa voivat käyttää kaikki kaupungissa toimivat ja miksei muualtakin tulevat järjestöt ja yhdistykset omien tempausten ja tapahtumien pitämiseen ja esiintymisiin.” 

… 

”Tarkoitus on käyttää kaupungin omaa liikuteltavaa esiintymislavaa, joten mitään pysyviä rakennelmia ei esiintymistorille tulisi. Sen yhteyteen ja laituriin ulottuvalle alueen osalle on tulossa istuskelutasoja tarpeellisine penkkeineen. Paikalta on hyvät ja mukavat näkymät tarkkailla veneliikennettä ja Hietasaaren elämää. Kalatoriksi nimetty ja suunniteltu alue on käytännössä vain jokavuotisen Kalastuksen päivän tarpeita varten nimetty alue. Näköpiirissä ei ole, että kalan torimyynti Sisäsatamassa koskaan olisi niin suurta, että käyttöpäiviä tulisi lisää. Yleissuunnitelmassa tuon alueen nykyinen pysäköintikäyttö on tarkoitus ohjata reilut sata metriä etelään alueelle, jossa on pidetty kirpputoreja. Pysäköinti on tarkoitus merkitä nykyistä selkeämmin.”



”Veistoksineen, penkkeineen ja laitureineen sekä pintatöineen hanke maksaa luokkaa reilut 500 000 euroa. Tosin Kuntsin modernin taiteen museosta ei haluttu antaa minkäänlaista hinta-arviota veistoksista.” 



Kuva lainaus samasta Pohjalaisen jutusta


Tutustu netissä

Kuntsin modernin taiteen museo

https://vaasankaupunginmuseot.fi/kuntsi/museo/kuntsin-modernin-taiteen-museo/


Sisäsataman terassi Inre Hamnen Terass / Cafe Kuntsi

https://sisasatamanterassi.fi/


Kuvalainaus Pohjalaisesta 16.1.2015
Teksti: Aimo Nyberg, kuvisope, eläkkeellä

maanantai 5. elokuuta 2019

Nousee, nousee korkeuksiin


Kuva: AN 4.8. 2019. Nostureita Vaasan keskussairaalan työmaalla

Pohjanmaan Sote-talo alkaa kohota kohti korkeuksia, Rakentamisvaihe vie vielä reilusti aikaa, mutta kun valmista tulee, niin sairaalan nykyinen päärakennus jää korkeudessa selvästi toiseksi.

Mitä sairaala-alueella lopulta toteutuu ja minkälaisena, sitä ei varmuudella tietenkään kukaan voi tietää. Kaupunginvaltuusto on 9.10.2017 hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen n:o ak989, eli jotain tämän suuntaista voidaan vuosien mittaan odottaa toteutuvan.

Katso hyväksytty kaava.
https://www.vaasa.fi/kaavoitus/ak0989


Hyväksytyt ratkaisut voivat “elää”. Esimerkkinä mainitsen toteutetun Parkkitalon korottamisen. Tämän seurauksena saattaa olla myös se, että lopullinen päätös siirtää pesäpallostadion jonnekin muualle siirtyy epämääräiseen tulevaisuuteen. Ehkä hyvä näin. En tosin ole perilla asian tämän hetkisestä vaiheesta. Seurataan tilannetta.

“Nyt Parkkitalossa on kaiken kaikkiaan 536 pysäköintipaikkaa. Myös paikkatilanteesta kertova järjestelmä on uudistettu.” (Lainaus sairaan nettisivulta)


Kuva: AN 28.7. 2019. VKS:n Parkkitaloa korotetaan.

Myös Vaasan moottoritiellä, kaupungin puoleisessa päässä on kesän aikana ahkeroitu kovasti. Liikenneympyrä on kohtapuolin valmis. Katu sairaalan suuntaan on vielä kovasti kesken. Laitetaan siitäkin sitten kuvia myöhemmin.


Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg


sunnuntai 4. elokuuta 2019

Detaljplaneförslag för Travdalen, ak 1079

Asemakaavaehdotus on nähtävänä 7.6.-5.8.2019.

Lainaus kaupungin kaavoituksen sivulta

"Asemakaavan ja tonttijaon muutos koskee entisen raviradan aluetta ja osaa sen viereisistä kortteleista Malmönkadulla, Skånenkadulla ja Ravikadulla sekä urheilualuetta Rantamaantien varressa. Ravilaaksoon on tarkoitus luoda elävä asuntorakenteeltaan ja toiminnoiltaan sekoittunut kaupunginosa."

https://www.vaasa.fi/kuulutukset/kaavaehdotus-nahtavana-ravilaakso-ak1079-2


Till Vasa Stad / Planläggningen

Ärende: Detaljplaneförslag för Travdalen, ak 1079

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry / Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf behandlade på sitt styrelsemöte 1. 8. 2019 Detaljplaneförslaget för Travdalen, ak 1079 och önskar framföra följande anmärkningar / åsikter:


Positiva aspekter:

- Strävan till en mångsidig stadsdel för blandade grupper invånare
- Strävan till klimathänsyn, med omnämnande av solpaneler
- Gemensamma utrymmen i alla kvarter
- Fantasifulla gatunamn

Negativa / ifrågasatta aspekter:

- Stor bostadstäthet (för tät för de lokala vanorna och behoven?)
- Enstaka höghus borde strykas, t.ex det på 13 våningar i kvarter 55
- Kvarter 69 borde strykas och göras till grönområde som del av Krutkällarparken
- Trafiklederna förefaller otillräckliga, isynnerhet till den lokala skolan vid Travgatan.

Vasa 1.8.2019

Birgitta Lång
Ordf. för Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf





Kuvat: AN. Gamla travbanan, Vaasan vanha ravirata 10.6.2019.