TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Tämä Vaasa-aiheinen kaupunkiblogi on avoin myös Sinun asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi tai ruotsiksi. Kaikki tekijäinoikeudet & vastuut kirjoittajilla ja kuvaajilla! Ota yhteyttä sivuston ylläpitoon/Aimo.





perjantai 31. toukokuuta 2019

Taas on tehty tärkeä kirja


Taidetta kaupunkiin! - Konst för en stad! - Pamela Andersson

Veljekset Gröndahlin Säätiö Vaasassa - Bröderna Gröndahls Stiftelse i Vasa

Tekijät: Andersson, Pamela - Björses, Frej - Gripenberg, Simon - Holm, Dan - Häkkinen, Juha - Jämsänen, Auli - Lindsten, Helena - Salminen, Erkki - Teir, Staffan - Timberg, Pia

Julkaisuvuosi 2019

Kirjassa on sivuja 175

Tekstit suomeksi ja ruotsiksi


Lainaus kirjan mainosteksteistä

Julkiset taideteokset kaunistavat kaupunkia ja kohentavat viihtyvyyttä. Vaasan kaduilla ja julkisissa rakennuksissa on runsaasti veistoksia, ympäristötaidetta ja maalauksia. 

Taidetta kaupunkiin! avaa monipuolisen näkymän Veljekset Gröndahlin Säätiön historiaan ja esittelee kiinnostavia taidehankintoja eri vuosikymmeniltä. Säätiö on tukenut Vaasan kaupungin museoiden taidehankintoja jo yli 40 vuoden ajan. 

Kirja kertoo, kuinka Vaasan julkisilla taideteoksilla on luotu merkityksiä kaupunkiympäristöön sekä vahvistettu paikallisidentiteettiä. 

Lainaus päättyy

Viimeisin hankinta on Kuntsin modernin taiteen museolle pystytetty Laila Pullisen Sibylla-veistos.

Tästä teoksesta voi lukea perusfaktat myös netissä, Rojekti X= sivuilta, eli tästä blogista

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/09/sibylla-13-syyskuuta-2017.html

Taidetta kaupunkiin kirjan kannessa on kuva Rewell Centerin päädyssä olevasta Gridlock – teoksesta. Myös se on esitelty Rojekti X= hankkeessa.
  
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Gridlock

Eipä tällä kertaa tämän enempää ko. kirjasta. Toivotaan, että kirja saa arvoisensa paikan kotikaupunkiamme esittelevien kirjojen joukossa, ja ostajia löytyy vaasalaisista ja myös täällä vierailevista matkailijoista.

...
 
Ylläolevaan liittyen, mutta hieman aiheen vierestä, patsasasiaa kylläkin

Sisäsatamaan, Kuntsin modernin taiteen museon merenpuoleiselle pihalle, on jo vuosia sitten laadittu suunnitelmat useamman julkisen taideteoksen muodostamasta patsaspuistosta, eli ainakin neljän – kuuden (jos mukaan lasketaan Sibyllä ja Meander) teoksen rivistöstä. Usealta taiteilijalta, eri taidetyylejä, eli näyttävä kokonaisuus tuomaan vahvan lisän Vaasan maineeseen kuulumisesta koko Suomen kulttuurikaupunkien kovimpaan kärkeen.

Tästä Sisäsataman saneeraukseen kuuluneesta hankkeesta ei ole kuulunut enää mitään sen jälkeen, kun Kuntsin yhteyteen valmistui viime kesänä yrittäjä, promoottori Tommi Mäen lanseeraama Sisäsataman Terassi.

Oma näkemykseni on, että musiikkielämyksiin painottuva terassitoiminta on kyllä yhdistettävissä aikaisemman patsaspuistosuunnitelman kanssa.

Kaupungin taloustilanne huomioiden, pelivara tällaiseen ”turhaan” on monen mielestä, mahdollisesti myös päättäjien mielestä, lähes olematon. Ja tahtotilan kanssa on myös ollut puutteita. Tähän on syynä ollut ainakin toimivien ihmisten vaihtumiset niin päättäjien kuin museopuolen toimijoiden keskuudessa.

Mesenaatteja ei ole koskaan liikaa! Onneksi Vaasassa on heitä aina ollut, ja haluan luottaa siihen, että tilanne on edelleen hyvä.

 Aimo Nyberg

eläkkeellä oleva kuvisope

torstai 30. toukokuuta 2019

Rojekti X = Päivitys 5/2019

Rojekti X = Päivitys 5/2019

Apurahoja ei saatu tänäkään keväänä 

Hankkeelle haettiin heti alkuvaiheesta alkaen myös ulkopuolista tukea. Koska sitä ei alkuvuodesta 2017 saatu, rojekti eteni ”rennosti” niillä resursseilla mitä käytettävissä oli. Vuoden 2018 keväällä tehdyt uudet tukianomukset kahdelle rahastolle, eivät myöskään tuottaneet tulosta. Mahdollisuudet edelleen löytää ja saada tukea ovat toki olemassa. Toivoa ei olla menetetty, vaikka myös tammi-helmikuussa 2019 tehdyt anomukset Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolle, ja Hedmanin säätiölle eivät tuottaneet tulosta. Tällä kertaa, tämän vuoden 2019 alussa kyse oli siis jo "soveltamisvaiheesta", eli kahden vuoden ajan kerättyä materiaalia on tarkoitus työstää mobiilipeli-ideaksi/lautapeliksi yhteistyössä Muovan/lautapeliharrastajien kanssa.


Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n yksi kotiseututyön muoto on ollut tehdä tutuiksi ja näkyviksi Vaasan patsaita ja muistomerkkejä.

Tämä teema on ollut vahvasti esillä koko oman pj. kauden eli vuodet 2009 – 2018.

Hyvissä ajoin ennen Suomen 100 v. juhlavuotta halusimme nostaa keskusteluun ja myös tekojen tasolle kaupunkimme muistomerkkien joiltain osin huolestuttavan tilanteen. Kunnostukseen oli liian vähän resursseja, niin rahoja kuin aikaa ja konservointi osaamistakin.

Yhdistyksessämme harkitsimme jopa jonkinlaisen kansalaiskeräyksen toteuttamista. Tämä jäi, - omien voimavarojemme vähäisyyden vuoksi, ja myös siksi, että rahankeruu oli muutama vuosi sitten, hyvin hankalien lupaprosessien takana. Nyt tähän ollaan saamassa onneksi parannusta, kiitos viime vuosien Juha Sipilän hallituksen.

Patsaiden kunnostus, usean veistoksen, muistomerkin kunnostaminen otettiin iloksemme myös Vaasan kaupungin agendalle, ja mikä hienointa, Vaasan kulttuuria tukevien suurten säätiöiden ja yhdistysten vuosiohjelmiin pitkäjänteisinä tukitoimina. Nämä ovat mahdollistaneet mm. helsinkiläisen konservaattori Lasse Mattilan jo useamman vuoden ajan tekemät muutaman viikon mittaiset työrupeamat Vaasassa.

Myös työssäni kuvataiteen opettajana nämä patsasasiat ovat olleet minulle vuosikymmenten ajan hyvin tärkeitä opetuksen sisältöjä. Oppilaitteni kanssa kävimme lähimmissä kohteissa, ja myös kuvasimme säännöllisesti kiinnostavia patsaita.

Asukasyhdistyksen pj:nä olen järjestänyt muutamia ”patsastreffejä” (aluksi nimellä patsasterapiaa) vuosien mittaan, näillä ideana on ollut kuulla toinen toistemme ajatuksia ko. muistomerkeistä. Vuorovaikutus on mielestäni tärkeää, toistemme kuunteleminen, ja erilaisten tulkintojen ymmärtäminen. Kokemukset muistomerkeistä ovat hyvin henkilökohtaisia.

Tällä tavalla olemme saaneet kokoon lisää faktaa ko. kohteista. Vuosina 2017 - 2019 on saatu kokoon laaja Vaasan patsaiden, muistolaattojen ja muistomerkkien kartoitus, ja kohteiden esittely tässä vaasaennenjanyt blogissa. Erikoisuutena, jopa ennennäkemättömänä ideana oli esitellä kohteita niiden paljastuspäivän mukaisessa järjestyksessä, koko vuoden kierron ajan. Tässä on onnistuttu jopa uskomattoman hyvin!


Rojekti X= hankkeen päivityslista 5/2019 

Katso listan lopusta myös leikkimeilinen tunnistamistehtävä!

Koottua, ja edelleen kuukausittain vuoden 2019 ajan päivittyvää listaa voi seurata nettiosoitteessa

https://rojektixon.blogspot.com/

Listan puutteista, virheistä, ja mahdollisesti löytyvien täydentävien kuvien osalta toivon yhteydenottoa.


Miten jatketaan?

Mukaan jo vuosi sitten saatu Vaasan kaupungin karttapalvelu on tehnyt upeaa työtä.

Vaasan kaupungin karttapalveluun on tulossa patsasreittejä, kokonaisuus (kaikki) ja useita erilaisia alueellisia reittejä. Mahdollisesti myöhemmin mukaan saadaan vielä muutamia teemareittejäkin. Vähäkyrön kohteiden kokonaisuus on edelleen kesken, mutta sekin valmistunee jollain aikataululla. 

Koeversioon pyydettiin kaikilta palautetta! Eli miltä kokonaisuus tuntuu, näyttää? Yleisilme, - onko mahdollisesti virheitä, mikä voisi olla toisin? Nyt ollaan jo siinä vaiheessa, että nämä patsasreitit julkaistaan, uutisoidaan kesäkuun 2019 ensimmäisellä viikolla! Todella hienoa.

https://kartta.vaasa.fi/patsaat/



Kuva: AN

Yhteydenotot Rojekti X= hankkeeseen liittyen allekirjoittaneeseen,

 Aimo Nyberg

aimonyberg@gmail.com

Ps. Rojekti X= on myös facebookissa, käy tykkäämässä, jos siltä tuntuu!

https://www.facebook.com/rojektixon




keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Tämän vuoden toinen, - ja viimeinen

Tuhti paketti, tärkeää asiaa Vaasasta on taas jaettu jokaiseen kotiin.

Asioihin kannattaa perehtyä, taas on erinomaisia ohjeitakin meille jaossa, jotta voimme olla mukana kehittämässä kotikaupunkiamme aina vaan paremmaksi, turvallisemmaksi, kauniimmaksi, asukasystävällisemmäksi, - eli elää onnellisina ja voida hyvin.

Luin lehden tällä kertaa heti netistä, jo ennen kotiin tuloa. Aika upea palvelu tämäkin! Ja molemmilla kotimaisilla kielillä!

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

Vaasan kaupungin asukaslehti jaetaan koteihin 29.5. Kesänumerossa tutustutaan muun muassa Vähänkyrön kehittämiseen, uuteen Vaasan, seudun ja Merenkurkun verkkopalveluun sekä kesän tapahtumatarjontaan. 

Voit lukea lehden myös verkossa.

https://www.vaasa.fi/uutinen/lue-uusin-asukaslehti

Säästösyistä syksyllä ei poikkeuksellisesti ilmesty asukaslehteä.


Kuvalainaus Vaasan kaupungin sivuilta

Tekstin koonti: Aimo Nyberg


tiistai 28. toukokuuta 2019

Kotiseuturakkaudesta kyse

Suomen Kotiseutuliitto – 70 vuotta paikallisuuden puolesta 

Lainaus liiton tiedotteesta 22.5.2019

 ”Suomen Kotiseutuliitto on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö ja Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliitto perustettiin 26. toukokuuta 1949. Liiton perustamisesta on kulunut70 vuotta. 

Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin Lohjalla 1894. Kotiseutuliike organisoitui 1908, kun Helsingissä syntyi Suomen Kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunta. Kotiseutuliitto perustettiin toukokuun 25. päivänä 1949 Talonpoikaiskulttuurisäätiön Tammelan Lounais-Hämeen Pirtille koolle kutsumilla ”yleisillä kotiseutupäivillä”. Keskeiset liiton perustamista ajaneet henkilöt olivat dosentit Esko Aaltonen ja Kustaa Vilkuna. 

Liitolle oli olemassa todellinen tarve. Vuoden 1944 loppuun mennessä oli perustettu noin 110 museo- tai kotiseutuyhdistystä. Sotien jälkeen toiminta kasvoi nopeasti. Vuosina 1945–1954 syntyi peräti 200 uutta yhdistystä. 

Yhteistyö Suomen Museoliiton kanssa oli alkuaikoina tiivistä, ja vuonna 1950 Kotiseutuliitto järjesti sen kanssa Raumalla kolmipäiväiset museo- ja kotiseutupäivät. Liittojen välille syntyi työnjako, joka on säilynyt tähän päivään saakka: Museoliitto ajaa museoammatillisten museoiden ja kotiseutuliitto vapaaehtoisten hoitamien kotiseutumuseoiden asioita. Kotiseutuliitto on järjestänyt sittemmin joka kesä useita päiviä kestävät Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Tänä vuonna päivät järjestetään Tuusulassa 8.–11. elokuuta teemaotsikolla Kulttuuri liikuttaa. 

… 

Nykyään Kotiseutuliitolla on yli 700 yhdistysjäsentä - kaikkiaan jäsenyhteisöjä on yli 850. Toiminta on erittäin monipuolista, ja niitä yhdistää halu pitää huolta lähiympäristöstä ja sen kulttuuriperinnöstä, yhdellä sanalla tiivistäen: kotiseuturakkaus.”

Lainaus päättyy


Myös oma asukasyhdistyksemme, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA – Invånarföreningen i centrala Vasa rf, kuuluu Suomen Kotiseutuliittoon. Ts. jokainen jäsenemme kuuluu yhdistyksemme kautta Suomen kotiseutuliittoon.


Vuoden kotiseutuyhdistys -ehdokkaat julki – näiden yhdistysten toiminnasta on hyvä ottaa mallia!

Vuoden kotiseutuyhdistys -arvonimestä kisaa 33 aktiivista ja esimerkillistä jäsenyhdistystä. Minkä yhdistyksen toiminta on valtakunnan mainiointa? Ketkä tekevät kenties uudenlaista kotiseututyötä? Tieto voittajasta julkistetaan Kotiseutuliiton vuosikokouksessa, Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Tuusulassa 9.8.2019. Palkittava yhdistys saa tiedon jo kesäkuussa, ja edustajien toivotaan osallistuvan vaikkapa isommallakin joukolla vuosikokoukseen. 

Katso kaikki ehdokkaat

https://kotiseutuliitto.fi/vuoden-kotiseutuyhdistys-ehdokkaat-2019/

Vaasan seudulta mukana kisassa on Stundars r.f.






Kuvat: AN, 3.5.2019.

Stundarsissa Hemmerin talon päädyssä on Gunnar Rosenholmin muistomerkki. Hembygderådet Gunnar Rosenholm 1912 -1999.

Katso lisää Museot Pohjanmaalla portaalia

http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/57-stundars

Stundarsilla on myös hienot omat fb-sivut

https://www.facebook.com/stundars/


Suomen paras kaupunginosa valitaan 200 ehdotuksen joukosta – katso oman kaupunkisi ehdokkaat 

Suomalaiset ovat tehneet huikean määrän ehdotuksia kilpailuun, jossa valitaan Vuoden kaupunginosa. Kaikkiaan 200 ehdotuksessa Suomen parhaaksi kaupunginosaksi esitetään 90 eri kaupunginosaa peräti 29 eri kaupungista. Ennätysmäärä kaupunkeja sai tänä vuonna oman Vuoden kaupunginosa -ehdokkaansa. Palkinnolla Kotiseutuliitto korostaa kaupunginosien paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä kotiseudun viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Kilpailun pääkriteeri vuonna 2019 on kaupunginosien uudet toimintamuodot. 


Katso koko lista liiton sivulta

https://kotiseutuliitto.fi/suomen-paras-kaupunginosa-valitaan-200-ehdotuksen-joukosta/

Vaasasta kisassa mukana ovat Gerby, Sundom ja Västervik.
Mustasaaresta kisaan osallistuu Raippaluoto.



Ja vielä tätäkin tempausta on syytä jo nyt mainostaa!

https://kotiseutuliitto.fi/saunapaivana-27-heinakuuta-2019-saunomme-juhlimme-ja-pidamme-hauskaa-yhdessa/

Lainaus sivulta Saunapäivänä 27. heinäkuuta 2019 saunomme, juhlimme ja pidämme hauskaa yhdessä!

Ylen kesän 2019 kärkihankkeen, Saunapäivä-kampanjan, tavoitteena on saada yhden päivän aikana suomalaiset saunomaan ja kohtaamaan - sekä havahtumaan, miten ainutlaatuinen saunakulttuuri meillä on. Yleiset saunat ja yhdessä saunominen ovat kovassa nousussa ja suomalainen saunakulttuuri on ensimmäinen asia, jota Suomesta haetaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Saunan avaamisen yhteydessä on oiva mahdollisuus esitellä esimerkiksi yhdistyksen tai yrityksen toimintaa uusillekin yleisöille. Kannustamme myös haastamaan muut toimijat mukaan Saunapäivään!



Kuva: AN, 2018. Kesää, saunailtoja odotellessa… Aimo Nyberg

torstai 23. toukokuuta 2019

Patsastreffit Vaasan Cityssä

Olin eilen 22.5.2019 vetäjänä Patsastreffeillä Vaasan Cityssä. Järjestävänä yhdistyksenä oli tällä kertaa Tikanojan taidekodin ystävät ry, pj. Marion Lepistön johdolla. Kierroksen jälkeen oltiin vielä nautinnollisilla kahveilla Sweet Vaasassa.

Tutustu, Tikanojan taidekodin ystävät ry

https://vaasankaupunginmuseot.fi/tikanoja/museo/tikanojan-taidekodin-ystavat/

Suosittelen kahvilaa, Sweet Vaasa, Hovioikeudenpuistikko 11, Vaasan kävelykeskusta

http://www.sweetvaasa.fi/


Lähdimme liikkeelle Suomen Vapaudenpatsaan luota ja kiersimme tällä kertaa yhteensä 17 kohdetta. Mukaan oli tullut lähemmäs kolmekymmentä Vaasan keskustan patsaista ja muistomerkeistä kiinnostunutta. Parin tunnin tapaaminen oli antoisaa yhdessä kokemista, silmien avautumista kauniin kaupunkimme kulttuurikohteille.



Kuva: PM, Lehtileike Pohjalaisesta vuodelta 2011

Yllätyin tänään aamulla, kun yöllä oli tullut s-postiini tämä muisto.

Lehtileike on Pekka Mellerin arkistoista, ja siis aivan ensimmäisiltä järjestämiltäni patsaskierroksilta. Silloin kutsuin näitä kävelyjä Patsasterapiaksi. Pekka kysyikin eilen, mihin tällä kertaa ovat jääneet lehdistön edustajat? No, ei näitä ”patsasteluja” ole tuon ainoan kerran jälkeen lehtien sivuilla esitelty.

Näiden yleisökierrosten nimikin on muuttunut. Patsasterapia sanaa käytin alussa, mutta koska en ole terapeutti, en tätä ammattinimikettä oikein voi liittää tapahtuman nimeen mukaan. En ole auktorisoitu opaskaan, vaikka kursseja olen käynytkin, siksi en puhu opastuskierroksistakaan.

Patsastreffeiksi näitä kokoontumisia voitaneen hyvin kutsua.
Avaan tässä vielä hieman mitä tämä sana mielestäni voisi tarkoittaa.

PATSASTREFFIT

Olen kerännyt perusfaktat kaupunkimme julkisista patsaista, muistomerkeistä ja muistolaatoista. Yhteensä kohteita on jo 150, ja niistä on tehty myös esittelykirjoitukset ylläpitämääni blogiin vaasaennenjanyt. Ja koottuna sivustolle Rojekti X=.

https://rojektixon.blogspot.com/

Patsastreffeillä tutustutaan kerralla 1 – 20 kohteeseen. Valmistaudun vetämään sovitun patsaskierroksen, eli esitän perustiedot kohteista, joiden luona käymme.

Tämän lisäksi ideana on kohdata toinen toisemme jonkun patsaan, muistomerkin, muistolaatan luona. Kuunnella mukana olevien omia, erilaisia ajatuksia, muistoja, mielipiteitäkin – jotenkuten ko. kohteeseen liittyen.

Ihan niitä näitä ei ole tarkoitus toisillemme kertoa, mutta kuitenkin niin, ettei ole olemassa mitään etukäteen oppaan tai kaupungin, valtion, sanelemaa yhtä ja ainoaa oikeaa tietoa, tulkintaa historian kulusta jne. Vaan viisaus on meissä, jokaisen rajallisissa muistoissamme, koetussa elämässämme, opituissa käsityksissämme, ja kaikki nämä ansaitsevat tulla kuulluiksi, olla näkyvissä, yhteisen tietoisuutemme rakennuspalikkoina.

Haluan olla tämän matkamme inspiraattori – toiveeni on tehdä mukaan lähteneet uteliaiksi – saada meidän silmänne ja mielenne pysymään auki, avoimina jatkossakin kulkiessanne kauniissa kotikaupungissamme, vaikkapa Vaasan Cityssä.


MIKSI PATSAITA ON?

Tästä voisi kirjoittaa pitkänkin jutun, - ehkä joskus vielä niin teenkin. Nyt vain lyhyesti.

Vaasassa on merkittävän paljon patsaita, muistomerkkejä, muistolaattoja kaikkien nähtävillä, ts. julkisia taideteoksia. Nämä on jo melko hyvin esitettynä Wikipediassakin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4

Teosten suhteellisen suuri määrä kertoo siitä, että tänne on asettunut elämään ja vaikuttamaan voimakastahtoista väkeä. On oltu aktiivisesti mukana historiallisissa tapahtumissa, merkittävissä vaiheissa. On myös luotu vaurautta, niin materiaalista kuin henkistäkin rikkautta. Saavutukset on koettu niin merkittäviksi, että on oltu valmiita tekemään muistomerkkejä, ikään kuin ”viestikapuloiksi” siirtämään muuten unholaan jäävät tiedot ja elämänkokemukset lapsillemme ja tuleville sukupolville.

Vaasassakin on tätä kaikkea nähtävillä, jos on halukkuutta nähdä, kuunnella patsaita ym. muistomerkkejä. Ongelmana meillä nykypäivän katujentallaajilla on se, ettemme juuri koskaan pysähdy näiden taideteosten äärelle. Ei ole aikaa nyt, - joskus myöhemmin ehkä?

Kesä on parasta aikaa myös omaan kotiseutuun tutustumiseen. Vaasan kaupungin karttapalvelun kanssa on yhteistyö sujunut kuluneen vuoden ajan oikein mallikkaasti. Heidän työnsä tuloksena on mahdollista harrastaa omatoimista patsaisin ja muistomerkkeihin tutustumista. Yksin tai yhdessä sopivalla porukalla.

Koeversio on jo auki netissä, kaupungin karttapalvelun sivuilla.

https://kartta.vaasa.fi/patsaat/

Rojektin matka jatkuu.


Kuva: Pekka Melleri, Teksti: Aimo Nyberg


sunnuntai 19. toukokuuta 2019

MESTOOSPLASSI

Mestoosplassi, Jättiläistentie ja Kylymä helevetti.

MESTOOSPLASSI

Haarajoen kylän takalistoille, Vöyrille vievän tien varrelle, kolmen kilometrin päästä joelta, on pystytetty muistotaulu v. 1999.










Kuvat: AN, 25.2019.


Lainaus Pohjalaisesta 29.08.2016

Mestoosplassilta Kylymään helevettiin

KATARIINA PAAJASTE

Mestoosplassi 

”Vöyrintien varressa sijaitsevalle Mestoosplassille ei kukaan kävellyt 1500–1700-luvuilla vapaaehtoisesti tuomittavaksi. 

Kallioista mestauspaikkaa käytettiin aina vuoteen 1825, jonka jälkeen kuolemaantuomitut passitettiin Siperiaan. 

Pyövelin käsittelyyn joutuivat henkilöt, joita syytettiin murhasta, noituudesta ja tuhopoltosta. 

Pyöveli katkaisi pölkylle asetetun pään yhdellä iskulla. Saman kohtalon koki vielä tuomitun käsi, jolla rikos oli tehty. 

Ruumiinosat nostettiin teilipyörille seurakuntalaisille kauhisteltaviksi. Mestaukset olivat julkisia tilaisuuksia, joissa väkeä riitti tungokseen asti. 

– Naiset eivät selvinneet pelkällä mestauksella vaan heidän ruumiinsa vielä poltettiin roviolla, kertoo opas Sinikka Hakomäki.”

Lainaus päättyy


 Kuva: AN.

Tutustu Vähänkyrön kiehtovaan menneisyyteen ja nähtävyyksiin

https://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/vahakyro_esite_screen

Tämä blogikirjoitus on osa Rojekti X= hanketta.

Vähänkyrön yli kymmenestä kohteesta on tekeillä karttaan merkitty reitti, kävelyyn tai pyöräilyyn soveltuva kokonaisuus. Reitti tulee myöhemmin mukaan Vaasan kaupungin Karttapalvelun kesäkuussa 2019 julkaistavaan mobiilisovellukseen.

Uusien kuvien ja lisätietojen täydentämiseksi tähän kirjoitukseen toivon asiasta kiinnostuneiden olevan yhteydessä allekirjoittaneeseen.


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Mestoosplassi netissä, suora linki fb-kohteen kommentoihiin
TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope aimonyberg(at)gmail.com

JÄTTILÄISTEN TIE

Vähänkyrön Saarenpään kylän Oron niityllä sijaistseva Jättiläisen tie, Jätin tie.
Tämän kapean, lähes 50-metrisen kivitien, tai sillan rakentamisaika on siitepölyanalyysien perusteella määritetty vuosien 600 - 650 jkr. tienoille.







Kuvat: AN, 25.5.2019. Alimmassa kuvassa Vähäkyrö-Seuran opas Hannu Härö.

Lainaus

https://www.vaasa.fi/jattilaisten-tie

JÄTTILÄISTEN TIE 

Vähänkyrön Saarenpään Oroossa sijaitsee mielenkiintoinen esihistoriallinen muinaisjäännös, jota kutsutaan Jättiläisten tieksi. 

Tie sijaitsee noin 2 kilometriä Kyrönjoesta pohjoiseen. Kyseessä on Oroon notkelman yli rakennettu 49 metriä pitkä kivitie, mikä koostuu isoista, latteista, melkein tasapäällisistä paaseista, jotka on järjestetty yksinkertaiseksi riviksi. Muinaisjäännös on suomessa ainutlaatuinen ja todennäköisesti se on suomen vanhin tie. Jättiläisten tie on arvioiden mukaan rakennettu 500-luvulla kansainvaelluksen lopulla. 

Jättiläisten tien merkitsi muinaisjäännösten luetteloon jo vuonna 1896 J.R.Aspelin, mutta tarkemmin tietä tutki Aarne Äyräpää 1930-luvulla. Tien molemmin puolin löytyi lisäksi yhteensä 12 kivistä hautaröykkiötä. Hautaröykkiöt ovat useista kivistä kasattuja kumpareita, jotka ovat nykyään jo sammalen ja muun kasvuston peittämiä. Aarne Äyräpää tutki jättiläisten tien vierestä kolme hautaa vuonna 1937 ja löysi mm. pronssisolkia ja pronssisormuksen katkelmia. Hautaröykkiöt ajoittuvat samaan aikaan kuin Jättiläisten tie, eli 500 –luvulle. Hautaröykkiöitä on useita eripuolilla Vähäkyröä ja niistä on kirjoitettu kirja nimeltä Vähänkyrön esihistoria- rautakautinen Kyrönjokisuisto. Kirjan on kirjoittanut Reijo Taittonen.

Lainaus päättyy

Jättiläisentiestä kerrotaan Wikipediassa näin:

Jättiläisen tie on 500-luvun lopulla rakennettu kivirakennelma Vähässäkyrössä. Myös joitakin muita tiemäisiä rakennelmia ja jatulintarhoja on kutsuttu nimellä jättiläisen tie tai jätinpolku. 

Vähänkyrön Jättiläisen tie on 49-metrinen kivipaasista ladottu kivitie, jossa on ollut myös hirsirakenteita. On oletettu, että tie on tehty sillaksi paikalla sijainneen kosteikon yli aikana, kun merenpinta oli nykyistä korkeammalla. 

Vähänkyrön kivirakennelman tekijäksi kertoo kansanperinne jättiläisen. Jättiläisten, jatulien, hiisien ja muiden aikaisemmin Pohjolaa asuttaneiksi oletettujen taruolentojen on kerrottu tehneen teitä ja siltoja ja liikutelleen suuria kivenjärkäleitä. 

Lainaus päättyy




Kuva: AN.

Tutustu Vähänkyrön kiehtovaan menneisyyteen ja nähtävyyksiin

https://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/vahakyro_esite_screen

Tämä blogikirjoitus on osa Rojekti X= hanketta.

Vähänkyrön yli kymmenestä kohteesta on tekeillä karttaan merkitty reitti, kävelyyn tai pyöräilyyn soveltuva kokonaisuus. Reitti tulee myöhemmin mukaan Vaasan kaupungin Karttapalvelun kesäkuussa 2019 julkaistavaan mobiilisovellukseen.

Uusien kuvien ja lisätietojen täydentämiseksi tähän kirjoitukseen toivon asiasta kiinnostuneiden olevan yhteydessä allekirjoittaneeseen.

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Jättiläisten tie netissä, suora linki fb-kohteen kommentoihiin
TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto
https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com

KYLYMÄ HELEVETTI

Kylmä helvetti, kylymä helvevetti on Hyyriän takalistoilla oleva kivikkoisessa maastossa sijaitseva "luola", tai oikeammin useita pieniä kivienkoloja, joita on käytetty piilopaikkoina.

Alue saa uudet opastustaulut ja tienvarsiviitat lähitulevaisuudessa.

Tältä alueella näytti tänään 25.5.2019











Kuvat: AN, 25.5.2019.


Lainaus Pohjalaisesta 29.08.2016

Mestoosplassilta Kylymään helevettiin

KATARIINA PAAJASTE

Kylymä helevetti 

”Suuressa Pohjan sodassa käydyn Napuen taistelun jälkeen Vähänkyrön kaikki työikäiset miehet mahtuivat istumaan samalle kirkonpenkille. 

– 70 prosenttia Kyrönmaan kenttäkelpoisista miehistä kuoli Napuen taistelussa, Irma Kallio kertoo. Tämä lienee syy, miksi 1700-luvun alun isonvihan aikaan kyröläiset piiloutuivat venäläisiltä alueen metsiin ja kallioluoliin. 

Vähänkyrön Hyyriässä sijaitseva Kylymä helevetti oli yksi piilopaikoista. 

– Elämä kivenonkaloissa kovilla paukkupakkasilla oli armotonta. Moni päätyi kuitenkin orjaksi Venäjälle, Sinikka Hakomäki kertoo.” 

Lainaus päättyy



Kuva: AN


Tutustu Vähänkyrön kiehtovaan menneisyyteen ja nähtävyyksiin

https://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/vahakyro_esite_screen

Tämä blogikirjoitus on osa Rojekti X= hanketta.

Vähänkyrön yli kymmenestä kohteesta on tekeillä karttaan merkitty reitti, kävelyyn tai pyöräilyyn soveltuva kokonaisuus. Reitti tulee myöhemmin mukaan Vaasan kaupungin Karttapalvelun kesäkuussa 2019 julkaistavaan mobiilisovellukseen.

Uusien kuvien ja lisätietojen täydentämiseksi tähän kirjoitukseen toivon asiasta kiinnostuneiden olevan yhteydessä allekirjoittaneeseen.


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Kylymä helevetti netissä, suora linki fb-kohteen kommentoihiin
TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto
https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com

lauantai 18. toukokuuta 2019

Älä ohita tätä kyselyä!

Vaasan kaupungin sivuilla olevaan kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan lahjakortti pyörähuoltoliikkeeseen.

Voi tietysti kysyä, sen kummemmin mitään kyseenalaistamatta, saataisiinko kyselyyn merkittävästi enemmän vastauksia, jos arvottaisiin lahjakortti vaihtoehtoisesti auton huoltoon/pyörän huoltoon. Ja miten tämä vaikuttaisi kyselyn tuloksiin?

Näin ei nyt asia ole, eli on aivan turhaa tässä leikitellä ”tasapuolisuuden” huomioimisella.

On kuitenkin selvää, että kyse ei ole eri liikkumismuotojen vastakkainasettelusta, vaan yhteensovittamisesta, ja jatkuvasta kehittämisestä. Kohti tavoitetta, että Vaasa on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ja Vaasa entistä parempi paikka kaikkien asua, viihtyä, liikkua ja toimia omien ja yhteisten toiveidemme mukaisesti.

Lainaus

Vaikuta omiin tulevaisuuden näkymiisi vastaamalla verkkokyselyyn 23.5. mennessä ja voit voittaa lahjakortin pyörähuoltoon. 

Vastaa kyselyyn - miten sinä haluat liikkua Vaasassa vuonna 2030?

https://www.vaasa.fi/tiedote/vastaa-kyselyyn-miten-sina-haluat-liikkua-vaasassa-vuonna-2030



Kuva: Aimo Nyberg, 30.7.2015. Tarvitaanko Vaasaan keskustaan lisää pyöräilyreittejä ja pyöräparkkeja?

Näin kirjoitin tämän asian tiimoilta tässä blogissa v. 2015

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2015/07/autot-vastaan-pyorailijat.html

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg



torstai 16. toukokuuta 2019

Kulttuurikesä vauhtiin!

66 km Vaasasta, pohjoiseen.

Topeliuksen syntymäkoti Kuddnäs Uudessakaarlepyyssä otti 15.5. 2019 vastaan ihanassa, heleässä kevätsäässä bussilastillisen vaasalaisia senioriopettajia.

Kotiseutumatkailua tämäkin. Me eläkeläiset kun harrastamme tällaista, - paitsi kesälomalla!

Tutustu Kuddnäsin nettissivustoon (sivulla myös video)

https://www.nykarleby.fi/vapaa-aika-and-kulttuuri/kulttuuri-vapaa-aika/kulttuuri/kuddnasin-museo/

Laitan tähän muutamia mielestäni kiinnostavia yksityiskohtia museosta ja kahvilarakennuksesta. Keskikesään mennessä myös puutarha-alue on varmasti kiinnostava tutustumiskohde.




















Kuvat: AN, 15.5. 2019

Tässä blogissa julkaistaan hyvin mielellään kaikkien jakamia pieniä kotiseutumatkailuun liittyviä juttuja.

Yhteydenotot allekirjoittaneeseen.

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com