Kansalaisyhteiskuntaan voi jokainen osallistua
Nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän vuoropuhelua, toistemme kuuntelua, vuorovaikutteista ja tasa-arvoista asioiden eteenpäin viemistä. Yhdessä vastuunkantamista.
Mielestäni tämä ei tarkoita päättäjiltämme vallasta luopumista, siirtämistä somelle, sosiaaliselle medialle. Somen kuviot etenevät omien lakiensa mukaan, eivätkä ne ole kansanvaltaisia – kaikkea muuta.
Jos ja kun politiikka on rikki, se pitää korjata.
Eli pitää selvittää, mikä ei toimi, ja miksi ei toimi. Sen jälkeen pitää yrittää etsiä ja löytää tähän päivään paremmin sopivat tavat hoitaa yhteisiä asioita.
Uudet 2000-luvun välineet, laitteet ja ohjelmistot, ovat muuttaneet ympäröivää maailmaamme ällistyttävän paljon. Sosiaalinen media on noussut merkittävään asemaan siinä, miten ihmiset ympäröivää todellisuutta tänä päivänä kokevat. Ja nimenomaan vuorovaikutuksessa toinen toistemme kanssa. Uusien laitteiden, ohjelmistojen myötä on syntynyt ja syntyy koko ajan yhteydenpitoverkostoja, kuten mahdollisuuksia tapahtumien mainontaan, kertoa yhteisistä kokemuksista, elämyksistä jne. ja valitettavasti myös ongelmaksi asti epäasiallisen propagandan levittämisen ym. vihanpidon muotoihin.
Somessa ennakkosensuuria ei meillä länsimaissa juurikaan ole, onneksi. Näin haluan edelleen sanoa, ja toivoa vastuullisen vapauden pitävän pintansa. Valheita, vihaa, rasismia ym. levittäjien yhteisöjämme hajottavien tahojen haluan jäävän marginaaliin.
Tiedonvälitys, ihmisten välinen vuoropuhelu on siirtynyt aivan uudelle tasolle. Tällaista ei kait ole ollut koskaan ihmiskunnan historian saatossa. Haluan uskoa, että kasvaminen vastuuseen, toisia arvostavat käytöstavat, saavat voiton tässä nettimaailman meille avaamassa ennennäkemättömän vapauden huumassa.
2000-luvulla avautunut uusi maailma on aivan toinen kuin useimpien meidän kokema lapsuus, nuoruus ja työssäoloaikakin. Valtaisat uudet mahdollisuudet ovat edessämme jokapäiväisessä elämässämme, ja lähes olemattomin kustannuksin.
Alustoja tuoda omaa sanomaansa esille, jakaa materiaalia, tekstiä, kuvia, videoita, ääntä, on vuosi vuodelta aina vaan enemmän. Oikeat ja väärät tiedot, perustellut faktat, tahalliset valheet, kuten myös kiireessä tehdyt puutteelliset, yksipuoliset näkemykset, kaikki ne kilpailevat bittiavaruudessa pääsystä digitaalisten laitteiden kautta yksilöiden tietoisuuteen, ajatuksiimme ja vaikuttamaan tunteiden kautta toimintaamme.
Some ei voi eikä saa korvata politiikkaa! On aika puolustaa politiikkaa, yhteisten asioiden hoitamista. Rehellistä, avointa, suoraselkäistä asioihin tarttumista. Ei vain vastuun kantamista, vaan myös vastuun jakamista, yhdessä olemista ja toinen toistemme auttamista.
Olen itse toiminut vuosia kolmannen sektorin saralla. Näkemykseni on , ettei nykyisiä haasteita, isoja asioita (sote-uudistus varsinkin on tällainen mahdoton yhtälö) saada toimimaan ilman meitä kaikkia.
Kokonaisuutta ei pidä unohtaa
Esitän tässä näkemykseni viidestä eri tasoina toimivasta yhteiskunnallisesta toimintakentästä.
1. Päätösten tekeminen, ja niistä vastuun kantaminen, kuuluu Suomessa, kuten länsimaisessa demokratiassa muuallakin, poliittisille toimijoille eri tasoilla, eli paikallistasolta EU:hun asti. Tämä edustuksellinen demokratia toimii meillä vakiintunein muodoin, ja on parhaimmillaan yhteisten asioiden hoitamista. Huonosti hoidettuna se näkyy vain henkilökohtaisena tai puolueen, joskus myös yksipuolisena alueellisena etujen ajamisena. Vallan määrä poliitikoilla vaihtelee vähäisestä hyvin suureen.
2. Virkamiehet, päätöksiä valmistelevat asiantuntijat ovat työhönsä palkattuja oman osaamisalueensa, kuten hallinnon, lainsäädännön, talouden, kaavoituksen, rakennetun ja henkisen ympäristön, infrastruktuurin, sosiaali- ja terveyspuolen, koulutuksen ym. pitkäaikaisen kehityksen tuntijoita, eli nykytilan hallitsevia, ja tulevaisuuden ratkaisujen näkijöitä. Päätöksenteon ulkopuolisina he ovat parhaimmillaan puolueettomia, toki yhteisönsä tavoitteisiin sitoutuneita. Heidän tulee kyetä laajaan yhteistyöhön, vuorovaikutukseen kaikkien tahojen kanssa. Asiantuntijavaltaa ainakin on, ja sitä käytetään.
3. Vastuullisen journalismiin sitoutunut media, ns. vallan vahtikoirat. Tähän kuuluu länsimaisessa demokratiassa vapaa, toimintakykyinen lehdistä, printti ja media, kaikki muutkin tiedotusvälineet, siis sekä verorahoitteinen eduskunnan hallinnoima YLE, että monet kaupalliset toimijat. Puolueisiin, aatteisiin tai esim. uskonnollisiin taustoihin sitoutuneet lehdet ym. lasketaan usein kuuluvaksi tähän tasoon, vaikka minun mielestäni ne voitaisiin luokitella myös neljänteen kategoriaan. Vaikutusvaltaa voidaan pitää suurena.
4. Omaa agendaansa ajavat toimijat, eli: voittoa tavoittelemattomat, suuremmat ja pienemmät yhteisöt, yhdistykset, ja nykyään yhä enemmän myös vapaamuotoiset kertaluontaiset ns. yhden asian liikkeet. Näissä kaikissa toimitaan yhteisesti sovittujen tavoitteiden puolesta, omien sääntöjen ja voimassa olevien lakien edellyttämällä tavalla. Toteutuksesta vastaa valittu johtoryhmä, joka on aina vaihdettavissa vuosittaisissa kokouksissa. Parhaimmillaan tämä toiminta on yhteistyökykyistä, vastuullista, inhimillistä kanssakäymistä toinen toistemme kanssa. Vaikuttamiseen on mahdollisuuksia, vallankäyttöön hyvin vähän.
Omaa agendaansa ajavat luonnollisesti myös: kaupalliset, voittoa tavoittelevat suur- ja pienyritykset, yritysmaailma kaiken kaikkiaan. Omistajiensa varallisuuden kasvattaminen on kaiken perusta, tämä toteutuu, kun onnistutaan markkinatalouden pelisääntöjen mukaisesti löytämään kysyntää omalle tarjonnalle, tuotteille ja palveluille. Yrityksen toiminta-ajatus, omat periaatteet, oma agenda saadaan nykymaailmassa mielestäni parhaiten läpi, kun toimitaan avoimessa yhteistyössä koko muun yhteiskunnan kanssa, lokaalisti ja globaalisti. Vaikutusvalta vaihtelee. Rahan vallankäytöstä ei läheskään aina saada julkisuuteen tietoja.
On selvää, että yhteiskuntamme, ja koko maailmamme on erilaisten intressien kilpakenttä. Tätä pidetään toimivana mallina, ja itse asiassa myös kaiken uudistamisen, eteenpäinmenon takeena.
5. 2000-luvulla kehittyneet somen ilmiöt, eli digitaalisuuden voittokulun myötä syntyneet toimintaympäristöt. Niiden jatkuva monipuolistuminen on luonut epävarmuutta ja epäyhtenäisyyttä, ja aiheuttaa suurta epäluottamusta siihen, mihin enää voi luottaa. Vaikka hyvin suuri osa blogeista, fb-ryhmistä jne. on asiallisia, on joukossa ryhmiä, joiden sisällä esiintyy epämääräisiä trolleja ym. valheellisten viestien levittäjiä. Mihin tämä kaikki vielä onkaan menossa, sitä on vaikea ennustaa. Maailmalla lait ja mm. tietosuojakäytännöt vaihtelevat. EU:ssa ollaan ottamassa tiukempia otteita, mutta onnistutaanko tässä? Vaikutusvaltaa on ja ei ole. Hämmästyttävistäkin ilmiöistä on saatu kuulla mm. vaaleihin vaikuttamisesta.
Mielestäni tämä tarkoittaa, kansalaistoiminnan mittakaavassa, että etsimme ja löydämme erilaisia mielipiteitä, ja päädymme olemaan jotain mieltä. Valitsemme keinot eteenpäin pääsemiseksi, ja tartumme päättäväisesti asian vaatimiin tehtäviin. Me emme ole päättäjiä, se kait on itsestäänselvyys. Me emme ole virkavastuulla toimivia, asioihin perehtyminen ei ole meille aina kovin helppoa. Me emme ole myöskään kaikkien puolella, (jopa eri alueilla asuvien asukkaiden intressit voivat olla ristiriidassa). Tiedämme, ja ymmärrämme sen, että monet ovat eri mieltä kuin me. Emme ole puolueettomia (sen jälkeen, kun kantamme on yhdessä sovittu).
Olemme toivon mukaan kuitenkin aina yhteistyöhaluisia, kykeneviä vuorovaikutukseen kaikkien kanssa tasavertaisessa hengessä. Ja jos olemme jossain asiassa tehneet virhearvion, asia voidaan ottaa aina uudelleen arvioitavaksi. Päätökset tehdään aina tässä ja nyt, niiden toimesta, jotka kokouksissa ovat läsnä.
Hyvä esimerkki. Koko oman puheenjohtajakauteni aikana olemme toivoneet Vaasan keskustan läpiajoliikenteen, etenkin raskaan liikenteen aiheuttamiin ongelmiin ratkaisuja. Vaihtoehtoja on ollut, mm. Vaasan ohitustie, siis satamatie Vaskiluodosta Sundomin, ja Vikbyn kautta etelään ja pohjoiseen johtaville valtaväylille. Muitakin malleja on esillä ollut, ja kenties vielä pitää löytää uusiakin.
Eteneekö tämä asukkaiden kannalta jo ikuisuuskysymykseksi muodostunut asia tänä päivänä enää mitenkään? Saammeko kenties vielä suuren akkutehtaan satamaliikenteen Vaasan Kauppatoritorin laitaan?
Aimo Nyberg, puheenjohtaja
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry
Teksti on julkaistu toimitettuna, hieman lyhennettynä versiona Pohjalaisen mielipideosastolla 26.4.2018
Yhteystiedot: Aimo Nyberg 050 3308540 aimonyberg(at)gmail.com
Kuvituskuva netistä: Tämä kartta kertoo Vaasan ja Vaskiluodon merkityksen logistisena ja strategisena alueena Pohjolassa. Merenkurkkua ei ole syyttä korostettu, kun yhteyksiä Ruotsiin ja pidemmällekin on haluttu edistää. Vaasan kohdalla tämä toivottavasti tarkoittaa ohitustietä, jolla rajoitetaan kaupungin cityn läpiajoliikennettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti