TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Tämä Vaasa-aiheinen kaupunkiblogi on avoin myös Sinun asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi tai ruotsiksi. Kaikki tekijäinoikeudet & vastuut kirjoittajilla ja kuvaajilla! Ota yhteyttä sivuston ylläpitoon/Aimo.





keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Saunatalon kortteli

Lainaus kaupungin kaavoituksen sivuilta

https://www.vaasa.fi/kungorelser/saunatalon-korttelin-luonnokset-nahtavilla

Saunatalon korttelin luonnokset nähtävillä!

kuulutusaika 20.2.–6.3.2018

Luonnos nähtävänä: Saunatalon kortteli (ak1085) Asemakaavan ja tonttijaon muutos koskee 4. kaupunginosan korttelia 8 sekä osia Konepajakadusta ja Pitkänlahdenkadusta. Suunnittelualue rajautuu Konepajakatuun, Vöyrinkatuun ja Pitkänlahdenkatuun. Asemakaavan muutosluonnos on nähtävänä kaavoituksessa ja kaavoituksen kotisivuilla 20.2.–6.3.2018. Luonnoksesta voi esittää mielipiteitä kaavoitukselle nähtävilläoloaikana. (maankäyttö- ja rakennuslaki 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 30 §)

Lainaus päättyy

Vau! Nyt on kohteesta, Saunatalon korttelista tehty todella ansiokas selvitys!

Saunatalona tunnetusta talosta on saatu selville aivan uskomattoman paljon asiaa, ja myös kuvia ja dokumentteja. Suosittelen tutustumaan! Selvitys löytyy siis tämän blogikirjoituksen alussa mainitulta Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilta, ko. kohteen kohdalta:
SELVITYKSET: Saunatalon ja Niemelän talon kulttuurihistoriallinen selvitys



Lainaus ko. selvityksen tekstin alkusanoista:

ALKUSANAT

Tämä kulttuurihistoriallinen selvitys liittyy asemakaavan muutokseen, joka koskee ns. Saunatalon ja Niemelän talon korttelia Vaasan Vöyrinkaupungissa osoitteessa Vöyrinkatu 42–46. Korttelissa on kaksi rakennusta: Saunatalo sekä nykyisin Niemelän talona tunnettu rakennus. Selvityksessä on käyty läpi näiden kahden rakennuksen rakennushistoria pääpiirteittäin sekä rakennusten nykytilanne.

Lisäksi kummankin rakennuksen osalta luodaan katsaus alkuperäisten pääkäyttötarkoitusten historiaan yleisemmin. Selvitys on tehty kaavoituksessa. Rakennukset on arvotettu työryhmässä, jossa ovat olleet mukana rakennustarkastaja Paula Frank rakennusvalvonnasta, rakennustutkija Outi Orhanen Pohjanmaan maakuntamuseosta, arkkitehti Timo Viitala talotoimesta sekä kaavoitusarkkitehdit Anne Majaneva, Kati Vuohijoki ja Esko Härkönen kaavoituksesta.

Selvityksen lähteinä on käytetty maastokäyntien lisäksi rakennusvalvonnan ja sosiaaliviraston arkistomateriaalia, kaupungin kunnalliskertomuksia, lehtiartikkeleita, kirjallisuutta sekä haastatteluja. Selvitys ei ole kattava (ns. rakennushistoriaselvitys) vaan yleispiirteisempi kulttuurihistoriallinen selvitys kaavoitustyön pohjaksi.
Vaasa 20.11.2017 Esko Härkönen, kaavoitusarkkitehti

Lainaus päättyy


Kaavoituksessa on osaavaa väkeä!

Vaasan kaupungin kaavoituksessa tehdään hienoa työtä, kiitos tästä.
Asukasyhdistyksessämme pyrimme olemaan mukana kaupungin kehittämisessä, ja tässä tarkoituksessa annamme mielellään lausuntoja, mielipiteitä ajankohtaista kaava-asioista.
Saunatalon korttelista on lausunto tulossa 6.3. mennessä.

Aimo Nyberg VKA ry, pj.




Tätä on ihmetelty vuosikaudet




Kuvat: AN, 23.2.2017

Kauppapuistikko 29.

Etenee. Voisin sanoa omana mielipiteenäni, uskoakseni monen vaasalaisen tavoin, että vihdoin.

Katso Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilta


Lainaus

Asemakaava vireille: Kauppapuistikko 29 (ak1083)

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kaavoituksessa ja osoitteessa www.vaasa.fi/ak1083. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan tavoitteista voi esittää mielipiteitä kaavoitukselle 22.2.–9.3.2018. (maankäyttö- ja rakennuslaki 60 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 30 §)

Asemakaavan muutostyöhön on ryhdytty kaavoitushakemuksen ja kaupunginhallituksen 14.8.2017 § 335 hyväksymän kaavoituksen käynnistämissopimuksen pohjalta. Maanomistajan esittämänä tavoitteena on, että tontilla sijaitsevan vanhan puutalon suojelumerkintä poistettaisiin ja sen tilalle rakennettaisiin noin 250 kerrosneliömetrin uudisrakennus. Kauppapuistikkoa vasten maanomistajan toiveena on saada toteuttaa kuusi kerrosta korkea rakennus.

Lainaus päättyy

Ihmettelijöitä on riittänyt

Keskikaupungilla, hyvällä paikalla oleva tontti, ja siinä saa lahota vuosikaudet suojelukohteen statuksen omaava rakennus. Eikä mikään taho oikein ottanut asiakseen ratkaista asiaa, vaikka nykytilanteen on täytynyt olla kaikille vastenmielinen.

Kaikki mahdollinen lienee mennyt pieleen tämän kohteen kohdalla. En valitettavasti ole perillä faktoista, jotka ovat tämän surullisen tapauksen taustalla. Siksi minun on syytä olla varovainen mitä sanon, ja tähän kirjoitan. Laitan jotain kuitenkin.

Perusongelma saattaa olla pitkälti siinä, että kun rakennuksia suojellaan, niiden suojeluun ei saada oikein miltään suunnalta resursseja, rahaa eikä kait muutakaan, esim. ohjeita siitä miten olisi toimittava.

Kun suojeluun ei ole osoitettu rahaa ym. resursseja, ja rakennuksen omistajien mahdollisia ristiriitaisia toiveita ei kukaan kykene auttamaan, annetaan kaiken vaan olla.

Rakennussuojelun edellyttämään valvontaankaan ei taida nykyisellään olla aikaa eikä voimavaroja, eikä näin ollen oikein löydy tahtotilaa, kaupungin omaa intressiä puuttua eri tahojen välisiin näkemyseroihin.

Näinkö tämä aina menee

Aika tekee lopulta tehtävänsä, tai nopeutettuna ”puutalo palaa pois alta”, ja näin päästään rakentamaan uutta komeampaa tilalle.

Kaikkea vanhaa ei ole tarpeen säästää, se on selvää. Ottamatta tähän nimenomaiseen kohteeseen nyt enää kantaa, haluan todeta sen, että kun jokin kohde, rakennus tai suuremmat kokonaisuudet, saavat lainvoimaisen suojelumerkinnän, sen tulee tarkoittaa sitä, että siitä pidetään huolta. Sillä on silloin todettu olevan historiallisia tai muita perusteluja saada säilyä, ja vielä omalla olemassaolollaan välittämiään arvoja ajassa eteenpäin. Seuraaville sukupolville, ja olla näkyvä yksityiskohta kerroksellisena aikakausien ja tyylien kirjossa, jatkumona jostain ja jonnekin. Menetettyjä palapelin osia ei ole jälkikäteen mahdollista korvata.

Mielipide annetaan

Asukkailta toivotaan mielipiteitä, vaikuttamista omaan lähiympäristöönsä. Oma asukasyhdistyksemme ottanee asian esille hallituksen kokouksessa / työryhmässä. Lausuntomme toimitetaan kaupungin kaavoitukselle 9.3. mennessä.

Aimo Nyberg VKA ry, pj.


sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Jääkäri-patsaalla seppeleidenlaskut

Jääkäreiden kotiinpaluun 100 -vuotisjuhlallisuudet Vaasassa 23.2 – 25.2. 2018 saivat arvokkaan, juhlallisen päätöksen tänään keskipäivällä pidetyssä seppeleidenlaskutilaisuudessa.

Tässä muutamia kuvia tilaisuuden tunnelmasta.








Kuvat: AN, 25.2.2018. Seremoniat Jääkäri-patsaalla

Kuvissa on nyt muutakin kuin pelkkä muistomerkki, patsas 

Vaasan julkisten patsaiden esittelyprojektissani, Rojekti X = hankkeessa, olen parin vuoden ajan kuvannut aktiivisesti suuren määrän patsaita, muistomerkkejä ja muistolaattoja. Olen selvitellyt niihin liittyviä perusfaktoja, etsinyt myös niihin liittyviä muistoja, sekä dokumentteja että vanhoja valokuvia vuosikymmenten varrelta, ja koonnut niistä näitä blogikirjoituksia.

Jääkäri-patsas on noussut suureen rooliin, liittyyhän se hyvin ratkaisevalla tavalla Suomen itsenäistymisen 100 v. tapahtumiin.

Muistomerkit, patsaat ym. jäävät valitettavan usein aika vieraiksi tämän päivän kiireiden keskellä eläville ihmisille. Patsaat eivät itse kerro tarinaansa, sisältöään, ellei niiden taustoja kerrota, eli niiden ääntä tehdä kuuluvaksi.

Jääkäripatsas on saanut viime kuukausina, nyt vuoden 1918 tapahtumien muistovuonna suurta julkisuutta. Toivottavasti näin on koko Suomessa, eikä vaan täällä Vaasassa ja Pohjanmaalla. Meillähän on täällä kotinurkilla, Vaasanpuistikon varrella, koko Suomen itsenäistymiseen liittyvistä muistomerkeistä ehdottomaan kärkeen kuuluvat monumentaaliset teokset: Suomen Vapaudenpatsas Kauppatorilla, Suomen ilmailun muistomerkki eli Merikotkapatsas Vaskiluodon sillan Halkokarilla, ja tämä Jääkäri-patsas Hovioikeudenpuistikon reunustalla katse Vaskiluotoa päin.

Jääkäri-patsaan esittelin tässä blogissa tasan vuosi sitten:
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/jaakari-patsas-25-helmikuuta-1958.html


Faktoja nousee esiin edelleen

Nyt tämä some-huomio, innostus eilisiin tapahtumiin liittyen; Puolustusvoimien paraati Kauppatorilta kohti Vaskiluotoa, ja Eteläisellä Kaupunginselällä eilen koettu uskomaton Hornet-hävittäjän lentonäytös, - on tuonut uusia mielenkiintoisia yksityiskohtia asiasta kiinnostuneiden tietoon.

Tämän yksityiskohdan kirjaan nyt tännekin: Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen tekemän Jääkäri-patsaan mallina on aikoinaan ollut Jorma Honkaniemi. (fb-lähde).

Onkohan kellään mahdollisesti tallella valokuvia patsaan paljastustilaisuudesta?

Jos näitä löytyy, ja niitä ollaan valmiita jakamaan tämän Rojekti X = hankkeen kautta, toivon yhteydenottoa.

Jääkärit näyttely jatkuu 

Pohjanmaan museossa on esillä Jääkärit näyttely 27.5. 2018 asti.
Lue lisää museon sivuilta.
http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?main=N%C3%A4yttelyt&page=J%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rit


Kuva: AN, 25.2. 2018. Sisääntulo Vaasaan. Pohjanmaan museon kevään 2018 päänäyttelyä mainostetaan näkyvästi.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

lauantai 24. helmikuuta 2018

Jääkäreiden kotiinpaluun 100 -vuotisjuhlintaa Vaasassa

Vaasa, lauantaina 24.2.2018


Odotusta… tuhansien muiden lailla!

Jääkärien kotiinpaluun 100 v. juhlaparaatin päätteeksi oli luvassa ainutlaatuinen Hornet hävittäjän näytöslento Sundominlahden yläpuolella, aivan Vaasan kantakaupungin edustalla.

Haasteellisissa olosuhteissa, aikamoisessa pakkasessa ja vastavalossa, sain sentään otettua tänään yhden kuvan niin, että kuvassa on samaan aikaan Jääkäripatsas (osa) ja Hornet hävittäjä.


Somessa on jo onneksi jaossa sekä upeita videoita että kännykkä- ym. valokuvia, niin paraatista kuin lentonäytöksestäkin. Mahtavaa, että kuvamateriaalia laitetaan jakoon!


Paikalla oli valtavasti väkeä, kovasta pakkasesta huolimatta. Tapahtumia seurattiin jo ennen puoltapäivää Kauppatorilla, heti sen jälkeen Puolustusvoimien katselmusta, paraatia Vaasanpuistikkolla, ohi Jääkäripatsaan ja kohti Vaskiluotoa.


Jääkäripatsas oli myös hyvin monen kiinnostuksen kohteena. Kuvia siitä pystyi ottamaan erinomaisissa olosuhteissa.


Paraatista lähetettiin ohjelmaa livelähetyksenä Yle Areenassa. Ohjelman voi myös nyt jälkikäteen katsoa Yle uutiset Pohjanmaan sivulta
https://areena.yle.fi/1-4370271

Facebookista, Vaasan kaupungin sivulta löytää katsottavaa, samoin paikallisten sanomalehtien digilehdistä, ja yksityisiltä ihmisiltä faceosoitehaulla #‎jääkärit100‬

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Ps. huomenna sunnuntainakin voi vielä osallistua juhlallisuuksiin. 25.2.2018 on kulunut tasan sata vuotta jääkäreiden pääjoukon paluusta kotimaahan S/S Arcturus aluksella Vaasan Vaskiluotoon.

Sunnuntain 25.2. ohjelmassa on

10–11.15 Jumalanpalvelus Vaasan kirkossa
12 Seppeleenlasku Jääkäripatsaalle Hovioikeudenpuistossa

perjantai 23. helmikuuta 2018

Lauantaina ei jäädä kotiin!

100 vuotta sitten, 25.2. 1918, jääkärien pääjoukko palasi kotimaahansa, Vaasan satamaan Vaskiluotoon.

Nyt, viikonloppuna 23. – 25.2. 2018 Vaasassa vietetään näyttävästi kotiinpaluun satavuotisjuhlaa.

Ohjelmaa on tänään perjantaina jo ollut, ja on vielä illalla, mutta huomenna lauantaina klo 12 aikaan on odotettavissa melkoinen väenpaljous Vaasan keskustaan. Juhlaparaati ja Hornet hävittäjien ylilento kiinnostaa takuuvarmasti vaasalaisia. Paikalle tullaan kyllä myös kauempaakin, siihen luotan.

Tapahtuma on Suomen Puolustusvoimien yksi tämän vuoden päätapahtumista, kohokohdista.

Koko ohjelma on nähtävillä Vaasan kaupungin sivuilla
https://www.vaasa.fi/uutinen/100-vuotta-jaakareiden-kotiinpaluusta-tapahtumat-vaasassa


Kävin tänään kuvaamassa Jääkäripataljoonan muistolaatan, joka on siis yksi osa Joukko-osastojen perinnemuuria (päämuurissa). Paikka on Korsholmanpuistikon varrella Kasarmintorilla.
Laatassa on Jääkäripataljoona 27:n merkki, ja tekstit: Jääkäripataljoona 27, Jägarpataljonen 27, 25.2.1918.



Myös Jääkäri-patsaalla kuvasin tänään. Kuvanveistäjä, professori ja jääkärikapteeni Lauri Leppäsen tekemä patsas on uskoakseni tänä viikonloppuna aika monen kännykkäkuvaajan ja ammattikuvaajienkin kuvauskohteena.













Kuvat: AN. 23.2.2018. Jääkäri-patsas, Vaasa

Lauantaiksi on luvattu hienoa säätä, nautitaan tapahtumasta, ainutkertaisesta tunnelmasta, väenpaljoudesta, tuttujen tapaamisesta, Vaasan saamasta valtakunnallisesta huomiosta.

Ja nykyajan mahdollisuudesta jakaa kokemuksiamme somessa!

Aimo Nyberg

Vaasa tänään 23.2.2018


Vaasan varuskunnan lakkauttamisesta on jo tosi pitkä aika. Nykyään Kasarmialueella on kaikkea muuta.


Entinen päävartio. Nykyään muussa käytössä.


Tänään 23.2.2018 Kasarminkentällä oli Suomen Puolustusvoimien kalustoesittelyä.

Ja sotilaskotikin oli auki.


Odotettu Jääkärien kotiinpaluun 100-v. juhlaviikonloppu on siis alkamassa!

Huomenna lauantaina 24.2. 2018 Vaasassa voi osallistua Jääkäreiden kotiinpaluun 100-vuotisjuhlaan

9-9.30 Seppeleenlasku sankarihautamuistomerkille
10 -15 Kalustoesittely, Vanha kasarmialue
11 Paraatikatselmus Kauppatorilla. Maavoimien komentaja, kenraalimajuri Petri Hulkko. Kenttähartaus: kenttärovasti Vesa Aurén.
12 Ohimarssi Vaasanpuistikolta kohti Jääkäripatsasta, Vaskiluotoon. Vastaanottopaikka Vaasan kaupungin hallintorakennuksen edessä. Vastaanotto: kenraalimajuri Petri Hulkko.
12.30 Näytöslento eteläisellä kaupunginselällä, säävaraus.

Sunnuntaina

10 – 11-15 Jumalanpalvelus, Vaasan kirkko.
12 Seppeleenlasku Jääkäripatsaalle Hovioikeudenpuistossa.

Hyvää, antoisaa viikonloppua kaikille!

Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

torstai 22. helmikuuta 2018

Tammipihan asemakaavan muutos

Mikä on Vaasan Tammipihan tammien tarina? Miksi sisäpihan nimi on Tammipiha?

Onko sinulla tietoa, tai edes jotain tarinan ”poikasta” asiasta?

Olisi mielenkiintoista saada kuulla vihertoimen ammattilaisilta, tai vanhoilta vaasalaisilta edes jotain Tammipihassa olevista kahdesta tammesta, Toinen niistä on rungon mahtavan paksuuden perusteella arvioiden jo melkoisen iäkäs, - en uskalla kuitenkaan esittää mitään ikähaarukkaa… Jos Sinulla on jotain tietoja Tammipihasta, ajasta ennen paikan nykyisiä rakennuksia/pihaa toivoisin yhteydenottoa, ja saavani tehdä kanssasi asiasta pienen jutun tähän blogiin.


Kuva: AN, 22.2.2018. Tammipiha aurinkoisessa talvisäässä

Tammi on erityinen puulaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Suomessa, varsinkin Etelä-Suomessa. Myös Vaasan seudulla tammi leviää kohtuullisen hyvin luontaisesti, joskaan se ei ole täällä kovin yleinen.

Aika usein kuitenkin tammet ovat jonkun istuttamia. Jopa tammenterhosta kasvamaan laitettuja tai taimina paikalle istutettuja.

Kunpa puut puhuisivat, ja osaisivat kertoa tarinansa!

Yksittäiset vanhat ja nyt jo mahtavan kokoiset tammet ovat meillä täällä Vaasassa aika suurella todennäköisyydellä jonkun istuttamia. Vaasassa on aikoinaan ollut, jos oikein olen ymmärtänyt, puiden istuttamisen suhteen melkoinen perinne. Ei siitä nyt tässä kohdin enempää, mutta eräiden merkittävien vaasalaisten henkilöiden kerrotaan kunnostautuneen puisto- ja pihaistutusten perustamisessa 1800-luvun lopulla. Tuliaisina muilta paikkakunnilta, ulkomaita myöten tuotiin uusia lajeja, kait kokeilumielessä. Hyvinkin erikoisia siemeniä / taimia on Vaasassa saatu kasvamaan!


Lainaus aikaisemmasta blogikirjoituksestani 
(18.5. 2011)

Tammipihassa Vaasan keskustassa kasvaa tietenkin tammi, kaksikin, kenties vuosisatoja vanha tammi ja toinen nuorempi. Ja siinä ne pysyvät, nykyisellä kasvuaukiollaan, todennäköisesti pitempään kuin yksikään nykyinen vaasalainen kaupunkimme katuja tallustelee. 

Nimi Tammipiha otettiin käyttöön 80-luvulla sen jälkeen, kun silloisen Vaasan ympäristöseuran puheenjohtajan Marja-Liisa Kasken kaudella oli käyty menestyksekäs viivytystaistelu ko. puiden kaatamista vastaan. Suojelupäätösten jälkeen rakennussuunnitelmia muutettiin antamaan tilaa näille arvokkaille puuvanhuksille. 

Tammet puhkeavat taas tänä keväänä lehteen, ja ovat nykyään ohikulkijoille itsestäänselvyys, tuovat vihreyttä ja valoisuutta kaupunkikuvaan, suovat mahdollisuuden jopa hetkeksi pysähtyä istumaan puiden varjoon, ja katsella siinä rauhassa ihmisten ja maailman kiireitä. Tammipiha on yksi esimerkki onnistuneesta yhdistysten ja yksittäisten ihmisten tekemästä suojelutyöstä ja kaupunkikuvaan vaikuttamisesta. 




Kuvat: M-L K ja AN. 22.2.2018. Alimmaisessa kuvassa on pirteä sydänpinssi, ilmeisesti mielipiteen ilmaisu, tammien puolesta! Ihan hienoa! Puiden puolustajia, niiden äänen esiin tuojia tarvitaan edelleen!

Tammipihan asemakaavan muutos ehdotus nyt esillä! 

Aikaa mielipiteen ilmaisemiseen on kuukauden verran, 22.2. – 23.3.2018

Tähän on nyt syytä tutustua, perehtyä huolella: Katso kaupungin kaavoituksen sivuilta

https://www.vaasa.fi/kungorelser/kivikiilan-ja-tammipihan-ehdotukset-nahtavana

Lainaus sivulta

Ehdotus nähtävänä: Tammipiha (ak1082) 
Asemakaavan muutos koskee 4. kaupunginosan korttelin 2001 tonttia 14. Suunnittelualue rajautuu Hietasaarenkatuun, Teräksenkujaan, Pitkäkatuun ja saman korttelin tonttiin nro 13. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asunto- ja/tai palveluasumistyyppinen lisärakentaminen nykyisen pysäköintilaitoksen päälle. Asemakaavan muutosehdotus on nähtävänä kaavoituksessa ja osoitteessa www.vaasa.fi/ak1082. Mahdolliset muistutukset asiasta osoitetaan kaupunginhallitukselle ja toimitetaan kaavoitukseen 22.2.–23.3.2018. (maankäyttö- ja rakennuslaki 65 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 27 §) 

Lainaus päättyy

Asukasyhdistyksemme hallitus päätti kokouksessaan 20.2. että lausunto tehdään ja annetaan ajallaan. Valitsimme työryhmän arvioimaan kokonaistilannetta, mahdollisimman monesta näkökulmasta asiaa lähestyen.

Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n puheenjohtaja
aimonyberg(at)gmail.com

Symbolit ennen ja nyt: TAMMI


Kuva: AN, 2010, Tammisaari. Kuvaa ei ole muokattu mitenkään muuten kuin lisäämällä teksti.

Tammisaaressa on valtavan hienoja luontoalueita, kasveja, metsiä, yksittäisiä puita. Tunnelma metsissä on aivan erilainen kuin missään muualla Suomessa.

Tammi 

Symboleja ja merkkejä selittävissä kirjoista löytyy ainakin nämä merkitykset:

~ tammi on kovan puunlaatunsa vuoksi kuolemattomuuden ja kestävyyden vertauskuva ~ antiikin aikana tammi omistettiin salaman ja taivaan jumala Zeus/Jupiterille ~ muinaisitalialaiset hallitsijat käyttivät tammenlehväseppelettä arvonsa merkkinä ~ tammea kunnioittivat myös kelttien druidit, erityisesti sellaisia, joiden oksilla kasvoivat mistelit ~ germaanien parissa tammet varjostivat kansankokousten pitopaikkoja ~ japanilaisilla on ollut erityinen tammen jumala, Kashima no kami ~ Kalevalaan (2:43-244) sisältyy laaja runo isosta tammesta, ”Jumalan puusta” ~ antiikin kansanuskon mukaan tammet olivat driadien asuinpaikkoja (puiden haltioiden: nimitys tulee kreikan sanasta drys = tammi / dryadit, kirjaimellisesti ”tamminymfit” olivat naispuolisia puunhenkiä) ~ raamatussa tammi on sekä voiman että ylpeyden vertauskuva. Kaatunut tammi on monien kansojen perinteessä kuvannut Jumalan tuomiota ~ tammenlehvä on suosittu järjestösymboli ~ tammi yhdistetään myös ennustamiseen, pappi tai papitar tulkitsi jumalten äänenä pidettyä tammenlehtien havinaa ~ tammenterho muistuttaa sekä munaa että fallosta ja sopii siten hedelmällisyyden symboliksi ~

Lähteinä on käytetty:

- Suuri symboli kirja, Hans Bierermann, toim. Pentti Lempiäinen, WSOY 1993
- Merkkien ja symbolien salattu kieli, David Fontana, Valitut Palat 2011
- The continuum encyclopedia of symbols, edited by Udo Becker, CONTINUUM New York 1994

Tämä blogikirjoitus aloittaa teeman, jossa esitellään ikiaikaisia käsityksiä ja näkemyksiä symboliikkaan ja merkkeihin liittyen. Kaikenkattavia, tyhjentäviä selostuksia ei ole mahdollista tehdä, - silti on hyvin mielenkiintoista yrittää ymmärtää tämän päivän lähtökohdista sitä, miten tärkeitä, suorastaan elämää ohjaavia monet kuvat ja mielikuvat ovat aina olleet. Eri aikakausina, eri yhteyksissä on aina ollut tärkeää ymmärtää näkemäänsä.

Tällä symbolit ja merkit kirjoitussarjalla ei ole tarkkaa ilmestymisaikataulua, ja se tulee olemaan osittain lomittain vielä kesken olevan Vaasan julkiset patsaat, muistomerkit ja muistolaatat kirjoitusarjan kanssa.

Aimo Nyberg,
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä


tiistai 20. helmikuuta 2018

Ajankohtainen sarjakuva-albumi

Vaasassa tuleva viikonloppu on Jääkäriteeman superviikonloppu. Ohjelmaa on monessa paikassa, on paraateja, on luentoja, on musiikkia. Unohtaa ei sovi tätä aiheeseen liittyvää sarjakuvakirjaakaan.


Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/tiedote/jaakarit-viisi-kertomusta-kilpailee-sarjakuva-finlandian-voitosta

Jääkärit-näyttelyn yhteydessä julkaistiin sarjakuvataiteilija Mika Lietzénin albumi Jääkärit – Viisi kertomusta. 64-sivuinen sarjakuva-albumi avaa uusia näkökulmia näyttelyn teemoihin, mutta toimii myös itsenäisenä teoksena. 

Sarjakuva-albumi on julkaistu sekä suomen että ruotsin kielellä ja tekstit on saatavissa myös englanniksi, saksaksi, venäjäksi sekä arabiaksi. 

Sarjakuvakirjaa voi ostaa mm. Pohjanmaan museon kahvilan kaupasta, Museokatu 3, 65100 Vaasa. 

Vaasan kaupungin museoiden julkaisema Mika Lietzénin sarjakuvakirja Jääkärit – Viisi kertomusta on ehdolla Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajaksi. Palkinto myönnetään kotimaisesta ansiokkaasta sarjakuva-albumista ja se jaetaan Tampere Kuplii –sarjakuvafestivaalin yhteydessä 23.3. 

Ehdokkaiksi ilmoitettiin yhteensä 54 sarjakuva-albumia, joista Tampere Kuplii ry:n asettama nelihenkinen raati valitsi finaaliin kymmenen. Raati totesi albumien tason jälleen kerran korkeaksi ja valinnan vaikeaksi. Tämän vuoden palkinnon saajan valitsee avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Palkintosumma on 5 000 euroa. Palkinto jaetaan nyt yhdennentoista kerran. 

Uusia näkökulmia Jääkärit-näyttelyn teemoihin 

Jääkärit – Viisi kertomusta julkaistiin Pohjanmaan museon Jääkärit-näyttelyn avajaisten yhteydessä viime syksynä. Sarjakuva-albumi avaa uusia näkökulmia näyttelyn teemoihin mutta toimii myös itsenäisenä teoksena. 

Jääkärien tarinoihin mahtuu intoa, seikkailuhenkeä ja romansseja, mutta myös epävarmuutta, koti-ikävää ja pelkoa. Kuolemankin kanssa tehdään tuttavuutta. 

Kirjan tekijä Mika Lietzén kertoo, että tarinat ja niiden päähenkilöt ovat fiktiivisiä, mutta ne mukailevat todellisia historiantapahtumia. 

- Jääkärien kuten muidenkin sotilaiden historia on melko mieskeskeistä. Tässä oli pyrkimys kuvata tapahtumia myös muista näkökulmista. Kertojina ovatkin mm. keski-ikäinen värväri, liepajalainen ilotyttö ja Arcturus-laivan laivapoika, paljastaa Lietzén. 

Lietzén on tyytyväinen siitä, että kirja kiinnostaa. 

- Kaikki Sarjakuva-Finlandian palkintoehdokkaat ovat erittäin hyviä. Jääkärit ovat hyvässä seurassa, iloitsee Lietzén.

www.sarjakuvafinlandia.fi

Lainaus päättyy


Pohjanmaan museolla sunnuntaina 25.2. 2018

Lainaus

https://www.vaasa.fi/tiedote/jaakareiden-vaasaan-saapumisen-100-vuotispaivan-yleisotapahtuma-pohjanmaan-museolla

Sunnuntaina helmikuun 25. päivänä tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Saksassa koulutettujen jääkärien pääjoukko palasi Suomeen Vaasan kautta. Tämän kunniaksi järjestetään Pohjanmaan museolla ilmainen yleisötapahtuma ja myös Jääkärit-näyttelyn pääsee katsomaan maksutta. 

Tulevana viikonloppuna 23. – 25.2. 2018 Vaasassa voi nähdä ja kokea jääkäritunnelmaa

Katso koko ohjelma täältä

https://www.vaasa.fi/uutinen/100-vuotta-jaakareiden-kotiinpaluusta-tapahtumat-vaasassa


Tämän blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg

lauantai 17. helmikuuta 2018

Inhimillisellä otteella

Harry Tuomen haastattelu

Olen jo pitkään toivonut tähän ylläpitämääni asukasyhdistyksen blogiin uutta otetta. Jotain, joka välittäisi inhimillisiä tunnelmia, kertoisi meistä vaasalaisista, ajatuksistamme ja elämänkokemuksistamme, kauniilla, aidolla tavalla. Moniäänisesti, toinen toisiamme arvostaen.

Haastattelujen tekeminen voisi olla yksi mahdollisuus. Katsotaan päästäänkö nyt ainakin alkuun.

Oivallinen tilaisuus tämän tapaisen blogikirjoituksen tekemiseen tuli eteen, kun asukasyhdistyksemme hallituksen jäsen, Harry Tuomi, 83 v. oli ilmoittanut viime vuoden lopussa luopuvansa hallituspaikastaan, tehdäkseen tilaa nuoremmille.

Kohtuullisen pitkään Harryn tunteneena, ja paljon pitempään hänet mm. lintukauppiaana tienneenä, päätin pyytää päästä kylään Anna-Liisan ja Harryn kotiin, tekemään tällaista pienimuotoista haastattelua.

Harryn vaimon, Anna-Liisan olen saanut tuntea myös asukasyhdistyksemme tilaisuuksien kautta.




Kuvat: AN, 31.1.2018. Anna-Liisa ja Harry Tuomi

Lyhyesti Harryn työurasta

Uskomatonta tarinaa, hienoja elämänkokemuksia tällä pitkän ja rikkaan työelämän tehneellä miehellä kyllä riittää.

Tiivistetään Harryn työurat kolmeen vaiheeseen:

- Vaasa -lehdessä kemigrafina

- jazz ym. muusikkona

- lintukauppiaana

1. Nuorena miehenä Harry aloitti työt Vaasa-lehdessä 50-luvulla. Kemigrafina hän oli mukana tekemässä lehteä, siis valmistamassa sen painamiseen tarvittavia teksti- ja kuvalaattoja.

Harry kertoi minulle yksityiskohtia 50- ja 60-kuvun menetelmistä, joilla sanomalehteä silloin tehtiin. Ovat ajat muuttuneet, ei voi kuin ihmetellä, miten kaikki onnistuttiin silloin tekemään. Väkeä täytyi painopuolella ainakin olla paljon enemmän kuin nykyään. Irtokirjaimista ladottiin painolaatat, sinkkilaattoja syövytettiin hapoissa, - eli jota kuinkin samalla tavalla kuin vieläkin taidegraafikot osaavat tehdä, - jotta uutiset ja niistä kertovat mustavalkoiset valokuvat saatiin kansalle luettavaksi.

Painokone, iso musta, joksi sitä kutsuttiin, pyöri päivästä toiseen, painoi mustetta valkoiselle sanomalehtipaperille niin hyvää jälkeä kuin työntekijät olivat osanneet laatoiksi valmistaa: rasteroineet ne ja joskus jopa käsin kaivertaneet niitä, esim. karikatyyrit jouduttiin näin tekemään.

Nyt 2000 luvulla on siirrytty digitaaliseen aikaan. Tässä välissä oli painotekniikkana vuosikymmenten ajat offset -menetelmä.

60-luvulla aika oli mielenkiintoista. Harry oli nuorena miehenä näkemässä ja kuulemassa, kaikenlaista, mm. Vaasa -lehden ja Ilkka -lehden yhteistyön alkutaipaleella ”voimanmittelöä”. Täällä Vaasassa osatiin Harryn mukaan jo silloin haukkua, moittia Seinäjokea. Mm. Ilkka-lehden toimijoita Vaasa-lehden osakkeiden hamstraamisessa. Harry sanoo ihmetelleensä tällaista haukkumista, aika erikoista asennetta.

Vaasan ja Seinäjoen kyräilyllä taitaa olla pitkät perinteet, ties mistä alkaen, ihan tähän päivään asti.

2. Kosti Könni oli kuullut Harryn viheltelyä, ja ehdotti Harrylle varuskuntasoittokuntaan menemistä. Harrylle järjestyikin sieltä myös soitin, klarinetti, mutta ura musiikin parissa lähti kuitenkin lopulta liikkeelle siviilipuolella.

Soiton opettajansa Werner Föraksen ohjeilla saksofoni ja jazzin svengi veivät miehen mukanaan. Meno oli silloin vahvaa, sykettä riitti. Harry vertaa omaa nuoruuttaan tämän päivän räp artistien elämään. Musiikki on ihan kaikki kaikessa.

Vaasaan kehittyi merkittävää jazz osaamista. Harry veti myös Vaasan jazzklubia yli 10 vuotta. Keikkoja, esiintymisiä oli paljon myös muualla Suomessa, Helsingissä, Jyväskylässä jne. Jossain vaiheessa Harry meni mukaan myös valtakunnalliseen jazzliittoon, sen hallitukseen. Antoisa kokemus sekin, Harry sanoo.

Matkustelua, jatkuvaa menemistä alkoi olla kuitenkin sen verran, että oli syytä alkaa miettiä vielä kolmatta työuraa, ja minne hän asettuisi perheen kanssa elämään.

3. Lintukauppiaan elämä alkoi kiinnostaa Harryä. Jyväskylässä, eräällä soittokeikalla, Harry kävi Antti Äijön askartelu- ja akvaarioliikkeessä. Sieltä lähti kipinä tällaisen liikkeen avaamiseen tänne Vaasaan. Täällä kun ei ollut vielä silloin ainuttakaan alan yritystä.

Harry kertoo aina olleensa kiinnostunut eläimistä. Kolmas työura lähti näin innostuneena liikkeelle. Ala sopikin Harrylle hyvin, tietotaito lisääntyi nopeasti, ja liiketoimet alkoivat menestyä. Yksi menetystekijä on varmaankin ollut se, että Harry tajusi erityisen hyvin sen, että liiketilan, eli eläinkaupan on oltava ”jännittävän oloinen”. Hän toi sinne kaikenlaista reksiviittaa, akvaarioihinsa, seinille jne. Näkyvillä oli mm. naamioita, käärmeennahkoja, akvaarioissa mm. palasia laivojen hylyistä jne. Entisenä estradimuusikkona hän tiesi, että yleisö pitää osata ottaa, saada asiakkaat tulemaan uudestaan ja uudestaan. Harry käyttääkin tästä hienosti sanaa lumovoima.

Tämä yhdistyneenä vetovoimaiseen, karismaattiseen persoonallisuuteen on mitä luultavimmin selitys sille, että Harrystä tuli yksi kaupunkimme tunnetuimmista kauppiaista vuosikymmenten ajaksi. Liikkeensä, yrityksensä Harry myi eteenpäin vuonna 1999.
 
Muistan omien lasteni kanssa käyneeni monet kerrat Harryn eläinkaupassa. Hamsterit, akvaariokalat, kanarialinnut tulivat tutuiksi, sauvasirkkojakin taisi meillä joskus olla. Aina liikkeessä käydessä ei meillä ollut niin sanotusti mitään ostoslistalla, käytiin vaan katselemassa, harkitsemassa tulevia hankintoja. Koskaan meitä ei ajettu ulos, ja opastusta, apua saatiin, kun tarvittiin.

Omat tarinat liittyvät tietenkin eläinkauppiaana toimisessa siihen, miten esim. akvaariokalojen ym. eläinten hankinta hoitui. Singaporesta Harrylla olisi kerrottavaa paljonkin. Tullimuodollisuuksista jne. mutta näiden kertomiseen tarvittaisiin jo toinen blogikirjoitus. Tai jotain muuta, videohaastattelu, tai tv-ohjelma…


Tänään 

Kun Harry ja Anna-Liisa kulkevat keskikaupungilla kauppa asioillaan, he keskustelevat usein tuttujensa kanssa, myös Vaasan asioista. Tottakai. Kuulumisia vaihdetaan, ja pohditaan myös missä Vaasassa nyt mennään.

Entisenä kauppiaana Harry seuraa edelleen mm. kivijalkaliikkeiden tilannetta hyvin kiinnostuneena. Mitä liikkeitä missäkin on, yritysten vaihtuvuutta, ja tietenkin myös onko tyhjiä liikekiinteistöjä kovinkin paljon, ja missä päin. Yrittäjien vaikeudet, lopettamiset surettavat tietenkin. Harrya mietityttää myös tavat ja toimenpiteet, joilla tyhjillään olevia liiketiloja yritetään markkinoida uusille yrittäjille. Sekä hinnoittelussa, että paremmassa tietojen esille laittamisessa olisi Harryn mielestä parantamisen varaa.

Harry pohtii, onko Vaasan kantakaupungin alueen kohtalo vääjäämättä tulla Tukholman Vanhankaupungin kaltaiseksi? Elinvoimainen keskikaupunki, meillä siis tämä rakas keskusta-alue, Kauppatori ympäristöineen toivottavasti pitää pintansa. Se ansaitsisi kehittyä edelleen elinvoimaisena kaupungin sykkivänä sydämenä.

Asioihin on hyvä aina yrittää vaikuttaa, - mitään jyrkkää kantaa Harry ei ole koskaan asioihin ottanut, eikä nytkään lähde liialti muita neuvomaan. Turhaa suureellisuutta voisi hänen mielestään välttää, realismia asioiden todellisen tilan näkemiseen Harryn mielestä tarvitaan.

Kiitos Harry ajatuksistasi, elämänvaiheittesi kertomisesta, jakamisesta meille kaikille.

Ja oikein hyvää jatkoa sinulle ja vaimollesi. Jutellaan taas, kun osumme yhteen, tapaamme kaupungilla tai tilaisuuksissa.

Lopuksi muutamia linkkejä kenties kiinnostaviin asiayhteyksiin

Kiinnostako sinua tietää, mitä kemigrafi teki?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemigrafia

Mitä Vaasan jazzclubille kuuluu tänään?

https://vaasajazzclub.yhdistysavain.fi/

Vaasassa toimii tällä hetkellä (helmikuu 2018) nämä akvaario ja eläinkaupat:

1. Vaasan Akvaarioliike

http://www.vaasanakvaarioliike.fi/yritys/

Lainaus

Vaasan Akvaarioliike on Kauppakeskus Minimanissa sijaitseva akvaarioihin ja muihin eläinmaailman tuotteisiin erikoistunut liike. Tarkka osoite on Laivakatu 13, 65100 Vaasa. Liike on perustettu vuonna 1959 ja on yksi vanhimpia yhä toiminnassa olevia alan yrityksiä Suomessa. Liikkeen omisti vuodesta 1959 vuoteen 1999 Harry Tuomi. Itse aloitin työt Vaasan Akvaarioliikkeessä jo koulupoikana 1980. Kauppiaana olen ollut vuodesta 1999. Alusta asti liike on palvellut lintu, jyrsijä sekä tietysti akvaarioharrastajia. Myöhemmin mukaan otettiin myös koira- ja kissatarvikkeet sekä matelijat. Pääpainopiste on kuitenkin ollut aina akvaariotarvikkeet, kalat ja kasvit. Risto Korpi 

Lainaus päättyy

2. Vaasan Eläinkeskus - Lemmikkitarvikkeiden erikoisliike

http://www.vaasanelainkeskus.fi/

Lainaus

Lemmikkieläintuotteiden erikoisliike Vaasan Eläinkeskus Oy aloitti toimintansa vuonna 1985. Toiminta on laajentunut eläinten välityksestä eläintarvikkeiden maahantuontiin ja myyntiin. Liikkeessämme on suuret osastot tarvikkeille ja ruuille, niin koirille, kissoille, kaloille, pieneläimille, linnuille, matelijoille kuin ulkolinnuille. Yhteensä 630 m2

Lainaus päättyy

Blogikirjoituksen haastattelu, kuvat ja jutun koonti: Aimo Nyberg

tiistai 13. helmikuuta 2018

Katso tulevaisuuteemme jo nyt


Ajankohtaista:

Tutustu Pohjanmaan liiton nettiportaaliin

https://www.obotnia.fi/etusivu/

Ole utelias, tule paikalle

Maakuntakaavafoorumi
keskiviikkona, 14.02.2018
18:00 — 20:00
Vaasan kaupunginkirjasto, Kirjastokatu 13
 
Maakuntakaavan 2040 luonnoksen esittely.

Eli mistä on kyse?
Tästä: Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 tehdään nyt

Maakuntakaavan 2040 luonnos on asetettu nähtäville Pohjanmaan liiton virastossa ja verkkosivuilla sekä maakunnan kaikissa kunnissa 5.2.–9.3. Kaikki kiinnostuneet voivat tällöin esittää kirjallisesti mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Digitaalisessa karttapalvelussa voit tutustua kaavaluonnokseen. Voit halutessasi myös jättää avoimen kommentin kaavasta. (siis käy yllä olevassa nettiosoitteessa)

Pohjanmaan maakuntakaavaan 2040 luonnos asetettu nähtäville Pohjanmaa on saamassa uuden maakuntakaavan. Pohjanmaan liiton maakuntahallitus päätti 29.1.2018, että maakuntakaavan 2040 luonnos asetetaan nähtäville liiton virastossa ja verkkosivuilla sekä maakunnan kaikissa kunnissa. Kaavan nähtävilläolo alkoi 5. helmikuuta ja päättyy 9. maaliskuuta. Kaava laaditaan koko maakunnan ja sen eri yhteiskunnalliset toiminnot kattavana kokonaismaakuntakaavana. Tavoitteena on hyväksytty kaava vuoden 2019 lopussa. Uusi maakuntakaava korvaa Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat.

Tämän blogikirjoituksen teksti- ja kuvalainaukset Pohjanmaanliiton nettisivulta

Koonti: Aimo Nyberg


PALASISTA KOKONAISUUS

Palosaaren torilla oleva yhteisötaideteos valmistui mosaiikkitöiden osalta jo kesällä 2015. Esille pano jäi kesään 2016. Paljastustilaisuus pidettiin 18.6. 2016.




Kuvat: AN.

Teos on nimeltään Palasista kokonaisuus – Helheten i bitar. Teosta kannattaa, pitää katsoa molemmilta puolilta. Kuka nyt vain puolikasta taideteosta haluaisi nähdä!

Ympäristötaiteen säätiön sivuilla hankkeesta kerrotaan näin:
http://ymparistotaide.fi/taidepankki/teokset/palasista-kokonaisuus-yhteisotaidetta-lahioissa

Lainaus

Teoksen esittely 

Vaasan Palosaaren Palasista kokonaisuus työpajoilla tavoitteet yhteisöllisestä taidepajasta toteutuivat hyvin. yksi työpajoista toteutui Palosaaren torilla kaupunginosatapahtumassa kesällä 2015. Mosaiikkilaattojen tekemisen ohessa osallistujat vaihtoivat keskenään elämän kokemuksiaan, tapahtumatietoja sekä tietoa paikallishistoriasta, rakennuksista-ajatuksia ja muistoja, kokemuksia kerrottiin vilkkaasti. 

Aiheena yhteisötaideteokselle oli Palosaareen liittyvät henkilökohtainen tai yleisesti tunnettu kuvasto kuten kirjasto, tori, kissat. Osallistujat olivat valmistautuneet työpajoihin hahmottamalla kotona ideoita, ajatuksia mosaiikkiin toteutettavasta kuva-aiheesta. Toritapahtumaan oli tungosta loppuvaiheessa. 
Tekijä Marja Kolu
http://ymparistotaide.fi/taidepankki/taiteilijat/marja-kolu

Lainaus  

Vaasan Setlementin sivuilta 

 Kesäkuussa 2016 taulut koottiin yhdessä asukkaiden ja Vaasan kaupungin kanssa yhteisötaideteokseksi PALASISTA KOKONAISUUS - HELHETEN I BITAR. Nyt asukkaiden tekemä mosaiikki koristaa Palosaaren toria. Paikka valittiin yhdessä asukasyhdistyksen kanssa. Teoksen pystyttämiseen yhdistys sai avustusta kaupungilta. 

Teoksen mosaiikkitaulujen tekemiseen osallistui noin 70 eri-ikäistä alueen asukasta, vauvasta vaariin. Palosaaren työpajat olivat osa Setlementtiliiton koordinoimaa TAIDE LÄHIÖIDEN YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA -projektia, jossa asukkaat pääsivät yhdessä taitelijoiden kanssa tekemään erilaisia yhteisötaideprojekteja kuudella paikkakunnalla.

Vielä yksi kuva- ja tekstilainaus

Marja Kolun blogikirjoituksesta: YHTEISÖTAIDE PALASISTA KOKONAISUUS http://margariinitehdas.blogspot.fi/2016/06/yhteisotaide-palasista-kokonaisuus.html

lauantaina, kesäkuuta 18, 2016 



Kuvissa korkataan ja ankkuroidaan tekijöiden ja kuvataiteen läänintaiteilija Jimmy Pullin kanssa teos Palasista kokonaisuus Palosaaren torille Vaasaan. 

Vuonna 2015 keväällä Taiteen edistämiskeskus haki organisaatioita, yhteisöjä, jotka voisivat ottaa hallinoidakseen yhteisötaiteen projektit lähiöissä. Viidessä eri kaupungissa, Kemijärvellä, Helsingissä, Tampereella, Vaasassa. Suomen Setlementtiyhdistys otti hallinnoidakseen projektin - ja laittoi taiteilijat hakuun. Yhteensä yli sata hakemusta tuli hankkeelle. Viisi tuli valituksi, minä mukana ja sain toteuttaa lähiöiden asukkaiden kanssa suunnittelemani projektin Palasista kokonaisuus. 

Aikataulu oli haastava; taiteilijahaku käynnistyi helmikuussa, maaliskuussa saimme tietää valinnasta ja touko -heinäkuun aikana piti toteuttaa tapahtuma työpajoineen. Elokuun loppuun mennessä tuli lähettää raportti ohjausryhmälle. 

Vaasan kaupungin viherosasto ei näin tiukalla aikataululla pystynyt irrottamaan henkilökuntaa mosaiikkilaattojen ripustamiseen ja vaadittavan kehyksen tekoon kesällä 2015. Joten mosaiikkilaattojen asennus siirtyi kesälle 2016. Viherosaston työntekijät kehittivät hienon telineen räätälöitynä mosaiikkilaatoille ja valmistivat sen viherosaston omassa työpajassa. 

Lainaus päättyy


Kuva: AN

Tämän blogikirjoituksen aineiston kokoamiseen osallistuivat allekirjoittaneen lisäksi Palosaaren asukasyhdistyksestä Rauni Raukola ja Kari Laitala. Kiitokset molemmille.

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki -hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Palasista kokonaisuus – Helhet i bitar yhteisötaideteoksesta netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori,
eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

maanantai 12. helmikuuta 2018

Lisää aarteita nettiin!

Suomi 1907–1917 – suuriruhtinaskunnan kaikki elokuvat nyt nähtävillä

Lainaus sivulta
https://www.elavamuisti.fi/

”Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on (11.02.2018) lisännyt Elävä muisti -verkkopalveluunsa kaikki säilyneet elokuvat Suomen suuriruhtinaskunnan ajalta. Varhaisin säilynyt elokuva on vuonna 1907 kuvattu lyhyt kaupunkikuva Helsingistä, ja seuraavan kymmenen vuoden jaksolta on säilynyt vain parikymmentä elokuvaa.”

Mukana on mm. tämä:

Suomalaiset jääkärit Saksassa (1916)

Anton Podworskyn kuvaama 11-minuuttinen elokuva esittelee suomalaisten jääkärien koulutusta Saksassa.

https://www.elavamuisti.fi/aikajana/suomalaiset-jaakarit-saksassa

Suomalaisten jääkärien koulutusta Lockstedtin harjoituskentillä lähellä Hampuria. Jääkäripataljoona 27:n lähtöparaati marssii seuraavassa järjestyksessä: komppaniat 1-4, pioneerikomppania, konekiväärikomppania, tykistöä, taistelukuormasto ja raskas kuormasto. Kuvaajana Anton Podworsky. [mykkä]
Vuosi: 1916
Elokuvan nimet: Suomen Jääkärit (virallinen nimi) Finska Jägarna, De (ruotsinkielinen nimi) Tuotanto: Anton Podworsky
Puolustusvoimat
Laji: lyhyt dokumentti
Teemat: Yhteiskunta ja politiikka

Elävä muisti nettisivulta voit katsoa halutessasi myös elokuvan Jääkärin morsian vuodelta 1938
Se löytyy tätä kautta:
https://www.elavamuisti.fi/asiasanat/jaakarit

Pohjanmaan museossa jatkuu Jääkärit näyttely vielä toukokuuhun asti, näyttely päättyy 27.5. 2018. http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=Koti

Vaasassa 23.2 – 25.2. 2018 Livetapahtuma: Jääkärien kotiinpaluusta 100 vuotta

Katso tapahtumien aikataulut ym. tiedot Vaasan kaupungin sivuilta
https://www.vaasa.fi/uutinen/100-vuotta-jaakareiden-kotiinpaluusta-tapahtumat-vaasassa

Tähän loppuun kuva Veteranen av år 1918 -lehden teemanumerosta Nr3/154, vuodelta 2015. Jägarrörelsen 100 år



Blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg

perjantai 9. helmikuuta 2018

Rewell Center

ENNEN:

Rewell Center 7.2. 1962

Vaasalaisen arkkitehdin Viljo Revellin suunnitelmien mukaan toteutettuun Rewell Centeriin tehtiin 1980-luvulla muutoksia, alkuperäinen avoin sisäpiha katettiin, ja näin kauppakeskus laajeni huomattavasti.

NYT:

Uutinen Pohjalaisesta torstaina 8.2.2018

Lainaus

Oikeus: Rewell Centeriä ei saa laajentaa kattolipan alle 

TERHI EKOLA, VAASA 

”Rewell Centerin katutason kattolipan alle ei saa rakentaa 63 neliötä uutta liiketilaa, jonka seinät ovat lasia. Näin on päättänyt Vaasan hallinto-oikeus, joka on kumonnut Vaasan rakennus- ja ympäristölautakunnan antaman poikkeusluvan. 

Lautakunta antoi Rewell Centerin kiinteistöyhtiö Kiinteistö Oy Ylätorille luvan laajentaa kauppakeskusta kattolipan alle. Laajennus olisi ollut julkisivumuutos. 

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) valitti kuitenkin poikkeusluvasta ja vaati, että lautakunnan päätös kumotaan. Elyn mukaan rakennuslupa on asemakaavan suojelumääräyksen vastainen. Lisäksi asian valmistelussa ei ole kuultu naapureita. 

Oikeuden päätöstekstissä kirjoitetaan, että Rewell Center on asemakaavassa suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas korttelialue. Tällaisessa kohteessa ei muutoksilla saa turmella rakennustaiteellisia ja rakennusteknisiä arvoja. Sen sijaan korjausten yhteydessä on pyrittävä palauttamaan kohteen alkuperäinen luonne. 

Hallinto-oikeuden mielestä laajennuksessa poikkeamista asemakaavan määräyksistä ei voisi pitää vähäisinä, vaan se muuttaisi torin puolesta julkisivua merkittävästi ja näkyvästi. 

Lisäksi oikeuden mukaan rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei olisi ollut toimivaltaa myöntää poikkeuslupaa kohteeseen. Elyn valitusoikeutta on tulkittava maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamislupaa koskevien säännösten perusteella. 

Tätä lain kohtaa ei ole kuitenkaan käytetty poikkeuslupaa myönnettäessä, eikä lautakunnalla olisi ollut siihen edes toimivaltaa. Siksi rakennusluvan myöntämiselle ei ole perusteita ja Kiinteistö Oy Ylätorin hakemus on hylättävä.” 

Lainaus päättyy


Hallinto-oikeuden päätös on oikea

Asukasyhdistyksessämmekin asia oli esillä noin vuosi sitten. Kannanotossamme kaupungille emme kannattaneet muutostöitä, eli vastustimme ehdotettua lasista lisäosaa pylväikköä peittämään.

Rewell Center on Vaasan toriympäristön kaupunkikuvallisesti näkyvintä aluetta. Koko korttelin levyinen rakennus ja julkisivu ansaitsee suojelustatuksensa mukaisen kohtelun.

Museovirasto on 17.10.2016 (MV/148/ 05.03.00/2016) antamassaan lausunnossa todennut, että

1. Rewell Centerin kuuluu Viljo Revellin tuotannon merkittävimpien kokonaisvaltaisten keskustahankkeiden, kuten Eteläranta 10 ja Toronton kaupungintalo joukkoon,
2. Rewell Centeriin kohdistuvia muutossuunnitelmia arvioitaessa tulee ottaa huomioon kohteen merkitys kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluvan 1950- ja 1960-lukujen suomalaisarkkitehdin tuotannossa ja sen rakennustaiteellinen, kulttuurihistoriallinen ja paikallinen arvo, sekä arkkitehtuurihistorian kannalta valtakunnallisesti huomattava merkitys.


Blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg, VKA ry:n pj.

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Tule ajoissa paikalle!

Vaasa opisto järjestää kevään toisen Jääkäreihin liittyvän yleisöluennon 8.2. 2018. klo 17.00

Paikka: Vaasa opisto, Raastuvankatu 31, juhlasalissa 3. krs.

Luentosarjan ensimmäisellä kerralla, tammikuun 15. päivä, kuultiin Heikki Ylikankaan luento, - ja juhlasali oli aivan täpöten täynnä!


Kuva: AN. Heikki Ylikangas luennoimassa jääkäreistä Vaasan opistotalolla

Yleisöluennon aiheena torstaina 8.2. klo 17.00:

Otteita rehtori Tauno Kuusimäen jääkäriliikettä koskevasta äänitearkistosta:
JÄÄKÄRIT KERTOVAT LÄHDÖSTÄ SAKSAAN JA PALUUSTA VAASAAN.




 Kuvalainaus Vaasa opiston fb-sivulta


TUTUSTU VAASA OPISTON FB-SIVUSTOON

https://www.facebook.com/Vaasa-opisto-102829999799884/

Lainaus sivulta

”Torstaina 8.2. on vuorossa professori Matti Kuusimäen luento, joka käsittelee jääkäreiden lähtöä Saksaan ja paluuta Vaasaan 25.2.1918. Luento pidetään Vaasa-opiston juhlasalissa, osoitteessa Raastuvankatu 31. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. 

Esityksen runkona olevat jääkäreiden äänitetyt haastattelut kuuluvat vaasalaisen rehtorin ja historiantutkijan Tauno Kuusimäen 1960–70 luvuilla kokoamaan laajaan ääniteaineistoon. Professori Matti Kuusimäki on pitänyt aiheesta lukuisia esityksiä, myös Vaasassa. Nyt kuultavaa esitystä on muokattu korostamaan koulutukseen osallistuneiden jääkäreiden kokemuksia ja tunnelmia alkuvuodesta 1918, jolloin jääkärit saivat kutsun palata Suomeen.”

Lainaus päättyy

Ellet pääse paikan päälle / ehdi riittävän ajoissa paikalle ja mahdu saliin, niin voi aivan rauhassa kuunnella jääkäreiden tarinoita heidän itsensä kertomana YLEN elävä arkiston kautta.

Linkki YLE:n ELÄVÄ ARKISTO -sivulle

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/23/uutta-valoa-jaakarihistoriaan-nain-he-itse-sen-kertoivat

Mm. tämä:

Näin Saarmaa (ent. Stenholm) kertoo sen itse yllä olevan linkin ainutlaatuinen A.R. Saarmaan haastattelu on jokaisen Suomen itsenäistymisen historiasta kiinnostuneen ehdottomasti kuunneltava.

Vaasan merkityksestä näihin sadan vuoden takaisin tapahtumiin on jostain syystä haluttu käydä keskusteluja aivan liian vähän. Haastattelussa äänessä siis itse jääkärieversti A.R. Saarmaa. Artur Reinhold Saarmaan haastattelu.
Kesto 1 tunti 10 min, 19 s. (Kannattaa kuunnella kokonaan, Vaasaa koskeva osuus alkaa 16 min 45 sekunnin kohdalta, Harald Boucht mainitaan kohdassa 43 min 30 s.)
Julkaistu: 19.8.1969 Ohjelmasta: Tauno Kuusimäen jääkärihaastattelut yle ELÄVÄ ARKISTO

Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat
Lainaus:

 ”Jääkärieversti, sähköinsinööri Artur Reinhold Saarmaa (ent. Stenholm) (1892-1971) lähti Saksaan tammikuussa 1916 Oulunkylästä käsin, opiskelupaikka oli Tampereella. Saarmaa ei kertonut lähdöstään kenellekään sukulaiselle. 
Perillä Saksassa Saarmaa arvosti tiukkaa ja asiallista kuria, ja vain miellyttäviä muistoja on jäänyt mieleen. Hän kertoo, miten suuri hämmästys oli lehdestä vuonna 1917 lukea, että Suomessa oli punakaartilaisista. ”Sellaisista me jääkärit ei tiedetty mitään. Se oli meistä ihmeellistä ja masentavaa.” 
Saarmaata kiinnosti radioala ja hän sai pataljoonassa viestimieskoulutuksen. Syksyllä 1917 hänet lähetettiin salaiseen tehtävään Suomeen, tavoitteena oli saada viestiaselaji aloitetuksi myös Suomessa. Monien vaiheiden jälkeen Saarmaa pääsi radiolaitteineen Vaasan Vaskiluotoon, missä hän rakensi radiovastaanottoaseman asessori Grönroosin huvilan biljardihuoneen komeroon. 
Asema oli niin hyvin peitetty, ettei huvilassa vieraillut Mannerheimin seuruekaan sitä onnistunut joulukuussa 1917 löytämään. 
Ensimmäinen lokakuun alussa saatu sanoma koski aselaivoja. Marraskuun lopulla saatiin sanoma, ettei Saksalla ole mitään sitä vastaan, että Suomi julistautuu itsenäiseksi.” 

Lainaus päättyy

Blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg

maanantai 5. helmikuuta 2018

Jatketaan, ole Sinäkin mukana!

Rojekti X = jatkuu vuonna 2018 

Mitä kaikkea saadaan aikaan?

Viime vuoden aikana esittelin tässä blogissa jo 105 Vaasan patsaat, muistomerkit ja muistolaatat -listan kohdetta.

Kaikkien tätä rojektia seuraavien apu on edelleen tarpeen! Olkaa edelleen mukana, myös uudet asiasta kiinnostuneet. Ei ole niin pientä vinkkiä, yksityiskohtaa, tai kuvaa, joka ei olisi oikeasti tarpeen tätä hanhetta täydentämään!

Tule siis sinäkin apuun tätä ”rojektia” tekemään!

Mukaan postituslistalle?

Viimeisin, helmikuun 2018 alussa päivitetty luettelo eli linkkilista (105 kohdetta) on saatavissa allekirjoittaneelta s-postina.

Toivon yhteydenottoa ainakin niiltä, jotka voivat tämän tapaista tietopakettia hyödyntää, esim. opetuksessa ym. yleishyödyllisessä mielessä.

Jakaminen on tätä päivää 

Luettelointia on tehty muistomerkin ”syntymäpäivän” ts. paljastuspäivän mukaisessa järjestyksessä. Tähän mennessä on ROJEKTI X = :ssa esitelty toista sataa kohdetta.

Blogikirjoitukset on julkaistu allekirjoittaneen ylläpitämässä blogissa

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/
(Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n blogi).

Tätä blogia täydentää fb-sivusto

https://www.facebook.com/rojektixon/ ,
joka on tarkoitettu aiheeseen liittyvään keskusteluun ja mahdollisen lisämateriaalin jakamiseen ko. kohteista.

Näille edellä mainituille foorumeille on tulossa tämän vuoden 2018 kevään aikana vielä noin 20 - 30 kohdetta. Nämä tiedossa olevat kohteet (lista näistä on tämän kirjoituksen lopussa) ovat ns. selvittämättömiä tapauksia, taideteoksia / muistomerkkejä, joilta puuttuvat mm. tiedot teoksen vihkiäispäivämäärästä, tai muuta perusfaktaa.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Tietoja, kokemuksia, omaa osaamistamme, yhteisöissä mukana olemista, tunteita, ym. voimme jakaa toisillemme, ja tuoda näin iloa ja hyvää mieltä toisillemme.

Oman kotiseudun, asuinalueen patsaiden ja muistomerkkien ”bongaus” on erinomainen tapa kokea yhteisöllisyyttä. Yhdessä – tillsammans teema oli hieno tienviitta Suomen 100 v. juhlavuodella. Näin on tottakai edelleen, vuonna 2018.

Vuoden 1918 tapahtumat, sisällisota traagisine vaiheineen, on nyt sadan vuoden jälkeen mahdollista nostaa vuoden teemana esille tavalla, joka ei mitätöi minkään tahon tuntemuksia, kokemuksia, aatteita, eikä väheksy kenenkään oikeutta elää tätä päivää omien arvojensa mukaan, toinen toisiamme kunnioittaen, arvostaen kanssaeläjiämme yksilöinä ja yhteisöjensä perinteiden eteenpäin viejinä.


KOHTEITA, JOISTA TÄRKEITÄ TIETOJA VIELÄ PUUTTUU

Muistomerkkejä, joiden ”synttäripäivä” eli paljastus pvm. ym. tiedot ovat vielä selvittämättä

X= Academillin sisäpihan punainen tuoliveistos, paljastus pvm? Sisäpihalla on taideteos. Tekijä Albert Braun, ja teoksen nimi Parabolarenan.

X= Antiikkipatsas jäljennökset, Setterbergin puisto Koulukadun ja Rantakadun välissä, 1929-1936
1. Borghesialainen miekkailija, leikkikentän reunassa Koulukadun puolella
2. Apollo, suihkulähteen lähellä
3. Venus, suihkulähteen lähellä
4. Lepäävä Merkurius, puiston reunassa Rantakadun puolella
5. Poika ja hanhi, puiston reunassa Rantakadun puolella
Antiikkipatsasjäljennösten vieressä puutarhauurnat, 2 kpl

X= Eteläinen tullitupa, Rakennettiin 1820 arkkitehti C.J. Engel, Vanha Vaasa

X= Gunnar Rosenholm, muistomerkki, Stundars

X= Hartmanin talon korkokuvat, John Munterhjelm/? Harjunpään veljekset Jaakko, Jussi, Aleksanteri ja Matti, Hovioikeudenpuistikko

X= Hovioikeuden muistolaatta, arkkitehti C.F. Adelcrantz, 1786, Mustasaaren kirkko

X= Illuusio – maisemapylväs, Jorma Valkama ja Ari Jääskö. Palosaaren sillan kupeessa, syksy 2007

X= Jarl Hemmerin muistolaatta. Tea Helenelund, Stundars Hemmer-talon eteinen 30.10.1953

X= Karhu, Matti Visanti, Koulukatu, Koivupuisto, 1920-luvun alku

X= Karhu, (pikkuveli), Pohjanmaanmuseon portailla, Museokatu 3

X= Mennyt aika, Edvin Hevonkoski. Teos poistettu Kasarmin alueelta, minne?

X= Meri ja veden muisti, Pekka Jylhä, Suvilahti Patterinniemi

X= Peikko ja Impi, Elias Ilkka, kiveen hakannut Aleksanteri Harjunpää, 1917 Meriniemi, lahjoitus Vaasan kaupungille 1959, Tiklaspuisto

X= Suomen pankin korkokuvat, Emil Filén ja Yrjö Rosola,

X= Yhteisötaide, Palasista kokonaisuus, Palosaaren torilla

X= Vaasan 400-v muistolaatta ja Kasvun ja Tiedon puu, Academillin edustalla rannalla, (2.10. 2006 ?)

X = Wasa fruntimmersskola/ Wasa Svenska Flicskola/Wasa Flicklyseum -muistolaatta, 2004

X = Viljo Revell -muistolaatta Rewell Centerin pylväässä Ylätorilla

X= Venäläisten sotavankien hauta-alue, Ortodoksinen hautausmaa, Kappelinmäki

X= VÄHÄKYRÖ, kaikki patsaat ja muistomerkit puuttuvat! (Liittynyt Vaasan)


LISÄKSI JOITAKIN TEOKSIA on tilapäisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan rakennustöiden takia.

X= Nuoruuden lähde, Tea Helenelund-Suominen, Vaasan keskussairaalan etupiha (keväällä 2018 takaisin)

X= Auringonpalvoja, Tea Helenelund-Suominen, Vaasan keskussairaalan edessä, (keväällä 2018 takaisin)
Keskussairaalan pihalla on ollut kaksi Tea Helenelund-Suomisen teosta. Patsaat on nyt pihatöiden takia peitetty/siirretty. Nyt parhaillaan valmistellaan pihaa. Keväällä vaasalaiset voivat taas nauttia näistä taideteoksista. (Sairaalan pääaulassa on myös yksi kipsiteos, lahja Helenelundilta, Sen nimi on ”Tyttö ja Siipirikkolintu – Flicka med vingbruten fågel.” eli kopio Inkerinpuiston pronssityöstä)


Kuka tietää jotain näistä KARHUISTA?



Kuvat: AN.


Mielenkiintoisia asioita riittää varmasti selvitettäväksi senkin jälkeen, kun kohteiden perusfaktat ovat koossa.

En ole toistaiseksi juurikaan ryhtynyt nostamaan esiin muistomerkkeihin aina liittyviä, joskus tahallisestikin kätkettyjä, huomaamattomiksi jätettyjä yksityiskohtia, jopa piilomerkityksiä.

Erilaisten symbolien avaaminen, tulkitseminen meille tämän päivän ihmisille, on hyvin mielenkiintoista, ja uskoakseni tärkeääkin. Mennyttä aikaa on hyvä yrittää ymmärtää, jotta osaamme luoda katsetta tulevaisuuteen.


Kuva: AN.

C.A. Setterbergin muistomerkin osa, puoliksi lumen peitossa. muistomerkin tekijä on Tea Helenelund-Suominen.


Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori,
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä

Yhteydenotot
aimonyberg(at)gmail.com
050 3308540


lauantai 3. helmikuuta 2018

Tänään mukava pakkaspäivä




Jo aamulla näki ikkunasta, että tänään on tulossa kaunis talvinen ulkoilu sää.




Iltapäivällä oli muitakin liikkeellä, nauttimassa kauniista talvisesta helmikuun talvisäästä.

Meren jää Sundominlahdella vetää meitä vaasalaisia, itse kutakin, toteamaan auringon lämmittävän, ja kohoavan päivä päivältä korkeammalle! Nyt on aika nauttia talvesta!

Katso Vaasan kaupungin sivuilta ajan tasalla olevaa tietoa hiihtoladuista ym., ulkoiluasiaoista:

Lumi-, jää- ja rinneinfo

https://www.vaasa.fi/liikunta/lumi-jaa-ja-rinneinfo

Hietalahden pesäpallostadionin jäällä järjestetään kaikille avoin luistelurieha keskiviikkona 7.2. klo 17–20. Koko perheen tapahtumaan on vapaa pääsy.

https://www.vaasa.fi/uutinen/luisteluriehassa-viihtyy-koko-perhe


Jutun koonti, ja kuvat: Aimo Nyberg