Isänmaa vaarassa

Pohjalaisen toimittaja Jukka Porola kuvailee ansiokkaaksi aamun lehdessä (31.3.2017) Vaasan Höyrymyllyn siilojen rakentamisvaiheita, ja erityisesti kiistaa rakennuspaikasta Karl Hedmanin rantaan rakentaman museon välittömässä läheisyydessä.

Maininnan olisi ansainnut myös tämä: Marianpuisto on myös Karl ja Elin Hedmanin muistoalue; uusklassisen museorakennukseen on sen länsipäätyyn muurattu seinään uurnahauta Karl ja Elin Hedmanille. Komea kiviportaikko, ja Marianpuiston muuri ovat osa kokonaisuutta. Ja mikä on kaikkein oleellisinta: uurnahaudan yläpuolella on korkea ikkuna, jossa on valtavan hieno lasimaalaus. Isänmaa -niminen lasitaideteos, jota yleensä katsotaan rakennuksen sisäpuolelta. Harva varmaankaan Pohjanmaanmuseon Muistohallissa lasimaalausta katsellessaan paikallistaa ikkunan ulkoapäin.

Juuri tämän Isänmaa -lasimaalauksen valon saamisesta on käsittääkseni ollut kyse, kun iltapäiväauringon valoa museorakennuksen ja rannan välissä on haluttu suojella ja puolustaa.

Myös tänään.

Tämän päivän taiteilijapiireihin jollain tavalla kuuluvana, ja myös asukasyhdistyksemme puheenjohtajana, tämä tapaus kiinnostaa minua.

Lainaus Pohjalaisesta, tekstin lopusta
JUKKA POROLA

” Taiteilijapiirien huoli on entistäkin ajankohtaisempi nyt. Pohjanmaan museo ja sen näyttelytilat uhkaavat jäädä vielä pimeämpään varjoon, jos siilojen räjäyttämisen jälkeen museon taakse rantaan nousee 13-kerroksinen talo. Uusi rakennus olisi betonisiilojakin enemmän Karl Hedmanin rakennuttaman uusklassisen museorakennuksen ja iltapäiväauringon välissä.
No, eiväthän taideteokset valosta pidä”

Lue kirjoitus kokonaan päivän lehdestä/ digilehdestä

https://www.pohjalainen.fi/mielipide/p%C3%A4iv%C3%A4n-kulma/p%C3%A4iv%C3%A4n-kulma-p%C3%A4%C3%A4toimittaja-sai-satikutia-siilotekstist%C3%A4-1.2253658


Viljasiilojen purkamisesta ei ole enää puhuttu pelkästään betonitornien kaatamisena. Monien mielestä rumien, ja aikoinaan väärään paikkaan (Museokadun päälle) tehtujen siilojen aika on ohi. Kaupunki on kuitenkin ilmoittanut, ettei pelkkää purkua voida taloudellisista syistä tehdä, vaan tilalle on annettava tehdä uudisrakennus. Eli rakennuttajan ja kaupungin on päästävä voitolle. Suunnitteilla on ilmeisesti 13 -kerroksinen korkea kerrostalo hyvin pienelle tontille.

Kuva: AN, 25.5.2014. Teos ei ole ihan kokonaan kuvassa.

Isanmaa, lasimaalaus, Pohjanmaanmuseon Muistohallin ikkuna, Henry Ericsson 1930.

Käsittääkseni tämä teos on saamassa Suomen 100-v. juhlavuoden kunniaksi asiaan kuuluvan restauroinnin. En haluaisi uskoa, että juuri nyt haluttaisin tehdä kenenkään toimesta päätöksiä, joilla koko Suomen perustavanlaatuisia kulttuuriarvoja langetettaisiin varjojen alle.

Pohjanmaanmuseo kunnallistettiin vuonna 1990. Minkälaisia sopimuksia silloin on tehty, en tiedä. Tosi asia on, että kaupunki sai vastuulleen myös puistoalueen, ja siinä olevan yksityisen hauta-alueen.

Nyt vaaleissa valittavilla päättäjillämme on suuri vastuu, kun arvioivat onko juuri tähän kohtaan mahdollista rakentaa kerrostaloa vaadittavine parkkipaikkoineen.

Oma mielipiteeni on, että muistopuiston pitäisi olla "rakennuksista vapaata aluetta".
Yksi mahdollisuus mielestäni voisi olla sellainen, että siilot poistetaan, puisto palautetaan, ja purku-urakka sisällytetään jonnekin muualle annettavaan rakennusoikeuteen.

Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
VKA ry:n puheenjohtaja

Maasta ja auringosta

Antti Maasalon kaunis, mielestäni suorastaan häkellyttävän hieno taideteos, on palannut alkuperäiselle paikalleen Wolffintien reunaan Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) päätyyn. Nyt valmiiksi saadun rakennuksen remontin ajan Antti Maasalon taideteos oli konservoitavana, eli siis puhdistettavana, kiillotettavana ja teknisestikin kunnostettavana.

Nyt uuden kiiltävänä teos on kuin uudesti syntynyt. Sen liikkuvat osat pyörivät pirteinä, ja peilimäisillä pinnoilla heijastuvat upeasti ympäristön kaikki värit, muodot, liikkeet…

Tätä Antti Maasalon teosta olen jo odottanutkin takaisin. Tämä taideteos on tuonut Palosaareen modernia, leikkisää ja luovaa ilmettä jo vuodesta 1982 alkaen. Teos on paljastettu 24.9.1982, eli samana syksynä, jolloin itse aloitin kuvataideopettajan työt täällä Vaasassa.

VAMK:n (entisen Vaasan Teknillisen oppilaitoksen) ja sen viereen nousseen Vaasan yliopiston välissä oleva Antti Maasalon teos on nimeltään Maasta ja auringosta. Olemassaolollaan se on jo yli 34 -vuoden ajan muistuttanut, kaikkina vuodenaikoina, ja joka säässä, 24/7, maailmankaikkeuden ja oman itsemme suhteesta ja vuorovaikutuksesta, rytmeistä meissä itsessämme ja kosmisissa mittakaavoissa.

Näin minä koen Antti Maasalon taiteen. Hänen teostensa äärellä minulla on hyvä, turvallinen, ja iloinen mieli. Siksi olin eilen erityisen onnellinen, kun aivan sattumalta, aurinkoisena iltapäivänä, satuin katsomaan – oikeaan paikkaan ja oikealla hetkellä. Ilmestys ei päästänyt minua ohi.

Yksi taideteos ja miljoonia tapoja kokea, nähdä se!

Kuvat: AN, 28.3.2017. Antti Maasalon teos Maasta ja auringosta Palosaarella on kiehtova kohde katsottavaksi ja myös valokuvattavaksi.

Antti Maasalon taiteen laaja näyttely nähtiin vuoden vaihteessa Pohjanmaan museossa. (30.9.2016–5.2.2017, Valon vuosikymmenet – Antti Maasalon taidetta 1968–2016)

Suosisttelen, tutustu taiteilijaan!

http://www.maasalo.fi/

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Hieno tärkeä kysely!

Kaupunkilaiset mukaan miettimään tulevaisuuden Vaasaa 

Kysely tulevaisuuden Vaasasta aukeaa tänään 29.3. 2017

Lue lisää Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/tiedote/kaupunkilaiset-mukaan-miettimaan-tulevaisuuden-vaasaa

Lainaus sivulta:

"Vaasan kaupunki aloittaa tulevaisuuden Vaasan rakentamisen uudella strategialla. Työhön toivotaan mukaan jokaista vaasalaista. Kyselyllä kerättäviä vastauksia käytetään uusien luottamushenkilöiden kanssa syksyllä alkavassa strategiatyössä. 

Jokaiselle vaasalaiselle suunnattu kysely tulevaisuuden Vaasasta aukeaa 29.3. osoitteessa www.vaasa.fi/vaikuta. Vastaamalla kyselyyn voi vaikuttaa Vaasan kehittämiseen ja strategisiin päämääriin. 

- Kysely toteutetaan interaktiivisella sähköisellä kyselyllä. Kyselyssä voi arvottaa muidenkin vastauksia sen lisäksi, että tuo esille omat mielipiteensä, sanoo Vaasan kaupungin kehittämispäällikkö Harri Hietikko."

 

Kuvalainaus: Vaasan kaupungin sivuilta

Erinomaista!

Vaasa on jälleen toteuttamassa kansalaisten kuulemista, - tavalla, joka on nykyaikainen ja mahdollistaa tavallisten kansalaisten mukaan pääsemisen. Jokainen halukas voi olla mukana, ja tuoda nyt omat ainutlaatuiset ajatuksensa tähän yhteiseen ”digitaaliseen mappiin”.   

Toivotaan mahdollisimman monen osallistuvan. Vastaajien määrän tulisi olla suuri. Erilaisista lähtökohdista tulevia ajatuksia tarvitaan, jotta eri ikäisten, eri alueilla asuvien, eri mielipiteitä edustavien, ym. kannanotot pääsevät esille.

Tutustutaan kyselyyn ja osallistutaan!

Aimo Nyberg

Ratkaisua etsimään

Keskustelin tänään Kuntsilla museomestari Matti Raudaskosken kanssa Asko Halmeen veistoksesta Meander. Teos on Kuntsin modernin taiteen museon aurinkoisen eteläpäädyn edessä. Tai oikeammin kyselin teoksen viereisestä valaisinpylväästä! Pylvään lampun tehtävänä kun olisi toimia kohdevalaisimena Askon teokselle.

Kuvat: AN, 28.3.2017. Entisen Tullipakkahuoneen, nykyisen Kuntsin modernin taiteen museon päädyssä on Meander -niminen Asko Halmeen veistos. Teos on vuodelta 1996.

Tämä teokseen kuuluva kohdevalaisin on ollut pimeänä jo pitkään. Tämä asia on harmittanut ja puhuttanut erityisesti teoksen tekijää. Asko on julkisesti useaan otteeseen ihmetellyt, eikö kaupungilla, joka mainostaa itseäänart Citynä, ole enää varaa edes yhteen lamppuun!

Museomestari Matti Raudasoja kertoi, että syy ei varmuudella ole tiedossa, mutta mahdollinen selitys voisi olla keskeneräiset työt museon edustalla. Myös museon toisessa päässä on toimimattomia sähkölaitteita, ja asiat luultavimmin saadaan kuntoon vasta kun laiturialue ja tuleva alue Kuntsin edessä valmistuu kesän kuluessa? Kuntsin eteen on tulossa enemmänkin patsaita, erityisesti Laila Pullisen Sibylla-veistosta moni jo odottaa kovasti.

Asko Halmeen Meander-veistokseen liittyy ilmeisesti vielä jonkinlainen epäselvyys siitä, kenen omistuksessa teos on? Askon mukaan se luovutettiin Vaasan kaupungille paljastustilaisuudessa 12.12. 1996, vastaanottaja oli kaupunginjohtaja Seppo Sanaksenaho. Veistokseen kuuluu katutasossa oleva laatta, jossa on Nándor Mikola nimikirjaimet, ja mainitaan Nándor Mikola -säätiö.

Kuvat: AN, 28.3.2017.

En tiedä mikä on ollut ongelmana, kun kyseinen lamppu on ollut pimeänä jo pitkään. Kaupungin, eli kulttuuripuolen vastuussa olevien/patsaiden ja muistomerkkien kunnossapidosta vastaavien on mielestäni syytä alkaa selvittää, ratkoa asia.

Ratkaisu ei voi olla, että annetaan asian vaan olla loputtomiin.

Vaasassa on viime vuosina tehty aivan mahtavaa työtä, kun on kunnostettu Suomen 100 v. juhlavuoden merkeissä useita merkittäviä patsaita ja muistomerkkejä. Näitä ovat olleet ainakin Topeliuksen patsas Kirkkopuistikolla, Pohjanmaanmuseon pronssiset ovet, Veera Onkilahden puistossa, Jääkäri-patsas Vaasanpuistikolla, - nämä nyt muistan heti, ehkä muitakin vielä on, ja lisääkin tulee?

Asko Halmeen Meander-veistos (nimi viittaa mutkittelevaan jokeen) on nuorempaa ja tyyliltään monille vaikeammin ymmärrettävää kuin vanhemmat näköisveistokset. Tämä ei tarkoita, etteikö myös tätä teosta tule kohdella asiaankuuluvalla huolenpidolla ja antaa sille oikeutus tulla havaituksi, nähdyksi sen omaksi annetulla paikalla.

Tämäkin teos on paikallishistoriaa, - sen ruosteenruskeaksi patinoituva pinta liittää sen hienosti vieressä olevaan rakennukseen, sen väreihin ja muotokieleen. Teos auttaa myös muistamaan Nándor Mikolan, ja rakennuksessa olleen hänen nimeään kantavan akvarellimuseon.

Meanderista lisää kuvia täällä

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/search?q=Meander


Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg