TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




lauantai 3. kesäkuuta 2017

Erik Mandelin, reliefi, 3. kesäkuuta 1956




Kuvat: AN. 20.5.2017.

Malmöntalon seinässä on sekä Erik Mandelinin reliefi, että Malmön kaupungin vaakuna + vuosiluku 1950.

Malmöntalo on Vaasan ruotsalaisen ystävyyskaupunki Malmön lahjoitus sodasta toipuvalle Vaasalle. Talo valmistui 1950-luvun alkupuolella. Malmöntalot – hanke oli poikkeuksellisen suuri hanke, sillä yhden talon sijasta rahoitettiin rakennusryhmä, jossa oli sekä neuvolat, lastenseimi ja lastentarha sekä henkilökunnan asuntola. Primus Motorina hankkeessa toimi kanslianeuvos Erik Mandelin (1887-1953), jonka reliefi koristaa MLL:n Pohjanmaan piirin Vaasan toimipisteen ulkoseinää.

Malmön-talo rakennettiin Malmön kaupungin kustannuksella sodan jälkeen lapsia ja nuoria varten. Siellä on vuosikymmenten varrella toiminut lastentarha, neuvola, kouluhammashuolto.

Kellaritiloissa on vuosikymmeniä ollut partiolaisten kolot. Valtava joukko nuoria on vuosien varrella saanut sieltä hyviä eväitä elämään.

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985

Korkokuva Malmöntalon julkisivussa 

- Lauri Hyppönen ( 1913 - ?) 
- Vaasan kaupungin tilauksesta Mannerheimin Lastensuojeluliiton aloitteen johdosta. 
- medaljonkikorkokuvassa, läpimitaltaan 85 cm, on teksti: Erik Mandelin 1887 -1953 
- paljastettiin 3.6.1956 Vaasassa pidetyn Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuosikokouksen yhteydessä. 

ERIK FREDRIK HJALMAR MANDELIN (1887 -1953) toimi kenraali C.G. Mannerheimin v 1920 perustaman Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton (vsta 1965 Mannerheimin Lastensuojeluliitto) kansliapäällikkönä vv 1920 – 1953. Kanslianeuvoksen arvon hän sai v 1947. 

Kansliapäällikkö Mandelinin ansiota on ns. kummikuntatoiminta ruotsalaisten kummikuntien ja suomalaisten ottokuntien välillä. Suomesssa toiminnasta vastasivat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland. 

Kummikuntaliikkeen avustusvaiheen aikana vv 1942 – 1953 Suomi sai n. 7 milj. kruunua. Kummikunta-avun merkitys moninkertaistui v 1947 kun viranomaiset sallivat ns. hyväntekeväisyysmyynnit. Lahjavaluutalla hankittiin sokeria, kahvia ym. ylellisyystarvikkeita, jotka myytiin verovapaasti säännöstelyn ulkopuolella.Näin avustusten markkamäärä nousi 20-kertaiseksi Ruotsin krunun viralliseen kurssiin verrqattuna. 

Vaasan saama avustus oli toiseksi suurin koko maassa, n. 75 mmk. 

Mandelinin mielestä avustusvaroilla oli saatava kuntiin jotain pysyvää, joilla tuettaisiin Mannerheimliiton ja Folkhälsanin perinteistä ennalta ehkäisevää toimintaa. Terveystalojen rakentaminen täytti molemmat ehdot. V 1953 loppuun mennessä oli valmistunut 527 terveystaloa. Mannerheimliiton osastot maksoivat 28 % kustannuksista, kunnat 60 % ja muut avustusjärjestöt loput. 

Vaasan kummikunta oli Malmö. Malmön lahjoitusten turvin rakennettiin Vaasaan todellinen monitoimitalo. Malmöntalossa oli vastaanottotilat koululääkärille, neuvolalle ja mielenterveystoimistolle erikseen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä asukkaita varten. Lisäksi lasten päiväkodit ja -seimet molemmille kieliryhmille sekä asunnot laitosten henkilökunnalle. 

Kummikuntaliike loi pohjan myöhemmälle pohjoismaiselle yhteistyölle. Vaasa sai Malmöstä myös 64 pientaloa evakuoituja ja pommituksissa kotinsa menettäneitä varten. 

Lainaus päättyy


Kuva: AN.

Lue myös tämän blogin edellinen kirjoitus Erik Mandelinin hautamuistomerkistä


Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Erik Mandelin osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com