tiistai 4. huhtikuuta 2017

Siellä ne nyt ovat

Nimittäin Juckasgrunnilla nuo merimetsot. Tänään 4.4. laskeutuivat mustien skarvien kolonnat jo muutama vuosi sitten valtaamalleen pikkusaarelle. Viereistä suurempaa saarta, Onkikaria, en ole vielä tänään käynyt Gustavsborgin rannasta katsomassa. Todennäköisesti suurempi lintuyhdyskunta on sinnekin jo asettunut pesintäpuuhiaan valmistelemaan.

Eteläinen kaupunginselkä on vielä jonkinlaisessa jäässä. Sulaa on toki jo lähellä, eli Myrgrundin sillalla, sataman alueelta alkaen.

Asenteet merimetsojen puolustajien ja vastustajien välillä ovat todella vastakkaiset. Faktoja ovat esittäneet niin viranomaiset kuin arkisia havaintoja tekevät tahotkin, kuten kalastajat, ja paikalliset lintuasiantuntijat.

Kuntavaaliteemanakin merimetsot ovat olleet pitkin Suomen länsirannikkoa. Myös täällä Vaasassa asian tiimoilta oli useampikin tilaisuus.

Ilman muuta on selvää, että asiassa on mahdollista edetä vain viranomaisten osoittamalla tavoilla, heidän johdollaan.

Isompiakin asioita Vaasassa on meneillään, - toki tämäkin on kiinnostava kohde seurattavaksi.

Netistä löytyy mm. tämä sivusto, ja sieltä tilastoja, jotka kertovat erityisesti pesivien parien määrän rajusta kasvusta täällä Merenkurkussa.

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu YMPARISTO.FI

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajien_seuranta/Merimetsoseuranta

Pesimäalueet ja pesimäympäristö Suomessa

Suomen merensaaristossa pesi vuosittain 34–49 merimetsoyhdyskuntaa 2010–2016. Yhdyskuntia pesii kaikilla merialueilla Ahvenanmerta lukuun ottamatta. Vuonna 2016 kannasta 34 % pesi Suomenlahdella, 23 % Merenkurkussa, 21 % Saaristomerellä, 20 % Selkämerelläja 2 % Perämerellä.

Merimetson pesivien parien määrä merialueittain vuosina 2000–2016



Lähde: SYKE

Tekstin koonti: Aimo Nyberg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...