TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Vaasan yliopiston kampus

Kirjoitin edellisen, eilisen blogijuttuni opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen Vaasan vierailuun liittyen upeasta Vaasan yliopistoalueesta. Jatkan tänään samasta teemasta.

Kirjoitin alla olevan tekstin toiseen yhteyteen, eli tämä kirjoitus on opiskeluni harjoitustyö, vastaus kotitehtävään Vaasan – Mustasaaren opaskurssilla. Tehdyn työn, siis tiedon hankinnan ja koonnin, jaan mielelläni myös Vaasa ennen ja nyt -blogin lukijoille.


 

Kuvat: AN, 23.8.2011. Vaasan yliopiston pääportti ja Ylioppilastalo Domus Bothnica.

Suomen kaunein kampus – uutta ja vanhaa yhdistetty onnistuneesti! 

Vaasan yliopistossa Palosaaren kampuksella opiskellaan ainutlaatuisessa miljöössä. Samassa pihapiirissä on historiallinen, punatiilinen vanha puuvillatehdas ja raikkaan valoisia uudisrakennuksia.

Lainaus Yliopiston sivuilta:

”Vanhin osa, Fabriikki, rakennettiin Manchesterin malliin uusgoottilaisine torneineen ja tiilipintoineen, kun kauppaneuvos A.A. Levón perusti vuonna 1856 paikalle maailman pohjoisimman puuvillatehtaan. Historiaa huokuvat myös Technobothnian laboratoriorakennus, hallintorakennus Konttori ja sympaattiset puiset Puuvillatalot, joiden asunnoista osa on opiskelijoiden käytössä.
 

Uudisrakennukset Tervahovi ja Luotsi valmistuivat vuonna 1994 Käpy ja Simo Paavilaisen suunnittelemina. Kampuksen uuteen osaan kuuluvat myös 2000-luvulla valmistunut viiden korkeakoulun yhteinen tiedekirjasto Tritonia ja ylioppilastalo Domus Bothnica sekä vuonna 2016 valmistunut EnergyLab-rakennus, jossa sijaitsee yliopiston VEBIC-laboratorio.” 

Vanhaa ja uutta on yhdistetty ainutlaatuisen onnistuneella tavalla. Tämä on lähemmäs 30-vuotisen työn tulosta, ja kunnia tästä kuuluu ennen kaikkea paikallisille tulisieluisille yliopistoalan ammattilaisille, jotka ovat rohkeasti pitäneet puolensa, ja saaneet riittävää tukea, ainakin toistaiseksi, myös valtakunnan tason päättäjiltä.

Erinomaisen hyvin sivistyksen arvostuksen kokee Kampuksella liikkuessaan aluetta ristiin rastiin, aistiessaan meren läheisyyden, tuntiessaan ympärillään historian tuulet ja myrskyt. Vanhan ja uudemman rakennuskannan yhteissoinnun lisäksi on syytä pitää silmät auki myös alueen taideteoksille. Vaasan yliopiston alueella piha-alueilla olevat taideteokset ovat upeita julkisia taideteoksia, kenen tahansa ja milloin vain katsottavissa. Sisällä yliopistonrakennuksissa oleva edustava kokoelma taidetta ansaitsee myös tulla mainituksi.

Mahdollisuuksien mukaan myös näitä teoksia kannattaa käydä katsomassa. Itse alueen maisema, vanhat ja uudet rakennukset, taide rakennusten lomassa piha-alueilla, ja sisällä yliopiston käytävillä ym. kertovat meille kaikille ajanmukaisesta, itseensä luottavasta, luovuuteen ja rohkeaan intohimoon luottavasta opinahjosta. Eteenpäin menon dynamiikka syntyy perinteiden kunnioittamisesta ja uskalluksesta tarttua hetkeen astua eteenpäin.

Neljä merkittävää taideteosta Vaasan yliopiston alueella:

1. A.A. Levón, Palosaari.

Rintakuvan tekijä on Lauri Leppänen (1895-1977). Paljastettu 25.8.1956. Patsas sijaitsee Palosaarella, entisen Vaasan Puuvilla-Osakeyhtiön pääkonttorin edessä, ja nykyään siis myös Vaasan yliopiston kampuksella. Kunniapaikalla, vanhan ja uuden risteyskohdassa, niin kuin aikansa merkittävimmälle uudistajalle sopii.

Katso lisää:
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/search?q=Levon

 2. Sopimus

Teos on kahdesta erillisestä osasta koostuva ympäristötaideteos. Se sijaitsee Vaasan yliopiston kirjaston, Tritonian edessä, Vaasan yliopiston pää- ja hallintorakennuksen välittömässä läheisyydessä. Tasaisella ruohikolla on suora, todella valtavan pitkä palkki. Pituutta sillä on 55 m. Kävelytien toisella puolla on kallioista ja epätasaista kohtaa kiertävä epäsäännöllisen muotoinen ympyrä, rinkula. Joidenkin mielestä se symbolisoi sormusta ja on silläkin tavalla sopimusta hyvin kuvaava. Molemmat veistoksen osat ovat samanvärisiä, kullansävyisiä. Suora osa ja rinkula sopivat molemmat myös istumiseen, jopa suuren ryhmän käyttöön. Vaikkapa kesäyliopiston luentojen pitoon.
Osoite: Vaasan yliopisto, Vaasan Palosaarella.
Tervahovin pihassa olevan suuren veistoksen on Vaasan yliopistolle teettänyt Valtion taideteostoimikunta. Teos kuvaa yliopiston eri alojen liittoa ja se on tarkoitettu siis myös käyttötaiteeksi.
Veistoksen materiaali on haponkestävää ruostumatonta terästä.
Tekijä: Kuvanveistäjä Anne Alho. Sopimus on julkistettu 9.9.1997.

Katso lisää:
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/04/ollaan-aktiivisia.html

 3. Auringon lapsi

Taideteos löytyy Yliopistonrannasta, eli Suomen kauneimmaksikin yliopistoksi mainitun opinahjon ylioppilastalon edustalta, meren ääreltä. Talviaikaan, kaikkein pimeimpinäkin joulukuun päivinä aurinko nousee horisonttiin, suoraan Auringon lapsen silmien eteen. Kesäaikaan naispuolisella kentaurilla on aurinko ympärillään aamusta iltaan, keskipäivällä korkealla edessään, otsansa yläpuolella!
Veistos on melko uusi, se on paljastettu 1.7.2010. Tekijä on taiteilija Hannu Leimu.
Pronssista ja teräksestä tehdyllä kentauriveistoksella on korkeutta lähes neljä metriä ja painoa noin tuhat kiloa.
Osoite: Yliopistonranta 5, Vaasa.
Teos liittää yhteen yliopistoalueeksi kehitetyn vanhan Finlaysonin puuvillatehtaan miljöön nykyaikaiseen ja tulevaisuuteen suuntautuvaan tiede- ja tutkimusmaailmaan. Mytologiset viittaukset vievät sekä ajassa taaksepäin kulttuurimme kehtoon asti, että avaavat mielikuvitusta uuteen ja tuntemattomaan.

Katso lisää:
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/search?q=Auringon+lapsi


4. Maasta ja auringosta

Veistos on valmistettu haponkestävästä teräksestä. Siinä on kolme sisältä valaistua pystymoduulia, joissa vihreä on maan, sininen on veden ja keltainen on auringon värit. Pyörivä keskiö kertoo maan ja auringon yhteydestä.

Valtion taidetoimikunnan hankkima veistos paljastettiin 24.9.1982. Teos oli jonkun aikaan pois paikaltaan viereisen Vaasan ammattikorkeakoulun rakennukslen remontin ajan. Myös tämä taideteos oli konservoitavana, ja se on nyt kuin uudestisyntynyt, teos kiiltää ja loistaa, peilaa ympäristönsä värejä, muotoja, liikettä hienolla tavalla.

”Maasta ja auringosta”-veistos kuuluu taiteilija Antti Maasalon vuonna 1977 aloittamaan ekosarjaan, jossa hän käsittelee luonnon eri elementtejä. Taustalla on ajatus pehmeämmästä teknologiasta sillä tekniikkaa voi käyttää muuhunkin kuin hyötytarkoituksen.

Käy katsomassa, paikka on Yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun välissä, viimeksi mainitun tontilla, osoite on Wolffintie 30.

Katso lisää:


Ole utelias 

Jos sinua kiinnostaa, mitä muuta kuvataidetta Vaasan yliopiston kampusalueella on, niin katso täältä: http://lipas.uwasa.fi/galleria/taide.html

Yliopiston marmoriportista. 

Vaasan yliopiston päärakennus Tervahovi ja pieni hallintorakennus Luotsi ovat arkkitehtien Käpy ja Simo Paavilaisen suunnittelemia. Kilpailuehdotuksen nimi oli ”Setterbergin kampa”, ja se kuvaa hyvin tavoitetta huomioida Vaasan kaupunkirakentamisen perinteet merenrannalla. Myös omaleimaisuus, ainutlaatuisuus on suorastaan silmiin pistävää, käsin kosketeltavaa, kun saa tilaisuuden kulkea tällä Suomen nuorimmalla yliopisto kampuksella.

Lainaus HS, 12.2.1995, Leena Maunula:

"Ylevä akateemisuus" - kuten rakennuttaja rakennushallitus asian määrittelee - on perimmäinen ominaisuus, joka erottaa Vaasan yliopiston uudisrakennusten arkkitehtuurin monista äskeisistä edeltäjistään. 

Valkoisesta Carraran marmorista rakennettu suuri seremoniaportti, kivinen julkisivu, johdattaa käyntiä punatiiliseen opinahjoon. "Marmorijulkisivu on akateemisuuden eurooppalainen tunnus. Aidolla Carraran marmorilla on symbolimerkitys, jota mikään muu kivilaji ei voi korvata", arkkitehdit sanovat. 

Nyt ajatellaan taas, että yliopiston täytyy luoda kehykset seremonioille, promootioille ja frakkitilaisuuksillekin. Helsingin Finlandia-talon kokemukset Carraran marmorista on otettu huomion. "Marmoriverhous on senttiä paksumpi kuin Finlandia-talossa. Sitä paitsi kyseessä on hyvin tuuletettu, kylmä rakenne." Portilta alkava akateeminen juhla jatkuu pitkän rakennuksen keskelle sijoitetussa aulassa, jonka arkkitehtuuri toistaa portin valkoista minimalistista veistoksellisuutta. Aula on yliopiston vaihtuvien toimintojen näyttämö, tyhjä tila joka on rakennettu haastamaan toimiin. 
Valkoinen arkkitehtuuri jatkuu tiilijulkisivusta puistoon kurottuvissa suurissa saleissa ja ravintoloissa. "

Näin on luotu järjestyksen ja epäjärjestyksen vuorovaikutus. Tilat, jotka eivät mahtuneet kapeaan, 12-metriseen runkoon pullistelevat anarkistisesti ulos.


Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Vaasa – Mustasaari opaskurssilainen