TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




torstai 15. joulukuuta 2016

Vaskiluoto mielessäin 6/12

Tällä kertaa alkuun tämä kuvapari.



Kuva 1. AN. 6.12.2016. Vaskiluodon satama-aluetta nähtynä Sundomin sillalta.
Kuva 2. Kuva netistä. Vaasa Vaskiluodon satama (ajankohdasta ja kuvaajasta ei minulla valitettavasti ole tietoja).


Vaskiluoto mielessäin 6/12

Vaskiluodon metsä 

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15 päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuun 15 päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
Tammikuu 2017: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuu 2017: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu 2017: Vaskiluodon satama
Huhtikuu 2017: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuu 2017: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu 2017: Kasvit ja Vaskiluoto

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.

Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta.

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com

Tämä joulukuun blogikirjoitukseni Vaskiluoto mielessäin 6/12 käsittelee siis Vaskiluodon metsäaluetta, ja on sarjan aikaisempiin kirjoituksiin verrattuna omakohtaisempi, henkilökohtaisia tuntemuksia korostava.

Tämän lisäksi otan esille lyhyesti yleisellä tasolla kaava-alueilla olevien erilaisten metsien/virkistysalueiden luokituksia, merkintöjä, joita pyrin avaamaan virkistyskäytön osalta.

Esitän myös lyhyen Vaskiluodon metsän puolustamisen historiikin, sillä metsän tärkeys on aikoinaan ollut monille jopa pääasiallinen syy perustaa Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys, ja myöhemmin siinä toimiselle.

Kyse on allekirjoittaneen yksityisestä asioiden pohdinnasta. Uskon ajatusteni olevan suurelta osin yhteneviä yhdistyksessämme toimivien kanssa. Korostan, että jatkossakin kaikissa kaava-asioihin liittyvissä lausunnoissamme etenemme kulloisenkin tilanteeseen perusteellisesti perehtyen. Pyrimme arvioimaan mikä on parasta alueemme asukkaille. Historiaa on hyvä tuntea, jotta voidaan edetä viisaasti. Näin teemme Vaskiluodon tulevan osayleiskaavankin tullessa lausunnoille.

Syy siihen, että lähdin asukasyhdistyksemme puheenjohtajana tähän vuoden mittaiseen projektiin kokoamaan kuukausijuttuja Vaskiluodosta, perustuu haluun saada kokonaiskuva Vaskiluodon alueesta.



Kuvat 3 ja 4. Nettikuvia. Koskemattomasta luonnontilaisesta saarista on vuosituhansien kuluessa syntynyt asuttu saari, osa kaupunkia. Saari on sekä ohikulkureitti, että toimintojen kohde vaasalaisten monille erilaisille harrastuksille.

Maankohoamisen ja kaupunkimme kehittymisen myötä Vaskiluotoon on tehty rautatie ja satama, portti länteen. Alueesta on kuitenkin edelleen noin kolmannes metsäaluetta. Myös tällä alueella on oma ainutlaatuinen historiansa, ensimmäisistä luodoille juurtuneista pensaista monien vaiheiden kautta erittäin monimuotoiseksi sekametsäksi.

Vaskiluodon saari on sopivan suuri. Sinne sopivat sekä kaupungin ehdottomasti tarvitsemat satama-alueet, ja nykyinen öljysatama-alue vielä pitkään, ja teollisuuttakin. Tämän vastapainona saaren kaupungin puoleisilla rannoilla ovat veneilyyn liittyvät toiminnot, ja kaupunkilaisten monipuolinen lähivirkistysalue, monimuotoinen metsäalue, nykyisessä laajuudessaan n. 1 km² (ei tarkka tieto, vain arvio).

Katso Vaasan kaupungin sivuilta perustiedot

http://www.vaasa.fi/vaskiluoto

Itselleni Vaskiluodon saari on monenlaisen kiinnostuksen ja tutkimusten kohde. Metsä on minulle luonnonhistoriallinen, kulttuurihistoriallinen ja myös yhteiskuntapolitiikan historian näkökulmasta ehtymätön tutkimuskohde.

Monimuotoisuus kukoistaa

Mitä Vaskiluodon metsästä löytyy tänä päivänä? Onko se vain pelkää ryteikköä, hoitamatonta arvotonta sekametsää?

Kokonaisuus on hyvin monipuolinen, jossa on jopa täysin luonnontilassa olevia ekologisesti merkittäviä vyöhykkeitä, ja toisaalta myös kovassa käytössä ympäri vuoden oleva valaistu kuntorata. Metsänhoidollisia toimenpiteitä on viime vuosina tehty teiden varsilla menemättä kuitenkaan ”syvimpään metsään”. Kaupungin viheralueyksikön puolelta on haluttu osoittaa, että ollaan kuitenkin kaavoitetulla alueella. Toinen kuulemani perustelu metsänhoidollisille hakkuille on ollut joidenkin kuntoilijan toivoma jonkinlainen näkyvyys, turvallisuuden tunnekin metsässä liikuttaessa.

Kuten historiallisista karttakuvista näkyy, maankohoamisen ja maantäyttöjen myötä Vaskiluoto on kohonnut merestä. Korkeimmilla kohdilla on jo ikimetsää, kuusia mäntyjä, lehtipuita niille lajityypillisillä alueilla. Erittäin mielenkiintoisia ovat matalammat kosteikot, parhaana esimerkkinä Haukilampi metsäalueen pohjoisosassa. (edustava näyte esimerkiksi METSO-ohjelmaan maankohoamisilmiön monimuotoisuudesta).

LaInaus: Vaasan seudun arvometsiä – 10 luontokohdetta luonnon ja ihmisten hyväksi.

”Vaskiluodon kosteikon pohjoisosan avosuo on ruokoluhtaa, jonka reunoilla on ainakin koivu- ja tervaleppäluhtaa, ruoho- ja heinäkorpea sekä lehtokorpea. Suoalueen länsipuolella on luonnontilaisen kaltaista rantalehtoa, jossa kasvaa monipuolista, varttunutta puustoa. Suoalueen kaakkoispuolella on luontaista turvekangasta, jossa on muutamia järeitä kuusimaapuita. Idässä kulkevan sähkölinjan alla kasvaa erilaisia ruohoja, muun muassa maankohoamisrannikolle tyypillistä punakoisoa. Sen itäpuolella on luontoarvoiltaan kehityskelpoista sekapuustoista kangasmetsää, joka on otettu rajaukseen kosteikkoalueen vesitalouden ja maiseman säilyttämiseksi.”

”Alueen eteläosassa on parin hehtaarin laajuinen rehevä korpi, jonka pohjoisosa on ruoho- ja heinäkorpea sekä lehtokorpea. Korven läpi menevän ulkoilureitin eteläpuolella on sekä hiirenporrasvaltaista lehtokorpea että kosteaa runsasravinteista lehtoa. Korpialueen puusto on vanhaa, luonnontilaisen kaltaista ja siinä on myös näkyvästi kuusilahopuuta.”

Luonnontilaisina säilyneet ja toivottavasti jatkossakin säilyvien metsäalueiden lisäksi Vaskiluodon metsässä on todelliseen hyötykäyttöön sopivia perinteisiä marjastus, sienestys, ym. virkistäytymismahdollisuuksia. Alue ei ole valtaisia, ennemminkin pieni ja kapeahko metsäkaistale, josta on kuitenkin ollut harvinaisen paljon iloa ja hyötyä melkoisen suurelle joukolle kantakaupunkilaisia.

Vaasan kantakaupunki on Setterbergin hienoon ruutukaavaan rakennettu kaunis kaupunki. Me kaupungin asukkaat olemme onnellisessa asemassa, koska kotikatujemme edustalla, aivan kävelymatkan päässä, on ainutlaatuinen, monipuolinen virkistäytymisalue. Tälle vaasalaiset osaavat edelleen antaa hyvin suuren arvon. Ei turhaan puhuta Vaasan helmestä!


Tutkimatonta kulttuurihistoriaakin metsästä löytyy 



Kuvat 5 ja 6. AN.  Perustuksia, tierakennelmia?

Kartat ja historia kiehtovat minua. Katso uudelleen kuvaa 4. Siinä kartassa olevat metsän keskellä piirretyt kolme rakennusta ovat joskus olleet olemassa. Onko kellään niiden historiasta mitään tietoa? Entä tämä metsän nykyisen kuntoradan vieressä oleva, maastossa helposti erottuva ”katu”? Voisiko se olla osa jo 1900-luvun alussa mahdollisesti tehtyä Vaskiluodon kaupunginosan katuverkostoa?

Kuva 7. Nettikuva.Vaskiluodon asemakaavakilpailun voittaja v. 1903.

SUUNNITELMIA on jäänyt, ja aina jää toteuttamatta, se on selvää. Muutoksia tapahtuu silti vääjäämättä koko ajan. Ihmisen tekemiä, ja luonnon omien lakien mukaisia. Purjelaivojen mukana oli aikoinaan ns. painolasteja, yleensä maa-ainesta. Tätä on käytetty Vaskiluodossa tietenkin hyödyksi täyttömaana. Tämä selittää osaltaan mm. aivan erikoisten kasvien esiintymät muutamissa paikoissa Vaskiluodossa.

Toinen erikoisuus, joka on tuonut oman lisänsä myös alueen kasvillisuuteen, on sotilaiden ja heidän huoltokuormastojensa mukana tulleet vieraslajit.

Näistä ajoista on jonkun verran saatavilla tutkimustietoa, mutta liian vähän joka tapauksessa. Suurelle yleisölle/turisteille esille laitettua infoa ei myöskään ole saatavilla, vaikka se voisi olla hieno lisä kaupunkimme paikallishistoriaan.

Kasvien, kukkien osalta palaan asiaan tämän kirjoitussarjan viimeisessä osaa kesäkuussa 2017.


Vuodenkierto inspiroi valokuvaajia

Itse valokuvaan monien muiden lailla kaikkina vuodenaikoina. Kamera tai ainakin kännykkä on koko ajan mukana. Hetket kiinnostavat minua enemmän kuin dokumentaarisuus. Pyrin näkemään, havainnoimaan, erityisesti erilaisia rajakohtia, - kuten hetket valon ja pimeän kohdatessa, - ensimmäiset merkit vuodenajan vaihtumisesta, -haluan myös kuvata odotusta, - tai kun jokin on jo ohi.

Vaskiluodon merenrannat ja metsä ovat todella kiehtova paikka perinteisillekin luontokuvaajille. Tiedän useita kuvaajia, joiden erinomaisia kuvia soisi olevan enemmänkin esillä.

Mikä merkitys metsässä olemisella, yksinäisillä kävelyillä, tai vaikkapa lapsiperheiden yhteisillä luontoretkillä meille kaikille on ollut ja on, sitä en osaa sanoiksi pukea. Metsän rauhoittavista, inspiroivista, ja jopa parantavista vaikutuksista on viime vuosina kirjoiteltu hyvin paljon. Minä uskon, että tasapainoiseen elämään, ja vaikkapa työssä jaksamiseen, tarvitaan suhde myös luontoon, kokonaisuuteen. Meillä itsellämme on aina jokin paikka olla ja toimia, mutta oma arvomme on siinä, että saamme olla pienenä osana suurta kaikkeutta.



Kuvat: 8 ja 9. AN. Kesäinen ja talvinen yksityiskohta Vaskiluodon metsästä.

Halutessasi löydät lisää allekirjoittaneen Vaskiluodon metsäaiheisia valokuvia, eri vuodenajoilta ja vuosien varrelta, etsimällä tämän blogin oikeasta yläpalkista, Hae tästä blogista, hakusanalla Vaskiluodon metsä.

Esim. tämä Luonnonkukkapäivän Rento retki

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/06/rento-retki.html



Vaasan yleiskaavan 2030 V-merkintä

Vaasan yleiskaava 2030 on muutaman vuoden ikäinen. Osayleiskaavaa sorvataan kaupunkisuunnittelussa parhaillaan. Milloin saamme sen nähtäville, ei ole vielä selvää. Ja vastaavatko osayleiskaavan karttamerkinnät metsäalueen osalta kaikilta osin yleiskaavan merkintää V, on sekin vielä arvoitus.

Kerrataan vielä: yleiskaavassa Vaskiluodon metsäalue nykyisessä laajuudessaan Niemeläntien varrella, ja leirintäalue nykyisellä paikallaan saivat lainvoiman kesällä 2014. Ko. alueiden muuttaminen kerrostalorakentamisen sallivaksi (AK-merkintä) alueeksi estyi. Toki vasta pitkän valitusprosessin tuloksena. Korkein hallinto-oikeus linjasi päätöksellään, että Vaskiluodossa on merkittäviä, suojeltavia luonto- ja virkistysarvoja omaavia alueita.

Kaavakartoissa olevat kirjain- ym. merkinnät ovat todella tärkeitä. Niiden pohjalta rakennettua ympäristöämme muutetaan/säilytetään vuosikymmeniä eteenpäin.

Kesällä 2016 yhdistyksemme kävi keskustelua kaupungin viranomaisten kanssa, kun Niemeläntien varteen ryhdyttiin kiireellisellä aikataululla ja yksinomaan rakennustarkastajan päätöksellä rakentamaan kiipeilypuistoa. Zip Adventure Park tehtiin, samoin alueen vaatima parkkialue Segeliä vastapäätä Niemeläntien varteen metsän puolelle. Kyseiseen kohtaan sallittiin tehdä tarvittavia rakennelmia, ja perusteena oli se, että tällä kohdin metsässä on edelleen voimassaoleva, vanhassa v. 1987 osayleiskaavassa oleva merkintä, VP (virkistysalue, puisto).

Eli Vaskiluodon metsän osalta voimassaolevat kaavojen karttamerkinnät ovat:

Vaasan yleiskaava 2030: V-merkintä (virkistysalue)
Vaskiluodon osayleiskaava, vuodelta 1987, VP-merkintä (virkistysalue, puisto)

 ”Kaavapalapelissä” Vaskiluodon osalta on tottakai voimassa myös: Pohjanmaan maakuntakaava, joka on ympäristöministerin vahvistama 21.12. 2010.

Ellei asiaan perehdy, niin kaavamerkinnät ovat "täyttä hepreaa". Kaavoittajat, juristit, ja toivottavasti myös päätöksiä tekevät poliitikot, ymmärtävät asiat perinpohjin.

Lyhyesti tähän vielä näiden kahden kaavamerkin, eli pelkän V:n ja VP:n sanalliset selostukset.

V (pelkkä V-kirjain) Virkistysalue:
Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tai alueeltaan laajoja taajamiin liittyviä virkistysalueita tai taajamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeitä alueita. Suunnittelumääräys: Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota virkistyskäyttöedellytysten ja virkistysalueverkoston turvaamiseen ja kehittämiseen sekä ympäristön laadun säilymiseen.

V-kirjaimen perässä oleva lisäkirjain antaa tällaiselle virkistysalueelle lisämahdollisuuden ko. toimintaan tarvittavien rakenteiden, jopa jonkinlaisten rakennusten tekemisen tällaiselle alueelle. Näitä merkintöjä ovat:
VP, puisto
VL, lähivirkistysalue
VK, leikkipuisto
VU, urheilu- ja virkistyspalvelujen alue
VR, retkeily- ja ulkoilualue
VV, uimaranta-alue

Lue lisää asiasta

Maankäyttö- ja rakennuslaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132


Viimeisin muistutus yhdistyksellemme Vaskiluodon metsän tärkeydestä 

Sääntömääräisessä syyskokouksessamme 21.11. annettiin kolme kannanottoa. Ensimmäinen koski Vaskiluodon metsän puolustamista. (muut olivat Jupiterille toimitettava kiitos, ja Postin johdolle lähetettävä postinkannon huomautus + alueemme kansanedustajille tieto).

Kannanotot: 1.

Vaskiluodon osayleiskaava tulee piakkoin käsittelyyn. Metsäalueen luonto-ja virkistysarvoista tulee pitää edelleen tiukasti kiinni. Yleiskaavaan V-merkintä tulee ottaa osayleiskaavaan koko metsäalueelle. Nykyinen leirintäalueen paikka on paras mahdollinen. Vaasan helmeä tulee kunnioittaa.

Tähän lainaus 10 vuoden takaa: 

Inga bosstäder i Vasklotskogen (Vasabladet 23.5.2006)

Undertecknad förening vill med detta medborgarinitiativ yrka på att Vasklotskogen formellt skyddas i nuvarande tillstånd och utsträckning.

Föreningen anser det vara av synnerlig vikt att Vasklotskogen bevaras i sin helhet som rekreationsområde för stadsorna. Att detta sker med en formell fredning förefaller vara av nöden för attskydda skogen från exploatering.

För tillfället hotas skogen av bostadsplanering. För tio är sedan tänkte staden upplåta skogen som tältplats för Rantarock.

Att föreställa sig att en begransad bostadsbyggnation i Vasklotskogen bara skulle nagga skogen lite i kanten, är självbedrägeri. Börjar man nagga i kanten har man påbörjat en process som snabbt kan börja krinskära skogen ytterligare.

Med bostäder i kanten framstår skogen inte heller som lika tillgänglig för allmänheten.

I dag har skogen en avskildhet som gör att den verkligen kan ge människorna en naturupplevekse. Denna känsla av att röra sig i naturen blir inte den samma, om ett bostadsområde finns tättä inpå.

Föreningen önskar även att Vasklotskogen inplaneras som en del i det nationalstadsparksprojekt som utarbetats på stadens planeringsavdelning. Vidare önskar vi att detta projekt i är får en skjuts framåt moy förverkligande.

Det behövs av flera anledningar en riktig skog på gångavstånd frän stadskärnan. Vi konstaterar att på viss håll i stadens ledning, de respekten för stadsbornas behov av Vasklotsdkogen inte vad den borde vara. Vi yrkar alltså på att stadsfullmäktige med det snaraste formellt fredar Vasklotskogen i sin helhet som rekreationsområde för stadsborna.

Vi vill vidare hänvisa till den namninsamling med över tusen namn mot byggande i Vasklotskogen, somföreningen överlämnade till Stadsdirektör Markku Lumio den 8.10.2004.

Vaasan kantakaupungin asukasyhdsitys ry – Invånarföreningen i centrala Vasa rf.
Åsä Jern, ordförande, Charlotta Ödman, sekreterare




Kuvat: 10 – 12, AN. Vaskiluodon metsässä on polkuja etsiä ja löytää – omaa luontosuhdettaan!

Metsä kutsuu meitä astumaan poluille, tai kulkemaan omaa vapaata reittiään maaston mukaan. Silmät ja korvat auki, mieli avoinna.





Kuvat 13 - 16. Aurinkoiset hetket 6.12.2016.

Meidän jokaisen ainutlaatuiset metsäkokemukset ovat arvokkaita. Ja ellei niihin olisi mahdollisuutta, emme kokisi olevamme vapaita kansalaisia.

Olen yrittänyt nähdä metsää puilta. Pääasiassa kuitenkin ihmisen kannalta ajatellen, ja lähinnä omasta näkövinkkelistäni. Oma lukunsa olisi tarkastella meitä, sinua ja minua, jopa koko ihmiskuntaa siltä kantilta, mitä puut ajattelevat, kokevat joutuessaan tekemisiin meidän kanssamme.

Tästäkin on viime aikoina tehty uusia hyvin mielenkiintoisia tutkimuksia. Olen utelias näillekin ajatuksille.

Käytettyjä lähteitä:

Hoving Victor. Vaasa 1852 - 1952 Helsinki 1956.
Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Pertti Ranta, Piispala Eija. Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. Julkaistu lehdessä Lutukka 22, 2006.
Vaasan historia, Useita kirjoittajia. Vaasa 2006
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
Wohlleben Peter, Puiden salattu elämä, Gummerus 2016

Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kun mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.
Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myös paljon valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.

Seuraava Vaskiluoto mielessäin -teemakirjoitus julkaistaan tässä blogissa kuukauden kuluttua tammikuun 2017 puolessa välissä, silloin aiheena on kaksiosaisen kirjoituksen Vaskiluodon rakennukset osa 1.

Jos sinulla on tarjottavana valokuvia, uusia tai vanhoja, tai muuta dokumentaarista tietoa Vaskiluodon rakennuksista, niin nyt jos koskaan tuo ne mukaan tähän kirjoitussarjaan!

Kiittäen Aimo

Yhteystiedot aimonyberg(a)gmail.com

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg