TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




perjantai 14. lokakuuta 2016

Vaskiluoto mielessäin 4/12

Vaskiluoto on tärkeä paikka meille vaasalaisille. On kuitenkin hyvä nähdä isommatkin perspektiivit.


Kuva 1: AN. Sinisestä tiestä monella vaasalaisella on kokemuksia niin meren yli länteen kuin itäänkin päin maanteitä pitkin. Atlantin rannalla Mo i Ranassa on tullut kerran käytyä, tosin siitä on jo aikaa, eli vuonna 1985. Pitää kyllä mennä vielä uudestaan!


Kuva 2: Myös tämä kartta kertoo Vaasan ja Vaskiluodon merkityksen logistisena ja strategisena alueena Pohjolassa. Merenkurkkua ei ole syyttä korostettu, kun yhteyksiä Ruotsiin ja pidemmällekin on haluttu edistää.


Vaskiluoto mielessäin 4/12 

Vaskiluodon kaavoitus 1

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuun 15. päivä julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuu: Vaskiluodon metsä
Tammikuu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuu: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu: Vaskiluodon satama
Huhtikuu: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuu: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu: Kasvit ja Vaskiluoto


Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.

Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta.

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(a)gmail.com

Kuukausittainen blogikirjoitukseni Vaskiluoto mielessäin 4/12 käsittelee tällä kertaa isoa teemaa, alueen kaavoitusta. Ennen, nyt ja tulevaisuuttakin yritän arvioida niiltä osin kuin minun on sitä mahdollista ennakoida (osassa 2. marraskuussa).

On myös syytä korostaa, etteivät nämä blogikirjoitukset ole virallista historiankirjoitusta, eikä ainakaan ”pätevää” tulevaisuuden ennakointia. Kaupungin kaavoituksen tekemiä viranomaisvalmisteluja olen seurannut ja seuraan, mutta pyydän suopeaa suhtautumista puutteisiin ja mahdollisiin asiavirheisiin (korjaan kyllä, kunhan saan niistä tiedon).

Ja myös tämä on ilman muuta totta: tämän sivuston ylläpitäjänä allekirjoittaneen taustana on Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry. Tämä tarkoittaa väistämättä puolueellista, tai vähintään jossain määrin yksipuolista näkökulmaa esillä oleviin asioihin. Tiedostan tämän myös itse.

Se, että lähdin asukasyhdistyksemme puheenjohtajana tähän vuoden mittaiseen projektiin tekemään kuukausijuttuja Vaskiluodosta, perustuu haluun saada kokonaiskuva Vaskiluodon alueesta. Asukasnäkökulman (ensisijaisesti monipuolinen virkistyskäyttö) lisäksi on syytä olla tietoinen monista muistakin katsontakannoista. Mainitsen muutamia: sataman ja vientiteollisuuden näkökohdat, turismin ja matkailun toiveet, rakennusfirmojen intressit, vene-ym. seurojen toimintojen kehittämistoiveet, ja jopa maanpuolustukselliset tosiasiat täällä Suomen läntisessä osassa, rauhallisessa Merenkurkussa, pitää ilman muuta ottaa huomioon. Maantiedettä, geologiaa emme voi ohittaa. Luontokin pitää omaa ääntään, haluaa kertoa olemassaolostaan, - ihmisinä meiltä on kuitenkin häviämässä kyky tätä kieltä ymmärtää.


Maankohoamisilmiö on mitä merkittävin asia, kun arvioidaan alueemme tulevaisuutta. Erityisesti näin on juuri Vaskiluodon osalta, kun arvioidaan alueen mahdollisuuksia pysyä sekä satama- ja teollisuusalueena, että kehittyä edelleen erinomaisena ja monipuolisena virkistysalueena kaupunkimme asukkaille ja turisteille.




Kuvat 3 ja 4. Kartta vuodelta 1839 kertoo noin parissa sadassa vuodessa tapahtuneet muutokset.



Seuraavien lainausten ja kuvien lähde: Vaasan kaupunki, Yleiskaava 1 osaraportti, 1977. Kaupunginhallituksen suunnittelu- ja talousjaosto, pj. Eino Sainio, Lauri Järventaka, kaupunginjohtaja.



 Kuvat 5 ja 6. Nykyisen Vaskiluodon paikalla oli 1300-luvulla pari isompaa saarta.

Kun Vaasan palon (1852) jälkeen kaupunki siirrettiin lähemmäs merta, Vaskiluoto liitettiin heti alusta alkaen kaupungin kaava-alueeseen.

Satamat ovat tärkeä tekijä Vaasan kehityksessä. Maankohoamisen vuoksi Vanhan Vaasan satama madaltui. Jo 1700-luvun lopulla perustettiin uusi satama Palosaarelle. Kaupungin muuton jälkeen rakennettiin vuonna 1875 nk. sisäsatama Klemetsönniemen luoteisrannalle. Vuonna 1886 valtuusto päätti sijoittaa uuden ulkosataman Vaskiluotoon. Rautatieyhteyden Vaasa, silloin siis viralliselta nimeltään Nikolainkaupunki, sai vuonna 1883, ja jatkoyhteys Vaskiluodon ulkosatamaan satamaan asti rakennettiin kymmenen vuotta myöhemmin.

Vaskiluoto alueena on koettu nimenomaan sekä Vaasan satamana, että erinomaisena alueena erilaisille virkistystoiminnoille. Veneilyyn liittyville harrastuksille, ja kaikelle muullekin toimille, varsinaiselle kaupunkielämälle vastapainoa tuoville asioille.



Kuva 7. Vuoden 1977 yleiskaavan osaraportti 1 esittelee erinomaisella tavalla, miten silloin ajateltiin. Setterbergin ajatuksiin nojautuen ruutukaava-alueen välittömään läheisyyteen varattiin rantavyöhykkeelle kaikkien yhteiseen käyttöön, ja myös Vaskiluotoon, aivan kaupungin edustalle, suojeltavat ja virkistysmerkitystä omaavat alueet.


Kuva 8. Vaskiluodon satama-alue on Vaasan ja Suomen portti länteen. Vaskiluodon muuta osaa suojeltiin, rakentamista rajoitettiin myös Vaasan läänin seutukaavanvaihe 1 merkinnöillä. Vaskiluodon lisäksi muita kohteita mainitaan Öjberget, Pilvilampi, Hietasaari – kuparisaari – Ahvensaari, ja Storberget.


Muutakin on ollut mielessä 

Toki on hyvä muistaa, että 1900-luulla myös nämä suunnitelmat tehtiin.




Kuvat 9 ja 10. Ylempi suunnitelma on vuodelta 1903, (nettikuva, kaupungin kaavoitus. Vaskiluodon asemakaavakilpailu 1903) ja alempi vuodelta 1933 (kuva netistä).

Nämä molemmat suunnitelmat jäivät mitä ilmeisemmin vaikeiden taloudellisten aikojen ja sotien jalkoihin.

Eri vaiheita, karttoja, suunnitelmia ja lausuntoja on melkoiset määrät. On jossain määrin harmillista, että Vaasan historiankirjoitus on, toistaiseksi ainakin, aika pahasti jäljessä. Vaasan historian viimeisin osa, numero 4, käsittelee vuodet 1952 – 1917. Koko Suomen itsenäisyyden aika siis vielä puuttuu. On syytä esittää toive, että asian korjaamiseksi Vaasassa ryhdytään päättäväisiin toimiin! Itsenäisen Suomen alku vuosikymmenet ovat hyvin tärkeiltä osin myös Vaasan historiaa.


Kaavatilanne nyt 

Vaasan yleiskaava 2030 on muutaman vuoden ikäinen. Osayleiskaavaa sorvataan parhaillaan. Milloin saamme sen nähtäville, ei ole ainakaan minulle selvää.

Yleiskaava, joka siis tänään on voimassa, on Vaskiluodon osalta tietyltä osin kysymyksiä herättävä. Nimenomaan Vaskiluodon osalta.


Kuva 11. Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2016, sivu 21.

Vaasan yleiskaava 2030 sai lainvoiman vasta valituskierrosten jälkeen. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti edennyt valituskierre päättyi kesällä 2014 yksityishenkilöiden voittoon, ja kaupungin näkökannan häviöön. Vaskiluodon metsä nykyisessä laajuudessaan Niemeläntien varrella ja leirintäalue nykyisellä paikallaan saivat lainvoiman. Ko. alueiden muuttaminen kerrostalorakentamisen sallivaksi alueeksi siis estyi.

Korkein hallinto-oikeus linjasi päätöksellään, että Vaskiluodossa on merkittäviä, suojeltavia luonto- ja virkistysarvoja omaavia alueita.

Vaasan voimassa oleva yleiskaava on edellä kerrotun prosessin takia hyvä todiste siitä, että vaikka kaupungeilla on kaavoituksen monopoli, se ei tarkoita sitä, etteikö asioihin voi myös vaikuttaa.

Vaskiluodon kaavoituksesta on ollut riitaa, - niin, voisi kait sanoa - aina. Tämän kirjoituksen alussa esille ottamani edellinen Vaasan yleiskaava 1970-luvulta oli Vaasan kantakaupungin ranta-alueen ja Vaskiluodon osalta hyvin virkistysaluemyönteinen. Ts. siinä oltiin vahvasti sitä mieltä, että rantojamme ei tule yksityistää, eli sallia rakentamista rantaviivalle asti. Kaikkien vapaata kulkua kaupunkimme keskustan ranta-alueilla on Vaasassa haluttu puolustaa aina Setterbergin erinomaisesta ruutukaavasta asti!

Kantakaupungin asukasyhdistyksemme on ollut mukana ja organisoimassa toimintaa Vaskiluodon metsän ja virkistysalueiden säilyttämisen puolesta. Perustelut ovat lähteneet vahvasti kokonaisvaltaisesta ajattelusta, jossa pyritään ymmärtämään kaupunkisuunnittelun tehtäväksi turvata ihmisen ja luonnon hyvinvointi kestävällä tavalla, sortumatta yksittäisiin pikavoittoihin.

Lainaus tähän arkkitehti Jaakko Vainionpäältä, joka on toiminut myös pitkään Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksessä puheenjohtajana (nykyinen kunniapuheenjohtajamme).

Yleiskaavallisia ajatuksia

"Vaasa on merenrantakaupunki. Vaasalla on merellinen imago, jota ei saa uhrata ahneuden alttarille. Kaupunkirakentamisen pitää myötäillä luontoa ja luonnon pitää myötäillä rakentamista. Kaupungilla on kaavamonopoli, ei kellään muulla. Monopoliin kuuluu vastuullisuus. Vastuullisuus ihmisiä, kaupunkilaisia kohtaan.

Vaasan isä Setterberg tajusi tämän oivallisesti. Hän otti meren kaupunkiin ja kaupunkilaisille suunnittelemalla esteettömän pääsyn ja näkymän merelle. Ranta jäi kaikkien kaupunkilaisten reviiriksi ja virkistysalueeksi. Vain oikeudenjakaja hovioikeus ja leipää jakava viljavarasto rakennettiin rannan tuntumaan. Mahtoi olla Setterbergin symboliikkaa ja imagon antamista sille, mikä on tärkeää ja mitä varten meri ja rannat ovat Vaasassa olemassa. Samantapaista ajattelua odottaisi nykyisiltäkin "suunnittelijoilta", joita on leegio. Myös haaskalintuja ja muita. Setterbergillä oli helpompaa. Riitti, että keisari oli tyytyväinen suunnitelmaan ja miksei olisi ollut, suunnitelma oli erinomainen. Se lähti kokonaisuudesta. Maastosta, sen muodoista ja merestä.”

”Asukasyhdistyksemme lausunnossa todettiin muun muassa, että rannat pitää säilyttää asukkaita varten. Mansikkasaari yliopiston reservialueena ja palosaarelaisten virkistysalueena. Samaten Vaskiluodon metsä pitää säilyttää koko kaupungin, erityisesti keskustan, virkistysalueena eikä kerrostalojen takametsänä. Leirintäalueen uhraaminen grynderirakentamiselle tuntui käsittämättömältä. Leirintäaluehan kuuluu ehdottomasti maamme parhaimpiin ja hienoimpiin. Tekosaarta sekä mantereen ja saarten välisiä siltoja myös vastustettiin. Käsittämättömänä pidettiin myös ajatusta kerrostalojen rakentamisesta Myrgrundiin. Ilmastonmuutokseenkin toivottiin yleiskaavan ottavan jonkinlaista kantaa.”


Tulossa nyt siis Vaskiluodon osayleiskaava

Ylemmät kaavat, maakuntakaavat ja yleiskaavat luovat pohjan alemmille kaavoille. Yleiskaavan valitusten jälkeen lainvoiman saaneet kaavamerkinnät ovat perustana kun osayleiskaavaa laaditaan ja hyväksytään.

Kaavoitus ja kaavojen laadinta ja hyväksyminen on ns. jatkuvaa prosessia. Logiikkaa ei maallikon, eikä varmaankaan useimpien poliittisten päättäjienkään ole helppoa ymmärtää. ”Hidas” demokratia, avoimuus ovat kuitenkin tarpeen, jotta laillisuus ja oikeusasiat toimivat. Eikä esim. mennä aina ja ainoastaan vahvimman ehdoilla. Demokratiaamme länsimaissa kuuluu monivaiheinen asioiden eteenpäin vieminen.

Kaavapalapelissä Vaskiluodon osalta mennään ymmärtääkseni nyt näillä:

- Pohjanmaan maakuntakaava on ympäristöministerin vahvistama 21.12. 2010
- Vaasan yleiskaava 2030, valtuustossa hyväksytty 13.12.2011, lainvoimainen kesällä 2014
- Vaskiluodon osayleiskaava (voimassa, kunnes se korvataan uudemmalla), kaupungin valtuuston hyväksymä 2.3.1987
- Osasta Vaskiluotoa on asemakaava nro 974, Satama-alue ym.

Asukasyhdistyksessämme haluaa todeta ja kiinnittää huomiota siihen, että

- Vaskiluotoon on kantakaupungista vain yksi suora siltayhteys autoille
- sillan saneeraus muutama vuosi sitten oli todella tarpeen kasvaneen liikenteen takia, ei vain teollisuuskuljetusten takia
- Vaasanpuistikolla liikennemäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja ovat edelleen kasvamassa, ja rasittaa jo kohtuuttomasti alueen asukkaita
- Vaasan satamatie asiassa on vihdoin edettävä, ja löydettävä kantakaupungin kannalta paras ratkaisu - keskustaa torialuetta tulee kehittää sen omista lähtökohdista, ei vain läpiajoliikenteen ehdoilla
- Satamatoiminnot Vaskiluodossa tulee pystyä turvaamaan, niin teollisuudelle kuin matkustajaliikenteellekin
- Merenkurkun laivaliikenteen uusia suunnitelmia on vietävä eteenpäin päättäväisesti
- Satamaan vievän rautatien kunnostus tämän vuoden aikana on erinomainen asia
- Vaskiluodon teollisuusalueiden toimintamahdollisuuksia on jatkossakin pystyttävä kehittämään
- öljysatama ei ole ikuinen, - aikakauden päättymiseen on syytä alkaa varautua
- Vaskiluodossa tulee jatkossakin voida asua niin huviloissa, omakotitaloissa, rivitaloissa ja kerrostaloissa, - ja tietenkin myös hotelleissa
- Vaskiluotoon asukasmäärä voi jatkossa kasvaa vain maltillisesti
- asuntotuotannon uudisrakennuksia ei pidä tehdä valtaamalla tilaa virkistysalueilta
- tanssilava ja kesäteatteri ovat pitkään olleet monen toivelistalla
- Fennohotellin alueen tuleva kohtalo on myös ratkottava pikimmiten
- Vaskiluodon monipuolisia vapaa-ajan toiminnot, kuten veneseurojen toimintaedellytykset on turvattava jatkossakin ainakin nykyisen tasoisina
 - leirintäalue on nykyisellä paikallaan erinomainen, kaunis, toimiva ja suosittu matkailijoiden keskuudessa, näin on toivottavasti jatkossakin
- Entinen Wasalandian huvipuistoalue vaatii huolellista suunnittelua. Asuntotuotantoa rajoittanevat seveso -määräykset (eli alue on liian lähellä öljysäiliöitä, jotta asuntoja saa tehdä)
- Vaskiluodon metsän säilyminen monimuotoisena, osittain täysin luonnontilaisena, on taattava tästä eteenpäinkin. Alueen kulttuurihistorialliset ja luonnon erityispiirteet on pystyttävä turvaamaan tulevillekin polville.
- Vaskiluodon metsään kesällä 2016 avattu kiipeilypuisto on nykylaajuudessaan paikkaan sopiva,
Sen laajentamiseen, tai alueen aitaamiseen ei kuitenkaan pidä ryhtyä
- Vaskiluodon osayleiskaavaa eteenpäin vieminen ei saa olla minkään tahon ”sanelemaa”, vaan avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötä kaikkien halukkaiden kanssa, eli koko Vaasan parhaaksi tehtävää yhteistyötä.


Yllä mainitut asiakokonaisuudet ovat olleet asukasyhdistyksemme agendalla jo pitkään. Osa asioista jopa koko yhdistyksemme yli 20 -vuotisen historian ajan.

Vaskiluodon kaupungin puoleinen alue on todellinen aarre vaasalaisille, tuhansille ihmisille, jotka siellä saavat elämälleen sisältöä harrastustensa parissa. Sataman ja saaren teollisuusalueiden vastapainona on Vaskiluodossa säilynyt kaupungin puolella, aivan kantakaupungin edustalla, hyvin rikas toimintaympäristö meidän vaasalaisten haluamille harrastuksille. Tämä on erittäin arvokas ja puolustettava asia!


Lue myös asukasyhdistyksemme kevätkokouksen Vaskiluoto kannanotto vuodelta 2011. (Tämän blogin arkistosta kohdasta 16.11. 2011)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2011/11/syyskokouksen-lehdistotiedote.html



Loppukuvat 





Kuvat: 12 ja 13. (nettikuvia)

Tilanne v. 1808, ja alueen tulevaisuuden vaihtoehtoisia suunnitelmia (Vaasan satamatien YVA selvityksestä)

On hyvä ymmärtää, mistä ollaan tulossa, niin voidaan aavistella, mitä on edessäpäin.


Ihminen vaikuttaa ympäristöönsä kaikilla toimillaan. 

Luonto muokkaa maisemaa omien lainalaisuuksiensa mukaisesti, omalla aikataulullaan.

Entä ihmisen tekemät muutokset? Onko mahdollista toimia luontoa vaalien, arvostaen kaikessa rakennetuissa ympäristöissä?

On ilmeistä, että tulevaisuutta ei voida tehdä enää vanhoilla totutuilla tavoilla, vaan ihmisen on ymmärrettävä olevansa osa kokonaisuutta. Tulevaisuuden on perustuttava ympäristöystävällisiin ja kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin, - tai vaihtoehtoisesti, - tulevaisuutta ihmiskunnalla ei tule olemaan.


Lokakuu 10. päivänä 2016, eli Aleksis Kiven päivänä kuljin kameran kanssa Vaskiluodossa. Tähän vielä muutama, tässä ja nyt kuva, eli keskipäivän aurinkoisia tunnelmia eri puolilta saarta. Alimmainen kuva on kuvattu Hietasaaresta, Vaskiluoto näkyy taustalla.







 Kuvat: 14 – 18, AN.

Käytettyjä lähteitä:

Halme Asko, Vuolteenaho Hannu. Miten Vaasa on muuttunut? Näyttelyjulkaisu. Vaasa 2002. Hietikko, Antila, Autio, Majaneva-Virkola, Wester, Höglund, Koskimies-Envall. Kertomuksia Vaasasta. Vaasa 2012.
Hoving Victor. Vaasa 1852 - 1952 Helsinki 1956.
Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Lehtikanto Mirjam. Rakennettiin uusi Vaasa, Mirjam Lehtikannon kirjoituksia, toim. Anna-Maija Salo, Vaasa 1981.
Vaasan historia, osa 4, 1852 – 1917. Useita kirjoittajia. Vaasa 2006.
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
Vaasan kaupunki, Yleiskaava 1 osaraportti, 1977. Kaupunginhallituksen suunnittelu- ja talousjaosto, pj. Eino Sainio, Lauri Järventaka, kaupunginjohtaja.
Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2016
Vaasan saaristo, osa 1, Tapio Osala, Vaasa 1987
VAMK (Vaasan ammattikorkeakoulu) opinnäytetöitä

Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kun mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.

Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myös paljon valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.


Tämän kirjoituksen jatko-osa, Vaskiluodon kaavoitus 2, julkaistaan kuukauden kuluttua marraskuun puolessa välissä tässä blogissa.

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg, aimonyberg(a)gmail.com
(kommentit, lisäykset, uudet ideat aiheista ovat erittäin tervetulleita!)


PS.
Jos Vaasan satamatie -hankkeen ajantasatilanne kiinnostaa, niin tutustu Vaasan satamatien YVA selvitykseen

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/ymparistovaikutusten-arviointiselostus-on-valmistunut-vaasan-satamatiehankkeesta-pohjanmaa-#.V_0Z6yR6-Ds

Asukasyhdistyksemme hallitus ottaa asian esille seuraavassa kokouksessaan 26.10.2016. Lausuntomme pyrimme antamaan ajallaan, eli 28.11. 2016 klo 15.00 mennessä.

Arviointiselostuksesta voi esittää kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja viimeistään 28.11.2016 klo 15.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi tai osoitteeseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, PL 77, 67101 KOKKOLA. Lausunnot ja mielipiteet pyydetään toimittamaan myös Word-tiedostona ja viittaamaan niissä diaarinumeroon EPOELY/36/07.04/2013.

PS. 2. 
Mitä tulee vielä laajempiin perspektiiveihin, niin viime päivien uutiset kiinalaisten Uudesta Silkkitiesuunnitelmista ovat mielenkiintoisia. Voisiko Vaasa ja Vaskiluoto olla osana myös tällaista logistista järjestelyä?
YLE nyheter, 12.10.2016:


Klikkaa kuvaa, niin saat sen suuremmaksi

Kuva: AN. 12.10.2016. Taustalla näkyy Vaskiluodonsilta ja siis Sininen tie. Onko tämä joskus osa uutta 2000-luvun silkkitietä?

Aimo Nyberg