TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




maanantai 15. elokuuta 2016

Vaskiluoto mielessäin 2/12


Niemelän kahvila. Kuva netistä.

Aloitin kuukausi sitten tämän kirjoitussarjan Vaasan Vaskiluodosta. Pyrin kokoamaan teemoittain joitain kuvia, faktoja ja kenties myös legendoja, kuultuja juttuja tästä hyvin mielenkiintoisesta saarialueesta aivan Vaasan kantakaupungin edustalla.

Tarvitsen apua kaikilta mahdollisilta tahoilta. Eli tule mukaan tekemään tätä juttusarjaa tähän asukasyhdistyksemme blogiin!

Vaasa ennen ja nyt -blogi on Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen ylläpitämä ja allekirjoittaneen toimittama, kaikille avoin foorumi julkaista asiaa kotikaupungistamme, kauniista ja rakkaasta Vaasastamme. (kaikenlaiset Vaasa-aiheiset jutut, isot ja pienet asiat ovat tervetulleita!)

Kotiseututyötä tarvitaan tänäkin päivänä. Erityisen ajankohtaista on löytää uusia muotoja tuomaan esille omaa lähiympäristöämme nyt kun Suomi on astumassa 100 -v. juhlavuoden pyörteisiin! Eli kootaan yhdessä näille sivuille tulevan vuoden aikana mielenkiintoinen tietopaketti: Vaskiluoto 2016 -2017!

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuu: Historiaa 1
Elokuu: Historiaa 2
Syyskuu: Liikunta ja urheilu
Lokakuu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuu: Vaskiluodon metsä
Tammikuu: Rakennukset 1
Helmikuu: Rakennukset 2
Maaliskuu: Satama
Huhtikuu: Veneily ja meri
Toukokuu: Linnut
Kesäkuu: Kasvit

Kirjoitussarja päättyy siis kesän 2017 juhannusajan kasvi- ja kukkakuviin!

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(a)gmail.com


HISTORIAA 2 

Mitä lähemmäksi nykyaikaa historiankirjoitus tulee, sitä enemmän aineistoa on ainakin periaatteessa saatavilla. Ja myös valinnanvaikeus korostuu. Mikä on olennaista, mikä turhaa? Mikä on niin merkittävää, että sen arvo tulee säilymään tulevaisuudessakin?

Koska en ole historiantutkija, alan ammattilainen, pyydän ymmärrystä näille omille valinnoilleni.

Omat kiinnostukseni varmaankin vaikuttavat, samoin kuin se, mitä teemaan liittyvää olen onnistunut löytämään kirjoista ja netistä. Ja tietenkin myös se mistä kaikesta olen saanut kuulla 34-vuoden aikana, jotka olen Vaasassa asunut.

Itseasiassa Vaskiluodon 1900-luvun ja 2000-luvun alun historiasta pitäisi tehdä monta erillistä juttua. Ehkä niitä on jo jossain määrin tehtykin, esim. veneseurojen toimesta? Niistä olisi kiva saada kuulla, ja nähdä kuvia vaikkapa juuri sinun kotialbumeistasi!

Myös satama-alueesta ja merenkulusta yli Merenkurkun, ja pidemmällekin maailmalle on varmaankin tarinoita olemassa. Mm. laivojen nimistä, jotka eri vuosikymmenten aikana ovat Vaasan ja Uumajan välillä seilanneet, on jollain ihan takuuvarmasti muistiin kirjattua tietoa.

Asuntoalueista, kuten entisen sokeritehtaan alueella ja Kuulahden varrella olevista, sekä Niemeläntien varren Terijoelta tuoduista taloista on myös ainakin pienimuotoisia juttuja tehty paikallislehtiin. Näistä ainakin olisi kiva saada omakohtaista juttua esim. nykyisiltä asukkailta.

Leirintäalueella on omat vaiheensa, samoin jo toimintansa lopettaneella Wasalandian huvipuistolla. Hotellitoiminta eli entisen Fennon elinkaari olisi myös mielenkiintoinen historiankirjoituksen projekti. Paljon muutakin on, eli nyt vaan omia arkistoja itse kukin penkomaan, ja tarinat, kuvat jakoon!

Vaskiluodon aluetta kannattaa tarkastella useammankin näkökulman kautta.

Esimerkiksi
- maanpuolustuksellisesta/sotilaallisesta näkökulmasta
- koko Pohjoisen Euroopan logistiikan kannalta
- Vaasan sataman ja teollisuuden kannalta katsoen
- vaasalaisten monipuolisena virkistysalueena
- asuinalueena ennen, nyt ja tulevaisuudessa
- jne.

Valkoinen Vaasa - merkittävä osa itsenäisen Suomen historiaa

Suomen yhteydet länteen ovat historian saatossa merkittävissä määrin liittyneet Vaasaan ja Vaskiluotoon. Jääkäriliikkeen vaiheet, toimet Suomen itsenäistymisen liittyen, ovat ratkaisevassa roolissa koko Suomen historiassa. Etappiteitä yli Merenkurkun lähti Vaasan alueelta monin paikoin, myös Vaskiluodosta.

Tähän lainaus Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry:n nettisivulta. Tulo Vaasaan 25.2.1918

http://www.jp27.fi/jaakarit/lockstedtin-koulutusjoukko/tulo-vaasaan


Jääkäripataljoona 27:n viimeinen yhteinen paraati Vaasan torilla 26.2.1918. Ylipäällikkö kenraali Mannerheim tarkastaa pataljoonan. Kuva netistä.



Jäätie Ruotsiin, Uumajaan toimi Talvisodan aikana 1939 -1940. Reitti tehtiin Vaskiluodon laivaväylän pohjoispuolelle, Raippaluodosta eteenpäin yli Merenkurkun. Apua oli totuttu hakemaan ja myös saamaan länsinaapurista.


Jäätie, ympäristötaideteos. Kuva: AN.

Tämä Ruotsin ja Suomen yhteistyölle kunniaa tekevä teos sijaitsee Tiklaspuistossa lähellä Tiklaslampea. Taideteos on talvisodan jäätien muistomerkki, kultainen vastaanottava käsi. Tämä ympäristötaideteos on kokonaisuus, joka muodostuu käden lisäksi alla olevasta tasaisesta jäätä esittävästä kiillotetusta kivestä, ja siinä olevasta kartasta ja teksteistä. Teoksessa oleva käsi on kämmenpuoli ylöspäin. Apua pyytävä ele siis. Käsi ojentuu kohti länttä.

Käden koko on noin 0,4 x 1,10 m. Käsi lepää vaalean harmaan graniittikiven päällä.
Kiven koko on 1,74 x 1,74 m ja korkeus 0,4 m.
Tekstit: Talvisodan jäätie Uumaja – Vaasa 1940. Tärkeitä tarvikkeita tuotiin kuorma-autoilla Ruotsista Suomeen. (kartta Merenkurkusta, Umeå - Uumaja, Vaasa - Vasa) Viktiga förnödenheter kördes med lastbilar från Sverige till Finland. Vinterkrigets isväg Umeä – Vaasa 1940.

Tekijä on kuvanveistäjä Pekka Jylhä.

Teos paljastettiin 13.3.2000 talvisodan päättymisen 60-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.




Saksalaisia joukkoja kulki Vaskiluodosta vuosina 1940 – 44 eteenpäin, aluksi Suomen kautta Pohjois-Norjaan.

Lainaus (Lutukka nro 22, 2006, Pertti Ranta, Eija Piispala):

” Ensimmäinen 500 miehen suuruinen joukko-osasto nousi maihin Vaskiluodossa 21. syyskuuta 1940. Kaikki huoltojoukot eivät mahtuneet kuomastoineen leiriytymän radan varteen Vaskiluotoon, vaan niitä sijoitettiin ympäri kaupunkia odottamaan kuljetuksia eteenpäin. Edelweiss-merkkiä käyttävien alppijääkärien matalajalkaiset ardennienhevoset ja muulit olivat sijoitettuina Vaskiluodon metsän eteläosien lisäksi kantakaupungissa mm. Hietalahden ja Kustaanlinnan puistometsiin.

Kesäkuussa 1941, jolloin Saksa julisti sodan Neuvostoliitolle, Vaskiluodosta tuli monien muiden satamiemme tavoin Lapissa taistelleen saksalaisarmeijan huoltosatama. Satamaan johtavat kaksi raideparia reunustettiin neljällä rivillä varastorakenteita ja katoksia, joihin sijoitettiin mm. heinäpaaleja ratapenkereelle. Vuoteen 1944 mennessä varastoalue oli kasvanut 600 m:n pituiseksi. Rehun mukana Vaskiluotoon kulkeutui suuria määriä keskieurooppalaisia, täällä aikaisemmin tuntemattomia kasvilajeja. Malmbergin ja Bäckin (19529 kirjaamista yli 130:stä Vaasalle uudesta kasvilajista jotkut ovat säilyneet näihin päiviin asti osana Vaskiluodon lajistoa. Ne kertovat olemassaolollaan vielä tänään alppijääkärien käynnistä Vaasassa 65 vuotta sitten (Piispala 2006)


Keskellä Pohjolaa

Ruotsinkieli on yhdistänyt ja mahdollistanut monipuolisen yhteistyön molemmin puolin Merenkurkkua, ja myös osittain Pohjanlahden perukan molemmin puolin. Kauppaa ja kaikinpuolista yhteiseloa on osattu tehdä jo vuosisatoja. Ilman ennakkoluuloja, toinen toisiimme luottaen.

Vaasasta on lähdetty opiskelemaan ja töihin Ruotsin puolelle. Monella on siellä myös sinne jääneitä sukulaisia ja ystäviä. Vaskiluodon satama, Port of Vaasa, on paikka lähtemiselle ja tulemiselle, ja parhaimmillaan mahdollisuus uusien tuulien vastaanottamiseen, - ja pahimmillaan, niin, laiturin päässä istumiselle ja ohi menevien laivojen perään itkemistä.

Taxfree -myynnin loppumisen myötä vuosiksi hiipunut laivaliikenne on onneksi nyt taas saamassa uutta puhtia. Toivotaan, että esillä olleet suurisuuntaiset suunnitelmat uuden teknologian laivasta toteutuvat! Kaikenlainen yhteistyö Ruotsin kanssa on tärkeää koko Suomelle.

Vaasan seudulla on tässä suhteessa hyvin tärkeä paikka. En malta olla laittamatta tähän myös karttaa ja linkkiä – tulevaisuuteen.


http://midwayalignment.eu/fi/

Kuva: AN.

Vaasa ja Uumaja ovat Eurooppatien, Sinisentien merelliset portit. Molempiin kaupunkeihin logistiikkakeskukset kuuluvat aivan olennaisena osana. Lentoliikenteen, laiva-, juna- ja kumipyöräliikenteen kehittäminen on alueille ensiarvoisen tärkeää. Jos yhteyttä länteen, Ruotsiin ei onnistuta ylläpitämään ja edelleen kehittämään, niin koko Suomi on pian entistä selvemmin saari, niemimaa jossain muualla kuin osana elinvoimaista Pohjolaa.




Satama ja teollisuusalue

Vaskiluodon pinta-alasta suurin osa on satamanaluetta, öljysataman varastoaluetta ja teollisuudelle kaavoitettua aluetta. Öljysäiliöiden läheisyyteen ei esim. asuinrakennuksia voida tehdä. Suojavyöhyke on niin suuri, että nykytilanteessa on kovin vaikeaa löytää hyviä paikkoja uudisrakentamiselle. Vaasan yleiskaavaan 2030 oli ehdotettu kerrostaloille paikkaa Niemeläntien varteen ja nykyiselle leirintäalueelle. Tehtyjen valitusten jälkeen nämä on poistettu yleiskaavasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.


Tältä Vaskiluodon alue näytti kartalla vuonna 1910. Kuva netistä.


Alueelle oli saatu jo siis rautatie, öljyvarasto ja ainakin Wickströmin veljesten moottoritehdas. Kuva netistä.

Myös sokeritehdas toimi upealla paikalla, ja komeissa rakennuksissa. Toiminta loppui v. 1980. Kuva netistä.


Tämäntapaisia suunnitelmia on tehty jo v. 1933. Suunnitelmien toteuttamisen eteen taisivat tulla sotavuodet. Kuva netistä.


Vasta 1950-luvulla ryhdyttiin uusia asuinalueita ym. kohteita suunnittelemaan Vaskiluodon eteläiseen osaan. Koskemattomaksi jääneeseen metsäalueeseen ei tämä suunnitelma esitä mitään. Kuva netistä.


Vuoden 1961 ilmakuvassa Vaskiluoto näyttää tältä. Kuva netistä.


Vuonna 1973 on jo edetty jonkun verran. Vaskiluodon saari on jo läpiajoalue, ts. kaupungista pääsee Vaskiluodon kautta Sundomiin. Kuva netistä.


Vuoden 1987 osayleiskaavassa on luotu puitteet nykyiselle tilanteelle. Kuva netistä.

Vaskiluodon kaavoitus etenee kokoajan, ja lainvoiman muutama vuosi sitten saaneen yleiskaavan pohjalta tultaneen laatimaan lähiaikoina uusia osayleiskaavoja ja asemakaavoja myös koko Vaskiluodon alueelle. Satama-alueelle suunnitelmia on jo laadittukin, kaupunginpuoleisille alueille suunnitelmia saadaan ilmeisesti jossain lähitulevaisuudessa esille.

Huvipuisto ei sitten loppujen lopuksi ollut elinkelpoinen idea. Moni haluaa olla jälkiviisas, ja sanoa, että kylähän tämä tiedettiin…Mitä konkurssin tehnen huvipuiston tilalle on tulossa, se tullaan sitten näkemään, kun suunnitelmat ja päätöksenteko etenevät ja ratkaisut tehdään.


Vaskiluoto on vaasalaisten virkistysalue 

Kuva: AN.

Veneet, isommat ja pienetkin, ovat oleellinen osa Vaskiluotoa. Kaupungilta päin katsottaessa Vaskiluoto näyttäytyykin melkoisena purje- ym. veneiden satama-alueena. Myös Vaasan vierasvenesatama on Vaskiluodossa, Segelföreningin laiturissa.

Wasa segelförening rf on perustettu 1878. Laituripaikkoja on nykyään lähemmäs 200.

Vaasan merenkyntäjät ry on perustettu 1926. Laituripaikkoja on noin 125.

Moottorivenekerho on perustettu 1947. venepaikkoja on noin 190.

Kanoottikerho toimii myös Vaskiluodossa.


Liikuntaan ja urheiluun Vaskiluodossa on erinomaiset mahdollisuudet. Myös maalla. Ja ympäri vuoden. Kuntorata/ hiihtorata on Vaasan parhaita. Saaresta löytyy jalkapallokenttä, jossa myös pelataan amerikkalaista jalkapalloa. Tennistä voi pelata myös. Ja tietenkin suunnistaa metsässä. Kävely ja juoksu ovat erittäin suosittuja, ja toki radan varren kuntoilulaitteetkin ovat toisilla kovassa käytössä.

Uusimpana kohteena Vaskiluodon metsään on tänä kesänä tehty ja viime viikolla käyttöön otettu kiipeilypuisto. Tämä erityisesti lapsille ja nuorille, sekä rohkeille aikuisillekin tarkoitettu alue on maksullinen, yksityisen firman ylläpitämää toimintaa.

Luontoelämyksiä Vaskiluodosta löytää tietenkin merenrannoilta ja metsästä. Meri eri vuodenaikoina tarjoaa unohtumattomia tuntemuksia, kun vaan muistaa pukeutua ajankohtaan ja säähän sopivin varustein. Metsän aarteet voivat olla kasveja, lintuja, eläinkuntaa… sammaloituneita kiviä, syötäviä marjoja (myrkyllisiäkin siellä on!) Puita, myös maatuvia, kaatuneita puita metsässä on, eli Vaskiluodon metsä on sisäosiltaan luonnontilaan jätetty, monimuotoisen kasvuympäristön mahdollistava metsä, ei hoidettua puistoaluetta. Metsä on hyvin monimuotoinen, rikas ja kaunis lajistoltaan. Hieno paikka luonnon arvoista välittävälle.

Metsä on ollut ja tulee varmasti olemaan myös nyt uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan koululaisten ja opettajien luontoretkien suosikki kohde.

Vaskiluodon metsän puolustamisellakin on oma historiansa. Tätäkin teemaa olisi kiva joiltain osin saada talteen. Ainakin Vaasan ympäristöseuralla ja omalla asukasyhdistyksellämme on pitkät, vuosikymmeniä kestäneet perinteet asian esillä pitämisessä. (tehdään tästä erillisiä juttuja, jos kuvia ja materiaalia joltain löytyy)

Näihin asioihin palaan toki vielä tulevissa Vaskiluoto mielessäin kirjoituksissa.


Vaskiluoto asuinalueena

Vaskiluodossa asuu melko vähän väkeä. Syy on ilmeinen. Uudisrakentamista ei ole ollut pitkään aikaan. Myös öljysataman suojavyöhyke vaikuttaa. Ja tietenkin kaavoitustilanne. Maa-alue on muutama tonttia lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. Vaskiluodon hyödyntäminen taloudellisessa mielessä on ollut esillä pitkään, mm. nykyistä leirintäaluetta on pitkään joidenkin päättäjien ja virkamiesten toimesta haluttu muuttaa korkeiden kerrostalojen alueeksi.

Historiaa liittyy paljonkin, uskoakseni lähes jokaiseen rakennukseen Vaskiluodossa. Niemeläntien varren taloista osa on ”matkustanut” lähes tarkalleen sata vuotta sitten Kannakselta, Terijoelta rautatietä pitkin, niin pitkälle kuin vain länteen päin pääsee, ts. tällä raideleveydellä aina Vaasan Vaskiluotoon asti.

Myös joidenkin talojen pihoilla kasvavat erikoisen komeat puut saattaisivat kertoa mielenkiintoisia asioita, jos osaisivat puhua.

Sokeritehtaan upeiden suojeltujen tiilirakennusten kokemat muodonmuutokset sisätilojen osalta ovat omanlaistansa kulttuurihistoriaa. Toiminnat muuttuvat, ammatteja katoaa, ympäristöt elävät ihmisten mukana. Rappion ja järjestyksen rytmit antavat tarkalle havainnoitsijalle paljon ihmeteltävää. Ja valokuvaajille tallennettavaa!

Niemelän kahvilaa (kuva tämän kirjoituksen alussa) en ehtinyt itse koskaan nähdä. Sen purku kun oli kait joskus 80-luvun alkupuolella? Kuvia siitä liikkuu jonkin verran netissä, vaasalaisten fb- ym. sivuilla. Olisi todella mielenkiintoista saada kuulla tämän rakennuksen vaiheista ja kohtalosta lisää tarinaa!


Tulossa on. Ylikorkea rakennus piirrettiin suunnitelmiin viime vuonna Tropiclandian parkkipaikalle. Ilmeisesti se siihen saadaan tehtyäkin jollain aikataululla.

Kuva: AN.

Kylpylähotelli Tropiclandia, aikaisemmalta nimeltään Waskia.

Muutamia muistoja minulla liittyy tähänkin tilaan. Lokakuussa 1985 tanssimme siellä vaimoni kanssa häävalssin!

Tällainen kirjoitus tästä tuli. Palaute ja lisäysehdotukset tervetulleita.
Seuraava sarjan kirjoitus Vaskiluoto mielessäin 3/12 julkaistaan 15.9.

Lähteet: 

Halme Asko, Vuolteenaho Hannu. Miten Vaasa on muuttunut? Näyttelyjulkaisu. Vaasa 2002.
Halme Asko, Hallasmaa Juhani. Kunnallisarkkitehtuuria Vaasa 1965 – 1985. Vaasa 1986.
Herman Gummerus. Suomen marsalkka. Helsinki 1951.
Hietikko, Antila, Autio, Majaneva-Virkola, Wester, Höglund, Koskimies-Envall. Kertomuksia Vaasasta. Vaasa 2012.
Hoving Victor. Vaasa 1852 - 1952 Helsinki 1956.
Lehtikanto Mirjam. Rakennettiin uusi Vaasa, Mirjam Lehtikannon kirjoituksia, toim. Anna-Maija Salo, Vaasa 1981.
Lukkarinen Rita, Eero Murtomäki. Vaasa Vasa Kuvateos Bildverk. Vaasa 2006.
Pertti Ranta, Piispala Eija. Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. julkaistu lehdessä Lutukka 22, 2006.
Vaasan historia, osa 4, 1852 – 1917. Useita kirjoittajia. Vaasa 2006.
Viljanen Kaarlo, Hannu Vuolteenaho. Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys. Vaasa1986.

Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
VAMK (Vaasan ammattikorkeakoulu) opinnäytetöitä

Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kun mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä. Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myös paljon vanhoja valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg, aimonyberg(a)gmail.com