tiistai 19. huhtikuuta 2016

Valituksia tehdään todellisista syistä

Lue Ria Sandelinin mielipidekirjoitus Pohjalaisesta

Laihian tietyömaa seisoo valitusten vuoksi. Kirjoittajan mielestä suunnittelussa alueen asukkaita ei kuunneltu.

Lainaus Ria Sandelinin tekstistä: ”Yli kahden vuoden ajan asukkaat olivat yrittäneet saada kuntaa ja tienpitäjää keskustelemaan näistä. Se, että tietyöt seisovat tällä hetkellä, ei johdu valituksista, vaan kunnan, ely-keskuksen ja Liikenneviraston ylimielisestä tavasta vältellä reilua vuoropuhelua asukkaiden kanssa ajoissa ja vähätellä heidän vaikutustaan tietä koskevissa asioissa.”

Tehdäänkö valituksia paljon?

Kenties liikaa, - tai ei edes tarpeeksi? Riippuu miltä kantilta asioita katsoo. Tuskin kuitenkaan koskaan valituksia tehdään ilman todellisia syitä, - niin vakava ja vaativa paikka se on ainakin tavallisille kansalaisille.

Lainaus sanomalehti Pohjalaisesta 19.4.2016 (Laitan Kari Kaakisen kirjoituksen tähän poikkeuksellisesti kokonaan, koska asia on hyvin tärkeä ja todella ajankohtainen)

Vaasalaisprofessori puolustaa tiukasti laajaa valitusoikeutta

KARI KAAKINEN, VAASA

Viime vuosina on käyty poliittista keskustelua kansalaisten valitusoikeudesta.

Puhutaan turhista valituksista, kiusantekovalituksista ja jopa ammattivalittajista.

Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Eija Mäkinen puolustaa kansalaisten valitusoikeutta. Hän ei näe mitään syytä, miksi valitusoikeutta pitäisi rajoittaa.

Mäkisen tutkimusten valossa valituksia ei tehtailla turhan takia eikä kiusalla.

– Mikä on kiusantekovalitus? hän tivaa.

Useimmiten näyttää hänen mukaansa siltä, että valittajilla on konkreettisesti joku asiallinen seikka valituksessa.

– Useimmiten valitetaan siitä, kun lähelle tulee melua ja häiriötä. Elinympäristö heikentyy, ja siitä on iso huoli. Sellaisesta on aika vaikea sanoa, että se on kiusantekoa.

Mäkinen huomauttaa lisäksi, että tuomioistuin voi tuomita valittajan maksamaan kuluja, jos selkeästi nähdään, että valitus on tehty täysin aiheettomasti.

Valitusoikeuden rajoittamisen taustalla on ajatus siitä, että valitukset voivat hankaloittaa kohtuuttomasti erilaisia hankkeita, kuten kaavoittamista ja rakentamista.

Mäkisen mukaan kunnallisvalituksen muuttaminen hallintovalitukseksi ei jouduttaisi merkittävästi kaavoitusta.

Hän on selvittänyt asiaa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Selvityksen taustalla on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan tulee selvittää kaavoitusasioiden siirtyminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen.

– Kunnallisvalituksessa valitusoikeus on laajempi kuin hallintovalituksessa, koska se kuuluu kaikille kunnan asukkaille, huomauttaa Mäkinen.

Jos valituslaji muutettaisiin hallintovalitukseksi, kunnan jäsenillä ei olisi enää automaattisesti valitusoikeutta, vaan valittaa saisi vain asianosainen. Järjestöjen valitusoikeuteen valituslajin muuttaminen ei vaikuttaisi.

Mäkinen puolustaa laajaa valitusoikeutta perustuslaillisilla kysymyksillä.

–Meillä kunnallinen itsehallinto on turvattu perustuslaissa ja lähtökohta-ajatus on se, että se on kunnan asukkaiden itsehallinto, joten kunnan jäsenillä pitää olla mahdollisuus valvoa kunnan toiminnan laillisuutta.

Kaavoituksessa ja ympäristöasioissa puolestaan on runsaasti osallistumisoikeutta koskevia säännöksiä ja lisäksi asianosaisuutta tulkitaan laajasti.

– Asianosaisuutta pitääkin tulkita laajasti. Ei voida ajatella, että kaavoituksessa voisi rajoittaa asianosaisuutta niin paljon kuin rakennusluvissa, jossa se koskee naapureita, hän huomauttaa.

Mäkinen on julkaissut vuonna 2010 kirjan Kunnallisvalitus kiusantekoa vai tarpeellista oikeusturvaa ja valvontaa.

Tutkimuksessaan hän kävi läpi Vaasan ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuspiirien kaikki valitukset ja haastatteli myös tuomareita. Näin selvitettiin valitusten vaikutusta.



OSALLISTU YLEISÖLUENNOLLE

Eija Mäkinen pitää avoimen yleisöluennon aiheesta Voiko valitusoikeutta rajoittaa? Onko Suomessa turhia kiusantekovalituksia?

Luennot ovat Seinäjoella kaupunginkirjaston Jaaksi-salissa tiistaina 19.4. klo 18

ja Vaasassa pääkirjaston Draama-salissa torstaina 21.4. klo 18. 

Yleisöluento on osa Vaasan yliopiston yhdessä sanomalehti Pohjalaisen ja Ilkan toteuttamaa Minä ja tiede -luentosarjaa.

Lue lisää tlaisuuden facebook -sivuilta
https://www.facebook.com/events/1145957925422461/


 Jutun koonti: Aimo Nyberg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...