torstai 27. marraskuuta 2014

Kohti joulua

On aika toivottaa

Pikkujoulusesonki on nyt vilkkaimmillaan.

Adventin aika, joulun odotus voi alkaa!

Joulukalenterit otetaan käyttöön lapsiperheissä ja muidenkin lapsenmielisten iloksi.

Vaasan Joulunavaus järjestetään tänä vuonna tulevana lauantaina 29.11-14.

Vaasan ydinkeskustassa järjestetään Perinteiset joulumarkkinat kauppatorilta klo 9-18, sekä monenlaista jouluohjelmaa kävelykadulta klo 14-17. Tarkempi ohjelma löytyy TÄÄLTÄ

Kaikkia kiinnostava ILOTULITUS on klo 17.00


Kuvat: AN. Joulun avajaisten ilotulitus 29.11.2014 vaasan Kauppatorilla.

Ajankohtiaset kadut 2014

Oletko käynyt paikan päällä näitä katukylttejä katsomassa? Aikakin nämä kadut ovat ajankohtaisia juuri nyt.
Kuva: AN. Hedmaninkadun kyltti, 24.9.2104

Kuva: AN. Jääkärinpuistikon kyltti, 26.11.2104

Vaasassa on 47 katua, jotka ovat saaneet nimensä jonkin historiallisesti merkittävän henkilön, tapahtuman tai muun seikan muistoksi. Ylisiisti Vaasa -hanke teetti vuonna 2008 projektinvetäjä Eva Huddin johdolla tällaisten katujen alku- ja loppupäihin uudet katukyltit, joista näkyy katunimen alkuperä. Koska kyltissä on tilaa vain nimen syntyperän perustiedoille, on jokaisesta katunimen tarinasta, alkuperästä ja taustasta painettu myös esite Vaasan historia katukuvassa.
(Vaasan historia katukuvassa, Vaasan kaupunki 2008, teksti Eva Hudd)

Katukyltit ja esite kertovat vaasalaisille mielenkiintoista ja tärkeää tietoa omasta kotikaupungistamme.

Katukyltti Jääkärinpuistikolla paljastettiin jääkärien kotiinpaluun 90-vuotisjuhlapäivänä 25.2.2008. Kyltin paljasti juhlallisin menoin jääkärin poika, kamarineuvos Veikko Kurkiala. Jääkärinpuistikko Vetokannaksella on nimetty aikoinaan jääkärien muistolle. Vaasan Historia katukuvassa -esite kertoo Jääkärinpuistikon kohdalla tapahtumista, jotka ovat jääkäriliikkeen synnyn taustalla. Näitä ovat esimerkiksi ensimmäinen sortokausi 1899–1905, helmikuun manifesti, Suomen sotalaitoksen lakkauttaminen ja P.E. Svinhufvudin vangitseminen ja karkottaminen Siperiaan. Syntynyt jääkäriliike saavutti tavoitteensa: Suomen itsenäisyyden. Helmikuun 13 päivänä 1918 jääkärit vannoivat Lockstedtin leirillä sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle, ja seuraavana päivänä alkoi kotimatka. Matkustajalaiva Arcturus toi jääkärit Vaasaan 25.2.1918.

Katukyltti Hedmaninkatu on ajankohtainen, onhan tänä vuonna vietetty Karl Hedmanin syntymän 150-v. juhlavuotta. Pohjanmaan museossa päättyi alkusyksystä erinomainen yhteenveto lääkäri ja keräilijä Karl Hedmanin elämäntyöstä. Hänen isänsä menehtyi lavantautiin, ja vaikeudet osaltaan johtivat säästäväisyyteen ja keräilyn arvostamiseen läpi koko hänen elämänsä ajan. Lääkärin työstäkin palkkioksi Karl Hedman otti mielellään esineitä, joita aktiivisesti keräämällä ulkomaita myöten, syntyi vähitellen merkittävä taide- ja esinekokoelma, Hedmanin kokoelmat. Valtaisa ponnistus oli myös museorakennuksen aikaansaaminen. Valmista oli kesällä 1928, ja museo avattiin mm. presidentti Relanderin kunnioittaessa läsnäolollaan juhlavia avajaisseremonioita. Kovin kauan ei Karl Hedman ehtinyt aikaansaannoksestaan nauttia, sillä hän kuoli huhtikuussa 1931. Karl ja Elin Maria Emilia olivat lapseton pariskunta. Heidän mittavat kokoelmansa ovat lahjoitettu Pohjanmaan museolle.

Historiallisia katunimiä on ympäri kaupunkia. Keskustan alueella kolmella kadulla, Vöyrinkaupungilla yksi, Hietalahdessa viisi, Huutoniemellä viisi, Vanhaan Vaasassa viisi, Suvilahdessa seitsemän, Asevelikylässä yksi, Vaskiluodossa kaksi, Palosaarella 12, Vetokannaksella viisi ja Gerbyssä yksi.

Monet kadut on nimetty henkilöiden, kuten entisten kaupunginjohtajien, taiteilijoiden, neuvosten tai muiden suurmiesten mukaan. Varsinkin keskustassa, Hietalahdessa, Huutoniemellä ja Vanhassa Vaasassa on paljon historiallisesti merkittävien ihmisten mukaan nimettyjä katuja, kuten Ilkankatu ja Kurténinkatu. Suvilahdessa moni katu on puolestaan nimetty Vaasan pitkäaikaisten ystävyyskaupunkien mukaan, kuten Harstadinkatu ja Schwerininkatu. Palosaarella on puolestaan paljon C. G Wolffin laivojen nimisiä katuja, esimerkiksi Neptunintie ja Apollontie.

Vaasan historia katukuvassa -esitettä on saatavilla Matkailutoimistossa, Kansalaisinfossa ja Pohjanmaan museossa. Esite antaa lisätietoa kylteissä esiintyvistä nimistä ja innostaa mahdollisesti tutustumaan yhä syvemmälle kaupungin vaiheikkaaseen historiaan.

Tekstin koonti Aimo Nyberg

Viivästyy vielä

Toivomaani Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim Strandin haastattelua tähän asukasyhdistyksemme blogiin en ole vielä onnistunut järjestämään.

Olemme tavanneet kerran viime viikolla, mutta huippukiireitä on ollut viime päivinä niin Joakimilla kuin muillakin vaasalaisilla johtohenkilöillä. Ihan hyvä, että on ollut vientiä. Melkoisia uutisia on saatukin kuulla, lukea lehdistä lähes joka aamu!

Toivon, että haastattelu, eli Joakim Strandin ajatusten esiintuominen korkeasta rakentamisesta, saadaan tehtyä lähiaikoina. Asia on erittäin ajankohtainen, koska uusia ideoita näyttää tulevan julkisuuteen lähes päivittäin.

Kaupunkikuvaan tulevat muutokset ovat yksi eniten keskusteluja herättävistä puheenaiheista ihan tavallisten ihmisten keskuudessa. Mielipiteitä on luonnollisesti moneen suuntaan. Oma asuinpaikka, henkilökohtaiset hyödyt ja mahdolliset haitat ovat useimmilla päällimmäisinä, kun kantoja johonkin muutokseen äänen lausutaan.

Perusteluja omille näkökannoille ei kovin usein kuule. Ainakaan sellaisia, joissa ilmenisi asian monipuolinen tarkastelu, faktoihin ja kokemuksiin perustuvaa pohdintaa.

Kertaan tässä Joakim Strandin viimeaikaisia lyhyitä lausahduksia korkeasta rakentamisesta. 

Olen utelias kuulemaan Joakimilta lisää; - ja nimenomaan vähän perusteellisempaa analyysiä Vaasan kaupunkikuvan tulevaisuuden näkymistä.

Taustaa haastattelulle

Vaasan valtuuston puheenjohtaja Joakim Strand, kannatat tunnetusti korkeita rakennuksia myös tänne Vaasaan. FB päivityksessäsi toteat seuraavasti kommentoidessasi Vasabladetin (11.10.2104) kirjoitusta Högsta huset i Vasa planeras till Vasklot

Joakim S: ”Som tidigare konstaterats – bra början! Suuntana tästä ylöspäin!”

Vaasan kaupungin tiedotuslehdessä 3/2014, joka on jaettu kotitalouksiin, sanot tiedotteen pääkirjoituksessa näin:

Joakim S: ”Nyt täytyy uskaltaa! Esimerkiksi Pohjoismaiden korkein rakennus voisi sijaita Vaasassa. Taivashan on täällä yhtä kaukana kuin Honkongissakin.”

15.11. postiluukusta tulleessa ilmaisjakelulehti megassa (viikko 46/2014, Vaasa katsoo eteenpäin) toteat kaupunginvaltuuston budjettikokouksen jälkitunnelmissa, että nyt saatiin aikaan positiivinen, tulevaisuuteen suuntautuva budjetti. Ja sen perään muistutat:

Joakim S: ” – Budjetissa oli paljon myös vähemmälle huomiolle jääneitä, mutta mielestäni todella hyviä juttuja. Tiistaina (11.11) suunnittelujaostossa lyödään lukkoon 21-kerroksisen talon rakentaminen Vaskiluotoon. Tämä on todella hieno symboli sille että Vaasassa tehdään uutta. Toivottavasti jatkossa kaupunkikuvassamme nähdään entistä korkeampaa rakentamista.”



Vaasan kaupungin toimesta valmistellaan parhaillaan ohjeistusta siitä miten rakentamista jatkossa on kaupungissa tarkoitus ohjata. Vuosille 2015 – 2020 toivotaan voimakasta kerros-, rivi- ja paritalo, ja omakotitalorakentamista. (Vasabladet 6.11.2014)

 …

HUOM! HUOM!

Tämä asukasyhdistyksemme blogi on avoin foorumi kenen tahansa tuoda julki omia näkemyksiään. Blogin ylläpitäjänä toivon toki asiallisuutta, erilasiakin ajatuksia arvostavaa asennetta.

Aidot, rehelliset mielipiteet ovat aina tervetulleita. Mikäli et voi kirjoittaa kuin nimimerkillä, oletan kuitenkin, että voit luottamuksellisesti kertoa nimesi minulle.

Kaikenlaiset Vaasa koskevat kirjoitukset ja myös kuvat, uudet ja vanhat ovat tervetulleita!

Lähetä juttujasi, tai ideoita jutuista osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Kiittäen Aimo Nyberg, VKA ry:n puheenjohtaja

perjantai 21. marraskuuta 2014

The photograghic memory




Skannattu The Courier, April  1988 (UNESCO), lehden takakannesta.


Valokuvauksen historia ei ole vain mustavalkoisia ja myöhemmin värillisiä paperivalokuvia, vaan myös valokuvaustarvikkeiden ja välineiden, kuten kameroiden historiaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla millaisilla kameroilla itse kukin on kuvaamisharrastuksensa aloittanut?

Ja kenties myös muistikuvia kuvaamistilanteista?
Jotkut jopa tekivät mustavalkokuvansa itse, koulujen valokuvauskerhoissa, ja myös omissa valokuvalaboratorioissa. Harrastus on ollut hyvin suosittu noin vuosituhannen vaihteeseen saakka. 

Digitaalinen kuvaus on sen jälkeen mullistanut kaiken, - pimiön punaiset lamput, ja piilevien kuvien ilmestyminen vedostuspapereille, ovat jäämässä unholaan, jonnekin nostalgiseen, kadotettuun nuoruuteen.  

Lähetä juttuja, kertomuksia, ja kenties kuviakin julkaistavaksi tässä blogissa. Tällaisen perinteen julkaiseminen on mielestäni todella hienoa, tärkeää kansanperinnettä.
Ota yhteyttä, s-postilla aimonyberg(at)gmail.com


Muistikuvia kameroista ja valokuvaamisesta
Itse sain kuvata ensimmäisen kerran vasta joskus yli kymmenen vuotiaana. Kameraa en muista, jokin pieni halpa filmikamera, jolla sai otettua värivalokuvia. Kuvia sain ottaa harvakseltaan, filmirullassa taisi olla 24 kuvaa, ja ”turhia kuvia” ei saanut ottaa.

Kerran kuitenkin otin. Muistan saneeni toruja, kun kauniin luontokuvan sijaan olin ottanut mielestäni hyvän, jopa tärkeän kuvan tuttuun lähiympäristööni ilmestyneestä kyltistä, jossa luki: METSÄISTUTUS.

Mitä nyt tuommoista kuvaamaan, ihmettelivät muut.

Minusta tämä oli suorastaan yhteiskunnallinen kannanotto! Harmittelin nimittäin suuresti sitä, että pelto haluttiin muuttaa takaisin metsäksi. Edelliskesänä olin saanut vielä olla heinäkuorman päällä, ja painamassa heiniä kasaan, ja myös pomppimassa ladossa, ja nyt pellot pantiin ns. pakettiin. Kuusia istutettiin suoriin riveihin hehtaarikaupalla. Vaikka metsiä oli ympärillä yllin kyllin.

Sitten vielä pellon laitaan lyötiin maahan pystyyn metallinen, miehenkorkuinen kyltti. Kielloksi, ettei istutuksia saanut mennä tallaamaan!

Tämä piti kuvata!

Kuva saattaa olla tallessa jossain pahvilaatikossa tai albumin sivulla jopa.

Aimo Nyberg


Ei ihan pieni

Eikä kovin halpakaan.

Ihan hyvä, ettei huonoon tyydytty, eikä siis lajin alasajoon täällä Vaasassa suostuta.

Nyt tehdään kunnolla, ja kerralla taas vuosikymmeniksi eteenpäin. Satsaus on suuri juuri nyt, mutta ei kohtuuton, ottaen huomioon lajin eli jalkapallon erittäin vahvan suosion vaasalaisten keskuudessa.

Pyrkimys niin urheilullisesti kuin imagon tasolla valtakunnan kärkijoukkoon on osoitus vaasalaisten oikeasta, aidosta asenteesta jalkapallokulttuurin puolesta. Tähän täällä Vaasassa on jo pitkät perinteet, jota nyt siis tinkimättömästi edelleen jatketaan.

Tämä on nyt se visio, jota Vaasaan on haluttu, ja jota nyt alan ammattilaiset tukijoukkoineen ryhtyvät kaikin voimin ajamaan.

Katso lisää svenska.yle.fi/artikel  –sivulta.

Bollförbundet öste beröm över Vasa stad för deras miljonsatsning på en ny arena i Sandviken. Dylika investeringar är viktiga för den finländska fotbollens framtid, lydde budskapet.

Finlands bollförbunds fullmäktige samlas i dag i Vasa. Före mötet bjöd man in till pressinfo för att diskutera det nya stadionbygget i Vasa. Och tongångarna gick i dur.

Ett hem för fotbollen

- Det här bygget betyder ett hem för fotbollen i Vasa och i Österbotten. Det betyder njutning för publik och spelare och det betyder att man kan spela internationella matcher, säger bollförbundets ordförande Pertti Alaja.

Det finns redan ritningar. Det ska bli en plan helt omgärdad av läktare med 6000 sittplatser. 4700 nya platser och 1350 som redan finns på den gamla huvudläktaren. Hela bygget väntas kosta kring 11 miljoner euro.

Myös Hesari kirjoitti asiasta, jo eilen 20.11. näin: Veikkausliigassa stadionbuumi
” Vaasassa ja Seinäjoella alkaa ensi vuonna uusien jalkapallostadionien rakentaminen”.
” Vaasan kaupunginvaltuusto myönsi viime viikolla Hietalahden stadionhankkeelle yhtensä 11 miljoonaa euroa vuosille 2015 ja 2016. VPS:n on määrä pelata 6000 katsojaa vetävällä stadionilla kaudella 2016”.
” Pakko hyväksyä realiteetit: Vaasan Palloseuran valmentaja Olli Huttunen tunnustautuu luonnonnurmen kannattajaksi, mutta myöntää tekonurmen hyödyt. Vaasassakin luonnonnurmi on ollut kunnossa vasta kesäkuussa. Tekonurmella kausi voidaan viedä läpi hyvissä oloissa alusta loppuun”.

Jutun koonnut AN

Vaasa By Light 2014






Valotolppa Vaasan torilla 20.11.2014. Kuva AJ. 20.11.2014.

Mitäköhän tänään illalla tapahtuu?

Vaasa By Light on marraskuun lopussa vuosittain järjestettävä kulttuuritapahtuma, jossa valosuunnittelijat ja taiteilijat luovat taidetta valoilla.

Tarkoituksena on jakaa valoa ja iloa syksyn pimeyteen. Tapahtuman pääjärjestäjinä toimii BEMI Valaistussuunnittelutoimisto ja Vaasan kaupungin kulttuurikeskus.

Avajaiset ovat 21.11. kello 19.00 Wolffinpuistossa Palosaarella.

Puiston valaistus on valosuunnittelija Michael Bendsenin sekä kuvataiteilijoiden Jimmy Pullin ja Marcus Lerviksin suunnittelemia ja tekemiä teoksia.
  
(Tapahtumatieto Vaasan kaupungin sivuilta www.vaasa.fi)

Kuvia tulossa tapahtumasta!
Myös muita "valoa pimeyteen" kuvia voi lähettää julkaistavaksi tässä blogissa osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com



Kuvia Wolfinpuiston tapahtumasta 21.11.2014






Kuvat: AN. Vaasa by Light 2014 iltana klo 19 aikoihin.

Wolfin puiston ympäristöä. Alimmassa kuvassa Wärtsilän tehtaat peilityynen Onkilahden rannalla.

perjantai 14. marraskuuta 2014

Huomenna on taas tänään

Huomenna on taas tänään

Aika on ulottuvuus,
aika on matka,
aika on askel,
aika on tässä ja nyt.

Aikaa - vaan on,
ja aikaa ei enää ole.

Ilman alkua ja loppua,
me aaltoina ajassa matkaamme.

Olemme toisillemme rantoja,
suojaan hetkeksi ajautua.

Runoteksti: AN.




Kuva: Rolf Holmin vuosikalenterin 2015 kannessa on entisen Sokeritehtaan toimistorakennus Vaskiluodossa. Kalenterissa 12 hienoa kuvaa vaasalaisista rakennuksista.

Kalenteria myydään kirjakaupoissa ja myös suoraan Rolfin ateljeessa Rantakatu 8.


Ennen ja nyt – nykyisyys ja tulevaisuus?

Menneisyyteen päin haikailu on etenkin vanhemman väen luonnollinen näkökanta.

Kaupunkikuvaan ei haluttaisi yllättäviä, uusia ja erilaisia, ristiriitaisia elementtejä, jotka outoudellaan voivat aiheuttaa jopa pelkoja. Muutokset nykytilaan koeteen turvattomuutta lisäävinä, ja omiin arkisiin rutiineihin vaikuttavina uhkatekijöinä. Muutosten nopeutta vierastetaan, vaikka ymmärretäänkin, että mikään ei pysy koskaan ikuisesti paikallaan, ja kaikilla asioilla, niin elollisilla kuin elottomilla, on aina omat elinkaarensa.

Nämä ns. maltillisen kehityksen kannattajat eivät jaksa innostua esim. korkeasta rakentamisesta, ei ainakaan pilvenpiirtäjistä. Ja vaikka halutaan olla suvaitsevaisia, ja ymmärtää erilaisuuttakin, niin kuitenkin asenne on ”vanhassa vara parempi” - ja siksi viime kädessä aina pyritään jarruttamaan kaikkia muutoksia.

Toinen luonnollinen näkökanta on – nuoruuden mukanaan tuoma into uudistuksiin, muutoksiin.

Nykytila koetaan pysähtyneenä, esteenä uudelle ja paremmalle. ”Edistysusko” mm. tekniikan kykyyn syrjäyttää vanhaa osaamista voi johtaa perinteisten menetelmien ja tapojen vieroksumiseen. Oma esille pääsy, ja vaikutusvallan saaminen edellyttää usein myös kamppailua vallassa olevia ja heidän arvojaan vastaan. Uutta ei voi syntyä, ellei ensin kumoa vanhaa.

Tätä vastakkainasettelua, nuoret vastaan vanhat, uudistusmieliset vastaan konservatiivit, ym. termein kuvattua taloudellista/poliittista/ inhimillistä yksilöiden välistä yhteenottoa ei kenties ole kovin helppoa nähdä, eikä ainakaan ymmärtää, muuta kuin omien värittyneiden silmälasiensa läpi.

Aikaa, aikakausia tarkkailtaessa muotisuuntaukset, ajanilmiöt, inspiraationlähteet ym. voidaan nähdä spiraalinomaisesti etenevinä ajallisina, toistuvina kehinä. Puhutaan tietystä vuosikymmenestä, ja vuosisadoistakin, kun arvioidaan mikä ajatusmalli kulloinkin on ollut ns. vallitsevana ajanhenkenä.

Historioitsijoiden tehtävänä on sitten näitä jälkikäteen nimetä, ismeillä ym. luokituksilla. Aikakauden itse kokeneet eivät tästä osanneet kertoa vielä mitään.

Vaasassa on viime vuosina hyvin vahvasti haikailtu menneisyyteen päin. Yksi osoitus tästä on sosiaaliseen mediaan syntyneet nettisivustot, joissa esitellään vanhoja valokuvia Vaasasta. Samaa buumia voi sanoa olevan myös taitelija Rolf Holmin suuri suosio. Vaasan kauniit rakennukset ovat öljy- ja akvarellimaalauksina päätyneet moniin koteihin kertomaan vaasalaisten arvostuksesta omaa kaupunkiaan kohtaan. Vaasa-aiheiset postikortit, kalenterit ovat myös levinneet ympäri maailmaa kertomaan paikallisesta historiasta, ja niistä arvoista, joilla kaupunkia on rakennettu.

Oman kotiseudun, sen historian arvostaminen on erinomaisen hieno asia. Kestävä tulevaisuus voi perustua vain rehelliseen menneisyyden tuntemukseen, ja aikaisempien sukupolvien työn kunnioitukseen.


Optimismilla eteenpäin

Vaasalla ei ole varaa jarruttaa. Ellei oma kaupunkiseutumme, nykyinen Vaasa lähialueineen pysty olemaan yhtenä koko valtakunnan positiivista vetureista, niin jäämme auttamattomasti syrjään, putoamme kehityksen kelkasta. Valitettavasti myös paikallaan pysyminenkin tulee johtamaan yhtä surkeaan tulevaisuuteen. Alas ajettuja kyliä, kuntia, kaupunkiseutuja, jopa maakuntia on 2000-luvun Suomessa yllin kyllin.

Tällaista ei-toivottavaa, huonoa kehitystä vastaan, on mahdollista taistella. Onneksi näyttäisi siltä, että täällä Vaasassa tähän on oikeasti halukkuutta, ja riittävästi myös tahtoa, kykyä ryhtyä tarvittaviin toimiin. Helppoa ja itsestään selvää suunta kohti menestystä ei kuitenkaan ole. Meillä on erinomaisia vahvuuksia, onnistumisen edellytyksiä: Vaasan kaksikielisyys, monikulttuurisuus, yhteydet Ruotsiin, ja kehittyvät logistiikkayhteydet maailmalle. Huippuosaamista teollisuudessa, jne. Ja ennen kaikkea tarmokkaasti toimivia ihmisiä.

Ei sovi myöskään vähätellä jo Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina alueelle syntyneen vahvan henkisen ja kulttuurillisen asemamme merkitystä. Vaasa on vuosisatoja ollut sekä portti että vartiotorni länteen päin. Tätä vahvuutta on tänä päivänäkin mahdollista edelleen kehittää. Mm. Pohjolan poikittaisliikenne, yhteydet lännestä Norjan rannikolta Vaasaan ja täältä eteenpäin Pietarin kautta itään ovat ainutlaatuinen mahdollisuus hyödynnettäväksi koko Suomen eduksi.

Jos ”Vaasan visiota”, eikä muitakaan maamme alueellisia vetureita, saada vietyä eteenpäin tulevina vuosikymmeninä, niin pelottavaksi näkymäksi nousee Suomen kutistuminen Helsinki – Turku - Tampere kolmion sisälle muodostuvaksi ”suurcityksi” muun Suomen autioituessa, ja asutuksen alasajon myötä muun Suomen muuttuessa metsä- ja kaivosteollisuuden reservialueiksi.

Maltilla kuitenkin

Vanha ja uusi luovat yhdessä kerroksellista kaupunkikuvaa, eri vuosikymmenten rakennustyylit luovat kontrasteja, jotka erilaisuudellaan korostavat kaupungin dynaamista eteenpäinmenoa!

Kaupunki muuttuu tottakai koko ajan, ja toivottavasti näin myös kehittyy. Alueen on oltava elinvoimainen, ja muutosten on tuotava laadukasta hyvinvointia kaikille kaupunkilaisille, niin asukkaille, liike-elämälle, harrastus- ja vapaa-ajantoiminnoille ym. tahoille. Tässä oleellista on myönteinen ilmapiiri, josta me kaikki olemme yhdessä vastuussa.

Asukasyhdistyksissä on syytä korostaa, että vaikuttaminen oman alueensa asioihin on hieno asia, ja siis puolustettava oikeus. Samalla tulee jokaisen meistä myös ymmärtää, että erilaisten mielipiteiden esiin tuominen on vain perusta, eräänlainen kivijalka, (tietoja, asenteita, kokemuksia), joiden päälle kaupungin virkamiesten, ja ennen kaikkea poliittisten päättäjien, on kyettävä tekemään oikeudenmukaisia, aikaa kestäviä päätöksiään. Näin syntyy uutta ja tarpeellista, joskus pitkienkin prosessien kautta.

Kaikkia meitä tarvitaan

On hyvä ymmärtää, että demokratiassa tuskin koskaan ollaan asioista niin samaa mieltä, etteikö aina jotkut ole tyytymättömiä. Tämäkin kuuluu demokratiaan: voi olla joskus jopa niin, ettei kukaan ole lopputulokseen tyytyväinen, mutta silti sillä vaan on mentävä eteenpäin, ainakin toistaiseksi.

Jos joku, tai jokin taho kuvittelee voivansa yksin sanella asioita, ei kyse ole sellaisesta demokratiasta, jota täällä Suomessa lakien mukaan tulee noudattaa. Laillisuusnäkökulma on kuitenkin ehdottomasti ainut toimintatapa, etenkin pienempien ja heikompien osapuolten kannalta, jolla voi saavuttaa menestystä omien näkemystensä ajamisessa.

Vuorovaikutus, ja yhteistyö on oikea tie eteenpäin. Miltä meidän oma lähiympäristömme näyttää, millaisia palveluja kuntalainen saa asuinalueellaan, ja onko mahdollisuutta tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa, - nämä ovat perustavanlaatuisia kysymyksiä yksilön ja yhteisön hyvän elämän edellytyksiä luotaessa.

TULOSSA – INOM KORT!

Asukasyhdistyksemme on rakentava yhteistyökumppani, aina ja kaikissa asioissa, kun halutaan löytää Vaasan ja vaasalaisten parhaat tulevaisuuden vaihtoehdot.

Tässä blogissa aloitetaan HAASTATTELUSARJA, jossa paikalliset vaikuttajat, poliitikot, virkamiehet, tavalliset asukkaat, jne. saavat kertoa näkemyksiään, tulevaisuuden visioitaan siitä, mikä on hyväksi Vaasalle, nyt ja tulevaisuudessa. (Kaikki asialliset mielipiteet julkaistaan, eli lähetä omia juttuja julkaistavaksi, tai ilmoittaudu haastateltavaksi. S-posti: aimonyberg(at)gmail.com, puh 050 3308540)

Haastattelusarjan aloittaa ensi viikolla Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim 
Strand


Kuvat: EV ja VK, Syksyn ja talven rajalla, 13.11.2014. (oppilastöitä)

Kaikella eloperäisellä ja elottomallakin on oma aikansa, elinkaarensa. Samoin kaikella on aina myös tässä ja nyt hetkensä.

Valokuvaukseen erinomaisen hyviä hetkiä ovat kaikenlaiset rajapinnat, taitekohdat, isommat ja pienemmät murrokset aikojen saatossa.

Aimo Nyberg

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...