TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Sisälle Kruununmakasiiniin

Pääsin tällä viikolla tiistaina Pohjalaisen toimittaja Jarkko Kankaan kutsumana tutustumaan Ruununmakasiiniin, sen nykytilaan myös sisätilojen osalta. (Kirjoissa paikasta käytetään sekä nimeä Kruununmakasiini että Ruununmakasiini)

Sisälle pääsy tähän rakennuksen on sen verran harvinaista herkkua, että päätin ottaa kameran mukaan.

Mukana kierroksella olivat ovet avannut kaupungin vahtimestari, Pohjalaisesta kuvaaja ja toimittaja, sekä Rauno Grönbacka ja allekirjoittanut.

Historianharrastajaksi itseään tituleeraava Rauno Grönbacka on ollut mukana mm. Rantakatu -kirjan tekstejä tekemässä, ja tehnyt siihen mm. artikkelin tästä ruununmakasiinista.


Kuva: AN. Sisällä Vaasan Kruununmakasiinissa 11.6.2013. Rauno Grönbacka, Jarkko Kangas ja Eetu Sillanpää.

Rakennuksesta on saatavilla ihan hyvin kirjallista tietoa, niin kirjoista kuin myös netistä. Omakohtaisia kokemuksia rakennuksen vaiheista sen sijaan on ollut esillä kovin vähän. Aikaisemmin olen lukenut lehdistä ainakin armeijanmiesten Olavi Wetterstrandin ja Hannu Luukkosen kirjoituksia. Peku Haapalinna on myös kirjoittanut ansiokkaaksi monista vaasalaisista kohteista, kuten tästä.

Näissä vuosien varrella lukemissani jutuissa on aina myös mietitty, mihin käyttöön rakennus jatkossa sopisi. Itse olin 1990-luvulla mukana paikallisten kuvataideopettajien kysellessä kaupungilta mahdollisuutta saada laittaa jonnekin esille oppilastöiden näyttelyjä. Tällöin kysyimme myös tämän tyhjillään olevan makasiinirakennuksen saamista näyttelykäyttöön. Johonkin tämäkin asia silloin kariutui. En muista perusteltiinko sitä silloin mitenkään.




Kuva: AN. Osa huoneista oli pimeitä, ja niitä tutkittiin taskulampun valossa.


Kuva: AN. Rakennuksen nykyiset valtiaat. Yleisilme sisällä oli se, että pulut ovat vallanneet käytävät ja komeat hirsirakenteet. Eli sisällä oli todella epäsiistiä.


Kuva: AN. Seinillä ja erillisissä varastohuoneissa on tallella vielä monenlaista kirjanpitoa varuskunta-ajoilta. Varhaisemmasta viljamakasiini ajoista ei todisteita enää näy. Alkuperäisestä käyttötarkoituksesta kertovat kuitenkin hyvin säilyneet rakenteelliset yksityiskohdat, ja mahdollisesti myös monin paikoin seinissä olevat hirsiin tehdyt merkinnät.

Salaperäinen kohde

Emme löytäneet tiloista armeijan räjähteitä, aseita, eikä muutakaan varustetta. Niitä täällä Vaasan läänin sotilaspiirin varastorakennuksessa kyllä aikanaan oli, ja säilytettiin huolella vartijoiden kiertäessä rakennusta. Huhuja kaikenlaisesta on aikojen saatossa kuultu; tämä johtunee siitä, että sinne ei sisälle päästetty. Monet kohteesta jotain tietävät osaavat heti kertoa sen, että tiilisen ulkokuoren sisäpuolella on 80 - 100 cm leveä tyhjätila, ja varsinainen viljamakasiini on tämän sisäpuolella, valtavan vahvoista hirsistä entisaikojen ammattitaidolla rakennettu kolmikerroksinen varasto keskikäytävineen ja varastohuoneineen. Viljojen ja varuskunnankin varusteiden säilytykseen tila on ehdottomasti ollut tosi hyvä.

Historiaa

Rauno Grönbackan mukaan historiandokumenteissa on todisteita sille, että tämä viljamakasiini olisi saatu käyttöön vasta 1.7.1870. Silloin on ollut Virallisessa lehdessä (Allmänna Tidning) ilmoitus huutokaupasta Nikolainkaupungissa, joka koski tämän rakennuksen käyttöönottoa. Toiminnassa tämä viljamakasiini alkoi olla oletettavasti vuonna 1872. Joissain kirjoissa mainitaan tämän Setterbergin suunnitteleman erittäin kauniin viljamakasiinin valmistuneen jo 1868. Juuri tätä ennen olleet nälkävuodet taloudellisine seurauksineen ilmeisesti myöhästyttivät hankkeen toteutusta, ja vuosi 1868 on ollut tutkijoiden löydettävissä rakennuspiirustuksista.

1920-luvulta alkaen, aina 1990-luvun alkuvuosiin asti, rakennus oli armeijan käytössä, eli isäntänä oli Vaasan läänin sotilaspiiri. Tämän ajan juuri nykyiset vaasalaiset muistavat parhaiten, vaikkei silloin sisälle päästettykään.

Sen jälkeen tilat ovat olleet tyhjillään. Tänä päivänä osa makasiinin huonetiloista ja kopperoista on varastotiloina, lähinnä kaupungin omien toimialojen vuokraamina.

Mihin käyttöön tilat sopisivat?

Kysymykseen ei ole saatu vastausta menneinä vuosina. Ja vaikeaa ratkaisun keksiminen on nytkin. Omistajalla eli nykyään Vaasan kaupungilla on vastuu tilojen kunnossapitämisestä.Tilanne näyttää nyt osittain huolestuttavalta. Hygieniataso on päässyt heikkenemään sisällä lentelevien pulujen takia. Tämä ongelma, eli pulujen sisälle pääseminen, ja siis sen estäminen jatkossa,  pitää aivan ensimmäiseksi ratkaista.

Kaupungilla ei mitä ilmeisemmin ole itsellään nyt intressiä ja rahaakaan ryhtyä laajamittaiseen siivoukseen ja kunnostukseen. Tarvittaisiin kenties apua joltain valtakunnalliselta rakennussuojelun toimijalta, kuten Museovirastolta. Mutta aloitteen tulisi lähteä täältä, Vaasasta. Tällainen hanke vie parhaimmillaankin vuosikausia.

Jonkun tahon Vaasan kaupungissa pitäisi mielestäni tällaiseen nyt ryhtyä. En itse asiassa edes tiedä, mikä taho rakennusta tällä hetkellä hallinnoi. Enkä edes sitä, mitä kenties on jo suunnitelmissa. Jos Vaasan kaupunki aikoo omin voimin ryhtyä rakennusta hyödyntämään, muuhun kuin vuokraamalla varastotilaa, niin yleisön pääsy sisälle voi tyssätä jo terveysviranomaisten vaatimuksiin.

Hienoa olisi saada olosuhteet sisällä sellaiseksi, että vaasalaiset voisivat kurkistaa sisälle, ts. alakerrassa olisi joitakin tiloja, esim. kesäaikoina valokuvanäyttelyjä. Tilat sopisivat siistittyinä myös mm. lasten ja nuorten työpajoille, joissa pienryhmissä voitaisiin tehdä kaikenlaista luovaa toimintaa. Tällöin tilassa tulisi toki olla nykyistä turvallisemmat sähköjohdot (kangaspäällysteiset vanhat johdot uusittava), kenties vesipisteitä, ja sosiaalitilat, wc, tavarahissi… Näiden saamiseksi asiaa on selvitettävä perinpohjin museoviranomaisten kanssa., rakennuksen korkean tason suojelumääräykset kun eivät koske vain ulkopintaa, vaan myös sisätiloja.

Mitä pitää tehdä

Ehdotan, että tällä kertaa selvitys työ oikeasti käynnistetään, ja se tehdään jonkun vastuulla. Tavoitteeksi otetaan Vaasan kruununmakasin kunnostamisen saaminen valtakunnalliseksi hankkeeksi. Tämän myötä rakennuksen ainakin osittainen avaaminen yleisölle lähivuosien aikana voisi olla mahdollista. Jotta tämä onnistuu, olisi hyvä olla selvillä myös sellaisia vaasalaisia toimijoita, yhdistyksiä ja yrittäjiä, jotka voivat tuoda uudenlaista sisältöä näihin arvokkaisiin puitteisiin.



Kuva: AN. Tämän tapaisia tiloja on käytössä monin paikoin eri puolilla Suomea. Kunnostettuina tiloja on käytössä myös korkealuokkaisina konsertti- ym. kulttuuritiloina. Kruununmakasiinin yläkerta 11.6.2013.

Aimo Nyberg, arkkitehtuurista ja kaupunkikuvasta kiinnostunut kuvataiteen lehtori

Lisää kuvia tämän sivun alaosassa, katso diasarja Sisällä Kruununmakasiinissa 11.6.2013.