sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Harvinainen Nándor Mikolan öljymaalaus


Nándor Mikolan Venetsia – aiheinen öljymaalaus vuodelta 1967

Tämä maalaus on esillä Vöyrinkaupungin koulun O-puolen opettajainhuoneessa. Teos on saatu takaisin koululle Pohjanmaan museon konservaattorilta, kuten muutkin alkuaan Onkilahden yhteiskoulun seinillä olleet taideteokset. Koulurakennuksen remontin ja muutostöiden yhteydessä kunnostettiin myös talossa olleet kuvataideteokset.

Onkilahden yhteiskoulu, myöhemmin Onkilahden yläaste ja lukio on nykyään osa Vöyrinkaupungin koulua. Tässä ns. O-kiinteistössä toimii nykyään myös Kuula Opisto.

Tänään, Nándorin syntymäpäivänä, avattiin Vaasassa Nándor Mikolan 100-vuotisjuhlanäyttely kahdessa eri tilassa, eli Tikanojan Taidekodissa ja Nándor Mikolan Akvarellisalissa. Avajaistilaisuuksissa oli todella runsaasti väkeä, ja lämmin, hieno tunnelma.

Näyttelyihin voi tutustua seuraavasti:

Tikanojan taidekodissa / i Tikanojas konsthem 27.11.2011 – 15.4.2012

Nándor Mikolan Akvarellisalissa / i Nándor Mikolas Akvarellsal 27.11.2011 – 26.2.2012

Nelimarkka-museossa / i Nelimarkka-museet 27.4. – 10.6.2012

Uusi paikallisuus – hanke järjestää

KESKUSTELUTILAISUUDEN PALOSAAREN SALMEN JA MANSIKKASAREN JATKOSUUNNITTELUSTA

29.11.2011 klo 18 – 20 Palosaaren alakoulun liikuntasalissa, Wolffintie 25

Paneelissa keskustelevat:
arkkitehti Heikki Aitoaho, Palosaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Laitala, Lemminkäisen toimitusjohtaja Tom Ekman, kaavoitusarkkitehti Jussi Hallasmaa, filosofian tohtori Peter Ehrström, suunnittelujaoston puheenjohtaja Raimo Rauhala.

Glögitarjoilu
Tervetuloa
(tiedot Setlementti – uusi paikallisuus mainoksesta Pohjalaisessa 26.11.2011)

torstai 24. marraskuuta 2011

Muutama ajatus Vaasan keskustastrategiaan

Teksti on kooste käymistäni keskusteluista ja saamistani sähköposteista.

Sillä on merkitystä, miltä kaupungin keskusta näyttää. Vaasan kaupunkikuvalla on erinomainen maine, erityisesti muualla asuvien asiantuntijoiden, kuten arkkitehtien ja suunnittelijoiden keskuudessa.
Vaasa on KAUNIS, ISON KAUPUNGIN OLOINEN, kaupungilla on SELKEÄ KESKUSTA (Vaasa on alueen taloudellinen, hallinnollinen, kulttuurillinen jne. keskus) Tänne on keskittynyt kylliksi mahdollisuuksia (pääomaa) ja tahtoa (henkilöitä ja yhteisöjä), jotta kehitys on mennyt ja menee eteenpäin.

Mutta ei vain se, miltä kaupunki näyttää, ole tärkeää! Oleellista on myös mielestäni se, miten ihmiset, meistä jokainen, kokee arkensa ja juhlansa sujuvan kotikaupungissaan. Myös vieraidemme, täällä käyvien tuttujen ja turistien mielipiteitä kannattaa kuunnella herkällä korvalla.

Vaasan ydinkeskustan nykyiset ja tulevat kehittämishankkeet liittyvät pitkälti liikennejärjestelyihin. Tänään keskeistä on liikenteen roolin miettiminen koko ydinkeskustassa, esteettömyydestä lähtien, korostaen ihmisten tarvetta ja oikeutta turvallisuuteen. Kevyenliikenteen ensisijaisuutta pitää vahvistaa, ja pyrkiä autoliikenteen hallittuun ohjaukseen ja roolin muuttamiseen nykyisestä liian hallitsevasta roolista kohti myös kokonaan autottomia alueita.

Mikäli mitään ei tehdä, tulevaisuudessa meillä on yhä enemmän yksityisautoilua keskustassa, enemmän liikennevaloja, etuajo-oikeutettuja risteyksiä, liikennevaloissa seisovia jalankulkijoita, pyöräilijöiden pakottamista jalkakäytäville jne. Kaikki nämä huonot käytänteet ovat totta jo nyt, ja seurasta siitä, ettei liikenteellisesti asioita ole hoidettu tämän päivän vaatimusten tasalle.

Väestön vanhentuessa keskustan rooli kävelykeskustana, samoin kuin kaupunkitilan laadun edelleen kehittäminenkin, vaativat selkeää liikenteen roolin ohjausta ja muutosta, myös meillä täällä Vaasassa.

Toinen vaasalainen ongelma on ydinkeskustan läpiajoliikenne. Vaskiluotoon pääsee kaupungista vain yhtä siltaa pitkin. Nyt tehdään siltaremonttia lähinnä turvaamaan kuljetusliikenteen ja raskaan teollisuuden mahdollisuudet toimia Vaasassa ja alueellamme. Mutta pystyttäänkö asiassa ottamaan huomioon asukkaiden mm. Vaasanpuistikon varrella asuvien ja liikkuvien ihmisten kokemat vaara- ym. haittatilanteet? Kaupunkien keskustoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee mielestäni ensisijassa ottaa huomioon siellä asuvat ja liikkuvat ihmiset, samoin alueella olevat yritykset ja laitokset, eikä niinkään puolustella keskikaupunkia kulkuväylänään käyttäviä rekkafirmoja.

Pitkällä aikavälillä, vuosikymmenten kuluessa, toteutuu kenties Vaasan yleiskaavaan 2030 piirretty Vaasan Satamatie-hanke. Tämä edellyttää toki muutakin kuin vaasalaista päätöksentekoa. Tätä ennen on läpiajoliikenteelle keksittävä muita rajoitteita ja ennen kaikkea myös hidasteita. Vaskiluodon siltaa voidaan hyvin verrata tuloon moottoritieltä Kauppapuistikolle ja Vaasan ydinkeskustaan. Vaarallisen kovat nopeudet, ja myös kilpa-ajot kaupunginsuunnasta Vaskiluotoon päin pitää voida estää. Tämä voidaan toteuttaa esim. reagoivalla liikennevalojärjestelmällä, joiden tulee toimia molempiin suuntiin ajettaessa, ei vain Sundomista tultaessa.

Siltaremontin aikana on nähty selvästi parantunut liikennekuri, suorastaan asennemuutos autoilijoiden ajotavoissa. Tämä on selkeä indikaattori oikeasta kehityssuunnasta, tästä on siis hyvä jatkaa samoilla keinoilla siltaremontin valmistuttuakin. Asukasyhdistyksemme syyskokous teki aloitteen kaupungin liikennesuunnittelulle siltaremontin jälkeen käyttöön otettavista molempiin suuntiin toimivista liikennevaloratkaisuista, ja jalankulkuvaloista. Mahdollisesti tarvitaan jalankuluvalot myös Faroksen kohdalle rantapromenadille.

Kaikkien vaasalaisten ja nyt siis myös konsulttityötä tekevien suunnittelijoiden on syytä todella miettiä (lähi)tulevaisuuden Vaasaa, jossa ei ole tätä läpiajoliikenteen rasitetta. Nyt pitää visioida Vaasan keskustaa, jossa jalankulkijoiden ei tarvitse varoa, väistää eikä odotella liikennevaloissa. On esitetty myös niinkin suurisuuntaisia ratkaisuja, että raskasliikenne ja läpiajoliikenne kaiken kaikkiaan, viedään maan alle, tunneliin Vaasanpuistikon alle. Tekniikkaa tähänkin löytyy varmasti, kyse on vaan rahasta – ja tietenkin tahdosta.

Asukaspysäköinnin käyttöönotto ydinkeskustassa odottaa ratkaisua. Toivottavaa olisi saada silloin kaikki ulkopuoliset pysäköimään parkkihalleihin, ja katujen varsille kaikkialle pysäköintiautomaatit. Asukkaille annetaan mahdollisuus vuosimaksua vastaan pysäköidä tietyllä alueella, tällä tavalla turvataan heille paikat. Tämä helpottaa myös kaikkein laadullisesti hankalinta vaihetta, katupölyn kevätsiivousta, koska tuolloin tiedetään pysäköintioikeuksien kautta kunkin yhteystiedot, ja heille voidaan tiedottaa autojen siirtämisestä katujen lakaisemisen ajaksi pois tietyiltä alueilta puhdistustöiden aikataulun mukaisesti.

Kaupunki kasvaa laadullisesti sisäänpäin ja määrällisesti ulospäin! Laatu voidaan saada vain keskustaan, ei Kivihaan tyyppisiin ympäristöihin, jotka ovat autoalisteisia maisemia.

Tehdään Vaasan keskustasta ihmisten ja kauniin, vireän ympäristön keidas, jalankulkijoiden ja asukkaiden viihtyisä ”olohuone”.

Kävelykeskusta on malli, ympäristö, jossa uudenlainen vaasalaisuus toteutuu, jalankulkijaystävällisyys, kevyen liikenteen ensisijaisuus ja turvallisuus, sekä esteettömyys – palvelevuus.

Kun laatu kehittyy, niin kaupat, ravintolat, palvelut tulevat keskeiseksi osaksi keskustan vetovoimaisuutta, ja koko miljöön hoitotaso ja viihtyisyys kehittyy – kuten on kehittynyt tähänkin asti – edelleen positiivisesti.


Kuva AN / Muuttuuko Vaasan keskusta – ja mihin suuntaan?

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Yhteenvetoa viime viikosta

Olipa huima vaikuttamisen viikko, asukasyhdistyksemme vuosikokouksen lisäksi piti ehtiä moneen muuhunkin tilaisuuteen. Väkeä oli kaikissa tilaisuuksissa, ihan kohtuullisesti.


Asukkaat, kansalaiset voivat vaikuttaa omiin asioihinsa. Menneellä viikolla asukasaktiiveja oli mukana monissa tilaisuuksissa.

Vaasan kaupungin ja myös Muovan organisoimat projektit jatkuvat – nyt pääasiassa netissä. Pysytään siis aktiivisina! Kenties voisimme innostaa myös tuttujamme, ja etenkin nuoria mukaan toimintaan oman asuinympäristönsä puolesta!

Palosaaren salmen ja Mansikkasaaren suunnitelmia voi kommentoida marraskuun 2011 loppuun sivuilla Sinun Vaasasi verkkosivuilla
Kilpailutyöt ja kilpailumateriaali ovat nähtävillä 17.11 -30.11.2011 myös Vaasan pääkirjaston aulatilassa (Kirjastonkatu 13) sekä Palosaaren kirjastossa (Pikitehtaankatu 19 -23)

Vaasan saariston kehittämistä voi ideoida ja visioitaan esittää 28.11.2011 asti sivuilla
Lue lisää
www-linkki

Now, Citizen meets sustainable design -hanke
Työpajat järjestetään osana Vaasan kaupungin ja Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVAn yhteistyöhanketta, Now, Citizen meets Sustainable Design. Hankkeen tarkoituksena on tehdä muotoilun moninaisuus näkyväksi alueen asukkaille, luoda ihmisille elämyksellisiä ja toimivia kohtaamispaikkoja kestävän kehityksen periaatteella. Hanke on osa World Design Capital Helsinki 2012, designpääkaupunki 2012, yhteistyötä.

Lisätietoja hankkeesta suomeksi tai på svenska

Vaasan ydinkeskustan tulevaisuuden suunnitelmat
Tutustu nettisivuihin, suomeksi http://www.vaasankeskus.fi/ på svenska http://www.vasacentrum.fi/
Kommentoi, ideoi, anna palautetta suunnittelijoille.


Aikataulullisesti projekti etenee seuraavasti:

Työ on aloitettu lokakuussa 2011 ja se valmistuu vuoden 2012 syksyllä. Kaikkia vaasalaisia toivotaan mukaan osallistumaan työhön keskustan kehittämiseksi entistä viihtyisämmäksi ja elävämmäksi!


Marras-joulukuussa 2011 voimme siis kommentoida keskustan nykytilaa.
Suunnittelijat kartoittavat ensin keskustan nykytilaa ja eri osapuolten kehittämistavoitteita ja laativat vasta näiden pohjalta kehittämisstrategian. Nykytilan kartoittamiseksi kysytään vaasalaisilta, millainen Vaasan keskusta on nyt, miten se toimii, mikä siellä on hyvää ja mikä kehitettävää.

Palautetta nykytilasta ja kehittämistavoitteista kerättiin jo ideatyöpajassa 18.11. 2011. Nettiin voi ajatuksiaan kirjata joulukuun ajan 2011 ”Sinun Vaasasi”- verkkopalvelussa. Siinä palautetta voi antaa sekä kirjallisena että kartalle merkiten. Voit tutustua palveluun jo nyt osoitteessa http://pehmo.tkk.fi/e-pehmo/main.
Vielä tällä hetkellä netissä ei voi vielä antaa palautetta, seuraa sivustoa, sillä siellä ilmoitetaan, kun suunnittelijat toivovat saavansa palautettasi keskustastrategian pohjaksi.

Suunnitelmaluonnoksia voimme kommentoida keväällä 2012
Keväällä 2012 pääsemme kommentoimaan vaihtoehtoisia luonnoksia keskustan rakennemallista, kaupunkikuvallisista linjauksista ja liikenteen ratkaisuista. Suunnitelmaluonnokset luvataan julkaista alustavasti Sinun Vaasasi -verkkopalvelussa.

Kesä ja syksy 2012 ovat todella mielenkiintoista aikaa
Tämän Vaasan keskustastrategian laatiminen tapahtunee tämän valtuustokauden aikana. Vuoden 2012 syksyllä on kunnallisvaalit, eli mielenkiintoista aikaa eletään. Paikallinen päätöksenteko ja talous joutuu myös seuraamaan ja sopeutumaan odotettavissa oleviin yleismaailmallisiin epävarmuustekijöihin.

Tähän lopuksi vielä Vaasan keskustastrategiatyön laativan konsulttityöryhmän henkilöt:

• Arkkitehti, osastopäällikkö Ilona Mansikka (Sito Oy) / konsultin projektipäällikkö
• Diplomi-insinööri, MA Urban Design, Carina Ölander (Sito Oy) / konsultin projektisihteeri
• Arkkitehti Mikko Heikkilä (Sito Oy) / kaupunkikuvalliset periaatteet
• Diplomi-insinööri Seppo Karppinen (Sito Oy) / liikennesuunnittelu
• Maisema-arkkitehti Marja Oittinen (Sito Oy) /maisemasuunnittelu, viheralueet ja puistot
• KTM Tuomas Santasalo (Tuomas Santasalo Ky) / kaupallinen suunnittelu ja palvelut
• Arkkitehti Sisko Hovila (Sito Oy) / kaupunkisuunnittelu ja havainnollistaminen
• Sosiologi Lotta Junnilainen (Sito Oy) / vuorovaikutus ja viestintä

Työstä vastaavat pääasialliset yhteyshenkilöt ovat seuraavat:
• Vaasan kaupunki
Projektipäällikkö Marketta Kujala
marketta.kujala@vaasa.fi, puhelin 040 846 5191
• Konsulttitoimisto Sito
Arkkitehti Ilona Mansikka
ilona.mansikka@sito.fi, puhelin 020 747 6174

Näin tänään


Päivällä Vaasan Kauppatorilla


Illemmalla vähän ennen kello kuutta


Taivaalla räjähti ja paukkui. Hienoa oli, kyllä näin on!

Joulunavaus torilla ja keskustan liikkeissä veti taas melkoisesti väkeä.
Vaikka itsellä ei enää pieniä lapsia olekaan, on se jotenkin koskettavaa nähdä vuosi vuodelta miten innoissaan lapset ja heidän nuoret vanhempansa ovat tästä kaikesta Joulun avaukseen liittyvästä happeningistä.

Nyt voimme unohtaa tämän pimeimmän vuodenajan, ja alkaa odottaa Joulua!
Viikon päästä sytytämme vaimon kanssa kotona ensimmäisen adventtikynttilän, perinteitä kunnioittaen otamme vastaan Valon ja Ilon, Joulun sanoman.

lauantai 19. marraskuuta 2011

Aaton tarinoita 2



Asukasyhdistyksemme hallituksen jäsen Aatto Wuorenlinna on kaikkien vaasalaisten arvostama todellinen herrasmies. Hän on Vaasassa erittäin tunnettu, monissa yhdistyksissäkin vaikuttava kulttuuripersoona ja tietopankki.
- Vaasa ennen ja nyt – Vasa förr och nu - blogilla on suuri ilo ja kunnia julkaista Aaton kirjoituksia.

Tämän blogin lukijat voivat jälleen nauttia Aaton ainutlaatuisesta kyvystä kertoa ihastuttavia tarinoita, - aikakausista vuosikymmenten takaa, todellisista tapahtumista täällä Vaasassa, joissa on dramaattisia käänteitä, romanttisia hetkiä… Aaton aikaisempi kirjoitus löytyy blokistamme huhtikuun 20. päivän kohdalta.
Nämä seuraavat tarinat kuulimme yhdistyksemme syyskokouksessa 15.11. 2011 – odotellessamme kahvitarjoilun alkua.


”TEHTIIN TÄYDELLINEN MUUTTOKUORMA”:

Kirjoittanut Aatto Wuorenlinna

Vaasassa oli ja eleli yksityisyrittäjä perhe, joka omisti VÖYRINKAUPUNGIN SAUNAN, jota yleistä saunaa he kehittivät aikoinaan mm. rakentamalla sinne uima-altaan. Sauna oli suosittu paikka samaisten yritysten keskuudessa Vaasassa.
Kun sitten lopuksi perheen pää päätti asettua eläkepäiviä viettämään, niin sauna myytiin ja perhe muutti Luumäelle, josta he olivat aikoinaan Vaasaan tulleetkin.
Erikoista tässä heidän muuttoasiassa oli se, että muuttokuormaan lastattiin Vaasan Uudelta Hautausmaalta ANOPIN hautakivetkin. (Hauta on siis olemassa siellä – mutta niin reunakivetkin kuin pääkivi, jossa nimi on, puuttuvat.)
Oli siinä perusteellinen muuttokuorma!

LAINEEN SAUNAN OMISTAJAN UNELMA MUUTTAA AUSTRAALIAAN:

Kirjoittanut Aatto Wuorenlinna

Jatkosodan jälkeen näytti elämä Suomessa varsin epämiellyttävältä ja suurin pelko oli siitä, että venäläiset miehittäisivät maan.
Asemakadun ja Kasarminkadun kulmassa pihalla sijaitsee LAINEEN SAUNA, jonka sen omistaja myi ja osti suuren moottoriveneen, jolla he salaa lähtivät Suomesta kohti Austraaliaa.
Hyvin huomattava osa perheen omaisuudesta oli kiinnitetty SUOMALAISIIN PUUKKOIHIN, joiden avulla – ne myymällä – he ajattelivat aloittaa uuden elämän tuossa maapallon osassa.
Kävi kuitenkin niin, että tuo vene Tanskan salmissa myrskyssä kääntyi ylösalaisin, eivätkä he päässeet sen sisältä ulos ja tukehtuivat sinne koko perhe.

TÅYTYY SÄÄSTÄÄ PAHOJEN PÄIVIEN VARALLE:

Kirjoittanut Aatto Wuorenlinna

Asemakadun ja Kasarminkadun kulmassa oli puolitoista kerroksinen puutalo ja pihassa kasvoi hyvin vinossa asennossa suuri piilipuu.
Se oli kahden hyvin iäkkään naisen, jotka ilmeisesti olivat sisaruksia, heidän kotitalonsa.
Kun he sitten sodan aikana kuolivat, niin lääkärin kirjoittamassa kuolintodistuksessa sanottiin kuoleman syyksi aliravitsemus. He siis kuolivat NÄLKÄÄN! Merkillisintä asiassa oli se, että heidän jäljiltään löytyi pankkikirja, jossa oli neljä miljoonaa silloista markkaa, jota he olivat säästäneet pahojen päivien varalle. Perillisiä heillä ei ollut.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Syyskokouksen lehdistötiedote


Lehdistötiedote 16.11.2011

Kantakaupungin asukasyhdistys korostaa kansalaisten kuulemista
Syyskokous keskusteli Vaskiluodon yleiskaavatilanteesta

Syyskokouksessa 15.11.2010 Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry teki seuraavat henkilövalinnat: Puheenjohtajaksi vuodelle 2012 valittiin Aimo Nyberg, hallituksen jäseniksi valittiin Tuija Arina-Sundelin, Gustaf Eur, Eija Piispala, Meta Sahlström, Ari Sundberg, Harry Tuomi, Asko Halme, Aatto Wuorenlinna, Lars-Eric Häggman (uusi) ja Bo-Henrik Eriksson (uusi).

Syyskokous hyväksyi aloitteen lähetettäväksi kaupungin liikennesuunnitteluun. (Liite 1)

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n syyskokous 15.11.2011 teki seuraavan aloitteen:
- Kun Vaskiluodon siltaremontti valmistuu, Rantakadun risteykseen valitaan liikennevaloiksi malli, joka valoja lähestyttäessä yli 40 km/t muuttaa valot punaiseksi. Keskeistä on, että haluttu/määrätty nopeus saavutetaan ilman tarvetta pysähtyä.
- Suojatielle oma ylitysvuoro lisäksi normaalisti.
- Rantakadun valoja ohjaavat tunnistimet sijoitettaisiin valojen vaihtumisen kannalta oikealle etäisyydelle risteyksestä sekä kaupungista että Vaskiluodosta tulevan liikenteen hillitsemiseksi. Kokonaisuuden oltava oikeaan käyttäytymiseen ohjaava järjestelmä, ei rankaiseva!
- Lisäksi nopeuslähestymisantureiden kohdalle nykyinen nopeusnäyttö ohjauksen tueksi
- Rantapromenadin kohdalle edellä olevaa tehostamaan esitetään lisäksi jalankulkijoiden lähestymisvaroittimia, välkkyvaloa.

VKA ry:n syyskokous katsoo, että on erittäin tärkeää ja tarpeellista tehdä kaikki voitava alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Alueen tilanne on verrattavissa moottoritieltä kaupunkiin tuloon. Henkilöautoliikenteen määrä on edelleen kasvussa Sundomin lisääntyvän asumisen takia. Myös raskas liikenne tulee lisääntymään mm. Vaskiluodon voiman energiaraaka-ainekuljetusten johdosta.

VKA ry:n syyskokouksen puheenjohtaja Aimo Nyberg totesi tämän viikon Vaasassa mahdollistavan kansalaisten ”supervaikuttamisen”. Kaupunkilaisille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua ja kommentoida Palosaaren salmen ideakilpailun tuloksia, Vaasan saaristosuunnitelmia, sekä Muovan projektien kautta osallistua Pohjanmaan museon ja Kuntsin rannan suunnitteluun, ja erityisesti vielä pitää muistuttaa kaikkia perjantain 18.11. Vaasan keskustastrategian suunnittelupäivästä ja avoimista ovista kirjaston Draama-salissa klo 17 – 20.

Varsinaisen jäsenkokouksen jälkeen tilaisuus jatkui Vaskiluoto teemaillan merkeissä. Tuija Arina–Sundelin aloitti näyttämällä kaksi hienoa kuvasarjaa Vaskiluodon alueen rakennuskannasta ja luonnosta sekä muutaman vuoden takaisesta taidetapahtumasta, jolla paikalliset taiteilijat halusivat osoittaa voimakkaan tukensa Vaskiluodon metsän säilyttämiselle silloisessa laajuudessaan ja käyttötarkoituksessa (jollaisena se on myös pysynyt).

Yhdistyksemme hallitus on laatinut 12- kohdan Pro Vaskiluoto – listan. (Liite 2)

Yleisökeskustelu tästä aloitettiin pyydetyllä kommenttipuheenvuorolla, jonka piti keskustan ja Vaskiluodon asukas, Vaasan yliopiston kehittämispäällikkö varatuomari Markku Lumio.
Yhdistyksemme toivoo keskustelun nyt käynnistyvän ja jatkuvan vilkkaana esiin nostamistamme teemoista. On syytä priorisoida ja miettiä mitkä teemoista ovat kiireellisimmät, sillä kaikista 12 kohdasta ei varmaankaan ole vielä nyt tässä yleiskaavatilanteessa tarpeen eikä edes mahdollista tietää, mitä lopulta toteutuu monien vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua.

Käydyssä keskustelussa painottuivat, ehkä odotetustikin, yleiskaavaehdotuksen kohdat Niemeläntien varteen ehdotetuista kerrostaloista, sekä mahdollisesti jossain vaiheessa toteutuva leirinta-alueen siirto nykyiseltä monien mielestä erinomaiselta paikalta saaren toiselle puolelle lähelle Tropiclandiaa. Vaskiluodon metsän säilyminen nykyisellään ja nykyisessä tarkoituksessaan oli myös vahvasti esillä.
Teemaillan näkökohdat kirjattiin muistiin, yhteenveto keskustelusta päätettiin lähettää tällä kertaa poliittisille päättäjille lähiaikoina pidettävään yleiskaava 2030 seminaariin. Asukasyhdistyksemme toivoo asioiden edetessä asiallisen yhteistyön onnistuvan kaikkien tahojen kanssa, niin päättäjien, suunnittelijoiden kuin asukkaiden, meidän jokaisen vaasalaisen toimesta.

Vaasassa 15.11.2011 Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry
Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf.

Kokouksen puolesta


Aimo Nyberg, Meta Sahlström


LIITE 1

Aloite Vaasanpuistikon ja Rantakadun risteyksen liikennevaloiksi
Liikennesuunnittelu
Suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n syyskokous toteaa Vaasanpuistikon alkupään liikenteen muuttuneen parempaan suuntaan Vaskiluodon siltatyömaan takia. Nyt on sallittu nopeus laskettu jopa 30 km/t:ssa. Liikenne sillalla ja lähiympäristössä ajaa huomattavan hitaasti ja rauhallisesti! On yksinkertaisesti onnistuttu estämään ylinopeudet. Alueen asukkaiden kokemat liikenteen haitat ovat nyt pienentyneet kun vauhdit alenevat, melu ja päästöt vähenevät sekä raskaan liikenteen tärinä pienenee. Samoin kevyen liikenteen turvallisuus, etenkin suojateillä, on parantunut erittäin merkittävästi. Tulevissa ratkaisuissa pitää jatkaa nyt aikaansaatua parantunutta kulttuuria.

Aiemmin alueella ongelmana on ollut:
- erittäin suuret ylinopeudet molempiin suuntiin (mm. kilpa-ajot, raskas liikenne)
- ylinopeuksien takia suojatieturvallisuus Rantakadulla että Rantapromenadin kohdalla
- raskaan liikenteen vahvimman laki dominoi, pysähtymiset mahdottomia em. syystä
- rajoituksista piittaamaton nopeus, melu, päästöt, turvattomuus ja epätasa-arvoisuus
- raskaan liikenteen nopeuksista johtuen tärinä kiinteistöjen rakenteissa

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n syyskokous 15.11.2011 tekee seuraavan aloitteen:
- Rantakadun risteykseen valitaan liikennevaloiksi malli, joka valoja lähestyttäessä yli 40 km/t muuttaa valot punaiseksi. Keskeistä on että haluttu/määrätty nopeus saavutetaan ilman tarvetta pysähtyä. Suojatielle oma ylitysvuoro lisäksi normaalisti. Helpompi toteuttaa kuin valvontakamerat. Rantakadun valoja ohjaavat tunnistimet sijoitettaisiin valojen vaihtumisen kannalta oikealle etäisyydelle risteyksestä sekä kaupungista että Vaskiluodosta tulevan liikenteen hillitsemiseksi. Oikeaan käyttäytymiseen ohjaava järjestelmä ei rankaiseva!
- Lisäksi nopeuslähestymisantureiden kohdalle nykyinen nopeusnäyttö ohjauksen tueksi
- Rantapromenadin kohdalle edellä olevaa tehostamaan esitetään lisäksi jalankulkijoiden lähestymisvaroittimia, välkkyvaloa esim.http://havainne.com/valkky

VKA ry:n syyskokous katsoo, että on erittäin tärkeää ja tarpeellista tehdä kaikki voitava alueen liikennetur¬vallisuuden parantamiseksi. Alueen tilanne on verrattavissa moottoritieltä kaupunkiin tuloon. Henkilöautoliikenteen määrä on edelleen kasvussa Sundomin lisääntyvän asumisen takia. Myös raskas liikenne tulee lisääntymään mm. Vaskiluodon voiman energiaraaka-ainekuljetusten johdosta. Liitteenä perustuslain, rakennus- ja maankäyttölain sekä ympäristönsuojelulain velvoitteet http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/.

Vaasassa 15.11.2011
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n syyskokous

Pj. Aimo Nyberg Siht. Meta Sahlström

Yrkan på trafikkontroll vid Vasaesplanadens och Strandgatans korsning
Trafikplanering
Pertti Hällilä, Planeringschef vid Vasa stad

Invånarföreningen i Centrala Vasa ICV rf:s höstmöte konstaterar att trafikförhållandena gällande Vasaesplanaden inför Vasklotsbron har förändrats mot det bättre i och med det pågående broarbetet.
Den tillåtna hastigheten är för tillfälle bara 30 km/t. Trafiken på bron och i närheten av bron är myc-ket lung och man kör sakta. Man tycks ha lyckats med att förhindra överhastighet. För de som bor i området innebär det att olägenheter med trafiken minskat iom lägre hastigheter vad gäller buller, avgaser och den tunga trafikens dova muller och skallringar. Samtidigt kan man konstatera att trafiksäker¬heten för lättrafik, speciellt på skyddsvägen har förbättrats markant. Med tanke på kommande trafikplanering skulle det vara viktigt att fortsätta den nu utstakade och beprövade goda trafikkulturen.

Problem som förekommit i området är märkbara och regelbundna överträdelser när det gäller tra-fikhastigheterna i bägge riktningarna (omfattar kappkörningar och den tunga trafikens överträ¬del-ser). Pga detta är skyddsvägarna på Strandgatan och vid Strandpromenaden osäkra och tom farliga för fotgängare:
- Den tunga trafikens lag härskar, omöjligt att stanna upp
- Nonchalans vad gäller trafikhastigheten, buller, avgaser, otrygghet och ojämlikhet trafikanter sinsemellan då trafiken helt går på den tunga trafikens villkor
- Skakningar i byggnaderna längs Vasaesplanaden pga den tunga trafikens höga hastigheter

Invånarföreningen i Centrala Vasa ICV rf föreslår vid sitt höstmöte den 15.11.2011 följande:
- Att man när man väljer trafikljus till Strandgatans korsning går in för en modell som slår om till rött ljus om närmelsehastigheten överskrider 40km/h. Det centrala är att den önskade hastigheten kan nås utan behov av att stanna upp trafiken. Detta kombineras med ett normalt
övergångsljus för fotgängare.
- Denna lösning torde vara lättare att genomföra än övervakningskameror- sensorerna som reglerar trafikljusen vid Strandgatan skulle placeras på ett adekvat avstånd från ljusen i bägge riktningar för att förhindra överhastighet. Detta arrangemang styr trafiken utan att verka bestraffande.
- Vid närmandet av sensorerna kan man använda en hastighetsinformationstavla i informativt syfte.
- Vid Strandpromenaden föreslås att man dessutom inför blinkvarningsljus som signalerar när en forgängare/lättrafikant närmar sig tex. http://havainne.com/valkky 

ICV rf höstmöte enas om att det är ytterst viktigt och nödvändigt att vidta alla tänkbara åtgärder för att trygga och förbättra områdets trafiksäkerhet. Området och dess karaktär kan jämföras med hur man närmar sig staden från motorvägen. Personbilstrafiken ökar ständigt iom att Sundom ytterligare bebyggs. Den tunga trafiken torde heller inte minska iom att transporterna av energiråvaror till Vasklots kraftverk beklagligt nog leds via stadens centrum.
Bifogas grundlagens, byggnads- och markanvändningslagens samt miljöskyddslagens krav.http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/


Invånarföreningen i Centrala Vasa, vid höstmötet 15.11.2011

Ordf. Aimo Nyberg Sekr. Meta Sahlström



LIITE 2, BILAGA 2

VASKILUOTO TEEMA ( luonnos syyskokouksen 15.11. 2011) 
 
Keskustellaan ja luodaan jonkinlainen kokonaiskäsitys Vaskiluodon tulevaisuuden näkymistä.
Vaskiluodon osalta kantamme tulee mielestäni selvittää ainakin näissä kysymyksissä:
1.    Sataman on pysyttävä Vaskiluodossa, ja sen on kehityttävä edelleen eurooppalaisena, suomalaisena ja vaasalaisena satamana, josta on sekä matkustajaliikennettä että rahtiliikennettä maailmalle.
2.    Vaskiluodossa on mahdollista lisätä teollista toimintaa, ennen kaikkea uutta ympäristöteknologiateollisuutta.
3.    Asuntotuotantoon, myös kerrostaloille on Vaskiluodossa mahdollista löytää sopivia kohteita.
Ei kuitenkaan Niemeläntien varteen, eli nykyiseen metsään.
4.    Öljysäiliöiden elinkaaren ajan on turvaetäisyydet ja pelastusviranomaisten määräykset otettava alueella  huomioon kaikessa uudessa rakentamisessa.
5.    Vaskiluodon Voiman siirtyminen vähitellen pois hiilenpoltosta kohti hakkeen kaasutuslaitosta on toki ympäristöpoliittinen edistysaskel, mutta polttoaineen merikuljetusten vaihtuminen maakuljetuksiin läpi Vaasan ydinkeskustan, on sen sijaan merkittävä heikennys kaupungin keskustan olosuhteisiin. Syntyvät haittatekijät tulee pystyä minimoimaan laadukkailla ratkaisuilla, ihmisten ja kevyenliikenteen turvallisuutta korostaen. Erityisesti raskasta liikennettä, mutta myös liikennettä kokonaisuudessaan pitää pystyä hidastamaan ja rajoittamaan määrällisesti.
6.    Vaskiluodon sillan vahvistamisen ja saneerauksen myötä siitä on tehtävä osa keskikaupunkia, eikä ”moottoritietä” kaupunkiin.
7.    Vaasan satamatien eli tieyhteyden (ja jossain vaiheessa myös rautatien) suunnittelu Vaskiluodosta Myrgrundin kautta suunnitteilla olevaan logistiikkakeskukseen on saatava nopeasti vauhtiin, ja mukaan valtion budjetteihin (EU:n ja myös yksityiset rahoitusmallit on selvitettävä pikaisesti).
8.    Leirintäalue on säilytettävä nykyisellä paikallaan.
9.    Vaskiluodon metsä on säilytettävä nykyisellään kaupunkilaisten monipuolisena virkistysalueena.
10.  Veneseurojen toiminta on turvattava nykyisessä laajuudessaan.
11.  Vaskiluodon rannoilla katujen ja teiden varsilla olevien pientaloalueiden ”rikas ja kaunis erilaisuudenkirjo” on säilytettävä ja turvattava jatkossakin.
12.  Sundominlahden tulevaisuus on selvitettävä. Jonkinlainen ruoppaus ja mahdollisesti vedenpinnan pitäminen suluilla merenpintaa korkeammalla ovat kenties mahdollisia ja kiireellisiäkin toimia. 

Yksimielisyyttä ei varmaan kaikessa ole tarpeen löytää, hyviä perusteluja mielipiteille kuitenkin toivotaan.
TEMA VASKLOT (utkast till höstmötet 15.11.2011)
Diskussion och skapande av helhetsbild angående framtidens Vasklot. Föreningens
 ståndpunkt borde klargöras rörande följande punkter:
  1. Hamnen skall kvarstå i Vasklot och fortsättningsvis utvecklas med tanke på både
    internationell passagerar- och frakttrafik.
  2. Det är möjligt att utöka industrialiseringen i Vasklot, i synnerhet ny miljöteknologi.
  3. Det är möjligt att hitta lämpliga områden för bostadsproduktion, också höghus,
    i Vasklot. Dock inte längs Uddnäsvägen eller i skogen.
  4. All nybyggnation i området bör anpassas efter de regler som räddningsverket har
    utfäst angående de säkerhetsföreskrifter som berör oljecisternerna.
  5. Vaskiluodon Voimas övergång från kolbränsle till biogasproduktion är ett steg mot vettigare miljöpolitik, men övergången från att transportera produkten sjöledes till landtransport genom Vasa centrum innebär en märkbar försämring och tillbakagång för staden. Olägenheter i samband med transportfrågan bör minimeras med hjälp av kvalitativa lösningar angående säkerheten för invånarna och den lätta trafiken. I synnerhet den tunga trafiken, men också trafiken i sin helhet böromfattas av begränsningar rörande hastighet och kvantiteten.
  6. Förstärkandet av Vasklotbron bör göras med tanke på att bron utgör en del av innerstaden och inte  en förlängning av motorvägen in till centrum.
  7. Planeringen av hamnvägen eller vägsträckningen (inkl. järnvägen i någon mån)från Vasklot via Myrgrundsbron till det planerade logistikcentret bör påskyndas och fås med i statsbudgeten (förhållandet ang. EU och privata finansieringsmodeller bör med det snaraste utredas).
  8. Campingområdet bör bibehållas på dess nuvarande plats.
  9. Skogen i Vasklot bör bibehållas i sin nuvarande form, som ett mångsidigt rekreationsområde för stadsborna.
  10. Småbåtsföreningarnas verksamhet bör skyddas i enlighet med nu rådande omständigheter.
  11. Den rika och vackra särprägeln i de småhusområden som finns längs stränderna och gatorna bör bibehållas och skyddas även i fortsättningen.
  12. Den framtida utvecklingen för Södra stadsfjärden bör klarläggas. Någon form av muddring och eventuella åtgärder för att bibehålla vattendjupet är kanske möjligt och bör åtgärdas med det snaraste.

Det kan vara svårt att uppnå enhällighet på punkter, men vi hoppas på förankrade förslag och en kreativ diskussion.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Vaasan Eteläisen kaupunginlahden tulevaisuus


Vaasan ammattikorkeakoulun lehtori, arkkitehti Vesa-Matti Honkanen on varmasti yksi parhaista asiantuntijoista kun puhutaan Merenkurkun maankohoamisesta ja esim. Vaasan Eteläisestä kaupunginlahdesta ja sen vaatimista tulevista hoitotoimenpiteistä.

Vesa-Matti Honkanen on ohjannut ja ohjaa opinnäytetöitä, joissa aiheina ovat olleet erilaiset selvitykset koskien mm. ruovikkorantojen hoitoa Eteläisellä kaupunginselällä.

Vaasan ruovikkorantojen hoito Eteläisellä kaupunginselällä. Joonas Aromaan opinnäytetyö

Opinnäytetyö, opas jossa annetaan käsitys siitä miten maisemarakenne tulee ottaa lähtökohdaksi maakäytön ohjauksessa ja suunnittelussa. Toni Lustilan opinnäytetyö

Vuosi sitten Vesa-Matti Honkanen piti esityksen Suomen luonnonsuojeluliiton koulutuspäivillä aiheesta
Maisemarakenne maankäytön lähtökohtana.sll.fi/uusimaa/maisemarakenneluennot

Aimo: Missä nyt mennään, kohoaako maa merestä täällä Vaasassa metrin sadassa vuodessa?

Vesa-Matti: Eteläisestä kaupunginlahdesta ja sen tulevaisuudesta on jo 1990-luvulla tehty selvitys, joka on erittäin ansiokas ja mallintaa koko ongelmatikan. Johtopäätös on, että maankohoaminen jatkuu, nykyään sen vaikutus lasketaan olevan muistaakseni noin 47...49 cm sataa vuotta kohti, koska tässä arvioissa on otettu huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttama arvioitu merenpintojen maailmanlaajuinen kohoaminen (vesien lämpölaajenemisen ja jäätiköiden sulamisen seurauksena). Aiempaa arvoa on siis jokunen vuosi sitten laskettu aiemmasta noin vajaasta metristä tuohon arvoon.

Aimo: Sundominlahden pohjukka näyttää mataloituvan ihan silmissä. Näin väitän, sillä olen kuvannut aluetta parinkymmenen vuoden ajan, ja kuvat todistavat tapahtuneen tosiasian.

Vesa-Matti: Toinen suuri uhka ja maankohoamisen kanssa synerginen ja sitä prosessia nopeuttava seikka on Laihianjoen ja Tuovilanjoen vesien mukanaan tuoma kiintoaines (humus, savi ja muu maa-aines) sekä maanviljelystä veteen liukenevat ja edelleen kaupunginselälle kulkeutuvat lannoitteet. Edellinen vaikuttaa kaupunginselän pohjasedimentin kasvuun tai kiintoaineksen kerääntymiseen lahden pohjalle, jälkimmäinen edistää vesien voimakasta rehevöitymistä kaupunginlahdella. Yhteisvaikutuksesta näistä kolmesta (maankohoaminen, kiintoainekset ja lannoitteet) on suhteellisen nopea kaupunginlahden tilan huononeminen ja tuleva ruovikoitumisen edistyminen.

Luonto ei ole mikään ongelma. Ihminen voi varautua huomiseen, mutta huominen ei ole välttämättä varautunut ihmiseen.

Aimo: Mitä pitäisi tehdä? Mitä voidaan tehdä?

Vesa-Matti: Kaupunkihan on rakennettu reilut 150-vuotta sitten valinneen tilanteen mukaisesti silloin parhaalle mahdolliselle paikalle, kaupunginselän äärelle. Avoin vesialue lounaassa, parhaassa aurinkoisessa ilmansuunnassa, ja asunnot lämpimällä lounaisrinteellä (’aurinkopaneeliehto’) ja upea rantapuisto suojaamassa merituulilta. Tämä ratkaisu on turvannut upean miljöön meille asukkaille ja koko kaupungille merellisenä arvokkaana kulttuuriympäristönä. Jos kaupunginlahden em. prosessien annetaan vapaasti ilman mitään toimenpiteitä edistyä kuten tähän saakka, edessä on tilanne joka nyt vallitsee eteläisimmissä osissa kaupunginlahtea, Natura-luonnonsuojelualueella. Kahdesta lahteen laskevasta joesta jää jäljelle vain väylä (vrt. Vanhan Vaasan kanava) ja muu alue muuttuu ajan myötä kosteikoksi ja ruovikoksi. Pitää muistaa, että ruovikko rehevöityessään ei ole aivan ongelmaton, vaikka luonnon itsensä näkökulmasta kyse on mitä luonnollisemmasta ja tyypillisestä prosessista rannikolla; Glo-järvet ovat aina olleet osa prosessia maankohoamisen hitaasti edetessä ja 'vallatessa' maata aiemmasta merenpohjasta.

Luonnon vastustaminen on kallista ja suurta puuhaa. Ruovikoiden raivaaminen, jota eräät ovat esittäneet ratkaisuksi, kaatuu mahdottomuuteen että Vaasalla on noin 400 km rantaviivaa. Kuka maksaa säännöllisin väliajoin tehtävät raivaus- ja kunnostustyöt!? Samoin maankohoamisen vastustaminen on hankala. Se on tehtävissä ainoastaan siten, että tasainen merenpohja muokataan ruoppaamalla siihen syvänteitä ja kasaamalla ruopattu pohjasedimentti keinosaariksi. Eli tasainen pohja tehdään ' kumpuilevaksi' maisemaksi, jolloin saadaan edes osa vesialueesta säilymään. Toinen kysymys kokonaan on pohjan geologia. Savinen pohja ei ole ollenkaan paras mahdollinen tällaiselle läjitykselle. Periksi antava maa-aines merenpohjassa ennen pitkää johtaa maa-ainesten laskeutumiseen ja kun samaan aikaan eroosio huuhtelee kasattuja 'keinosaaria' takaisin mereen niin tuloksena on pahimmillaan pikku hiljaa entiselleen palaava prosessi. Tätä voidaan joillakin keinoilla estääkin, mutta ongelmatikka ei ole aivan yksinkertainen, saati halpa!

Aimo: Joitakin vuosia sitten keskustelin Suomen ympäristökeskuksen alan johtavan asiantuntijan maisema-arkkitehti Jukka Jormolan kanssa asiasta, ja hän sanoi tuntevansa aiheen ja arvostavansa vaasalaista osaamista näissä asioissa. Onko sinun mielestäsi meillä täällä Vaasassa riittävää tietotaitoa ja tahtoa hoitaa asia kaikin puolin kunnialla?

Vesa-Matti: Tuosta Eteläisen kaupunginselän problematiikasta Vaasan osalta, vastaa kaupunkisuunnittelun viheraluetiimi ja sen maisema-arkkitehtuuriosaaminen. Vaasassa on tehty jopa eurooppalaisittainkin merkittävää työtä kaupunkiympäristön tulevan kehityslinjan ohjaamisessa. Asiaa maisema-arkkitehtuurin tarjoamin keinoin lähestymällä on mahdollista ohjata maiseman tulevaa kehityslinjaa. Maisemarakenneteoria tarjoaa lähtökohdan ympäristönkäytön ohjaamiseen siten että luontoperusta ja sen prosessit ovat lähtökohtana maankäytön suunnittelussa. Ymmärretäänkö Vaasassa tulevaisuudessakin tämän osaamisen arvo. Vital Vaasa EU-projekti oli koko Euroopankin näkökulmasta innovatiivinen ja toteutettiin vuosina 1999...2002. Toimin projektissa Vaasan ammattikorkeakoulun edustajana. Vital Vaasa-projektin tehtävänä oli kaupunkiympäristön, Vaasan keskustan, luonnollisen vedenkierron elvyttäminen. Se oli erinomainen näyttö Vaasalaisesta monialaisesta yhteistyöstä ja huippuosaamisesta. Voisi sanoa, että emme ole ainoastaan energiaklusteri paikkakunta, vaan myös luontoklusteri. Itse asiassa sekä luontoperusta että energia ovat molemmat keskeisiä avaintekijöitä kestävän kehityksen edistämisessä. Tämä puolestaan vaatii jo koulutuksesta lähtien poikkitieteellistä, yhteistyössä tehtäviä toimivia kokonaisratkaisuja jossa lähtökohtana on luonto. Asiat voidaan nähdä oikein ainoastaan näkemällä ne kokonaisuutena! Vaasalla on erinomaiset lähtökohdat jatkaa näistä lähtökohdista eteenpäin ja kehittää imagoaan edelleen.

Aimo: Miten on, olisiko mielestäsi tarpeellista järjestää, esim. asukasyhdistyksemme toimesta tai yhteistyössä mahdollisesti muiden tahojen kanssa, jonkinlainen keskustelutilaisuus, informaatioilta tästä teemasta?

Vesa-Matti: Itse opetan tätä asiaa kurssilla Maisema ja maankäyttö, jossa perehdytään mm. tuohon kaupunginlahden problematiikkaan ja sen hoitoon. Vaasan ELY-keskuksen, alueen kuntien sekä Pohjanmaan liiton yhteistyöllä tätä asiaa on jo viety eteenpäin ansiokkaasti tuon Vaasan eteläisen kaupunginselän projektin pohjalta. Asukkaat, suunnittelijat ja miksei päättäjätkin vaan koolle samaan saliin tuomaan omia näkemyksiään asiasta, kertomaan missä nyt mennään sekä etsimään ja kehittämään yhdessä tulevaa kehityslinjaa!

Ja pitää muistaa, että tärkeintä ei ole se, kuka tietää eniten, vaan nyt pitää tietää mikä on tärkeintä!

Vaasan kaupunkisuunnittelun viheraluetiimin ansiokkaan työn pitää saada jatkua. Se toimii valtakunnan tasollakin esimerkkinä ja sitä on myös kansallisesti pidetty mallina.

Vaasassa tehdylle työlle on saatu myös tunnustus maailman johtavilta alan asiantuntijoilta, jotka tunnen myös henkilökohtaisesti ja jotka ovat vierailleet Vaasassa. Joukkoon kuuluvat mm. professori Manfred Köhler (maailman viherkattojärjestön presidentti) ja Herbert Dreiseitl (yksi maailman johtavista ympäristösuunnittelijoista) puhumattakaan maamme johtavista alan asiantuntijoista.

Vaasan Gerby on maamme ensimmäinen kestävään luontoperustaan tukeutuva asuinaluesuunnitelma, joka on arvossa arvaamattomassa ja edelleen hyvänä ja innovatiivisena esimerkkinä kaikille tuleville vastaaville hankkeille maassamme. Vaasassa jo Gerbyssä Jorma Panun kehittämä ratkaisumalli onkin jo otettu normaaliksi käytänteeksi. Toni Lustilan tästä maisemarakenneteoriaan tukeutuvasta suunnittelumenetelmästä Vaasan kaupungille laatima opas on hyvä lähtökohta jos haluaa tutustua tähän tarkemmin.

Aimo: Onko tässä kyse siitä, että kukaan ei ole profeetta omassa maassaan tai omalla paikkakunnallaan?

Vesa-Matti: Ei tarvitse ollakaan. Mutta viisaus alkaa tosiasioiden tunnistamisesta ja tunnustamisesta - tässä järjestyksessä. Nykyinen maailma on vaikea, tietoa on paljon, ja poikkitieteellisyys edellyttää laaja-alaista, monitieteistä lähestymistapaa. Lisäksi tarvitaan yhä enemmän yhteistyötaitoja, asioiden syvällistä ymmärtämistä sekä terävintä viimeisimmän tieteellisen tiedon seuraamista. Käytännön sovelluksissa myös asukkaiden osallistuminen on yhä tärkeämpää. Vastausten etsiminen kulloinkin ainutlaatuisen paikallisuuden haasteisiin lähtee siitä että kaikki tieto ja taito punotaan yhteen heti alkuvaiheessa. Yhteistyöstä kasvaa uudenlaista asiantuntemusta ja ymmärrystä. Kehittyvien käytänteiden ja uusien ajatusten myötä luodaan tavoitteita ja visioita, jotka ovat aikaansa edellä. Gerby on erinomainen esimerkki aikaansa edellä olleesta asuinalueratkaisusta. Tällä hetkellä se tarjoaa jo palautetietoa siitä miten alueen ympäristö on viimeisen 20…30 vuoden aikana kehittynyt.

Vaasan perinne ei saa katketa! Perinteessä ei ole kyse aiempien sukupolvien tekojen toistamisesta, vaan sen hengen löytämisestä, ylläpitämisestä ja edelleen kehittämisestä joka on mahdollistanut aiempien sukupolvien aikaansaannokset. Vaasan perinne suomalaisen puukaupunkikehityksen huippuna velvoittaa edelleen.

Tuosta Eteläisen kaupunginselän suunnitelmasta on olemassa oikein hyvä julkaisukin: Eteläisen kaupunginselän ja sen valuma-alueiden ympäristöyleissuunnitelma. Arkkitehdit Paunila & Rautamäki Ky yhdessä Pohjanmaan liiton, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Vaasan kaupungin sekä Mustasaaren ja Laihian kuntien kanssa (Oy Fram Ab, Vaasa 1999).

Aimo: Tietoa ei siis ainakaan tunnu puuttuvan. Kiitos haastattelusta.

Vesa-Matti: Kiitos

Vesa-Matti Honkanen, ympäristösuunnitelun lehtori, Vaasan ammatikorkeakoulu


Kuva AN. Näkymä Ojbergetin laelta näkötornista 24.9.2011 klo 18. kohti Sundominlahden pohjukkaa.


Kuva AN. Munsmon rannasta kohti vastarantaa. 16.10.2011 klo 17.


Kuva AN. Vettäkin toki lahdella näkyy. Mutta matalaa on. Kuva on otettu 11.7.2008.

lauantai 12. marraskuuta 2011

Viikolla 46

Vaikuta Sinäkin, ole oikeassa paikassa oikeaan aikaan!




Netissä voit ilmaista mielipiteesi Vaasan kehittämissuunnitelmiin

• Palosaaren salmen ja Mansikkasaaren suunnitelmiin 30.11.2011 asti Palosaaren ideakilpailun 2011 asukaskommentointi

• Vaasan saariston kehittämisnäkymiin suomeksi , sidan på svenska

• Asukasyhdistyksemme on saanut kutsun olla mukana myös mielenkiintoisessa Muovan ja Vaasan kaupungin yhteishankkeessa. Vaasan kaupunki osallistuu World Design Capital Helsinki 2012 -vuoteen. Now, Citizen meets Sustainable Design- hankkeen tavoitteena on täydentää ja olla viestinnällinen osa World Design Capital Helsinki 2012- hankekokonaisuutta sekä tuoda lisäelementtejä designpääkaupunkivuoteen maakunnallisena yhteistyötahona. Tutustu hankkeeseen Now, Citizen meets Sustainable Design- hankkeeseen.

perjantai 11. marraskuuta 2011

11.11.-11 klo 11.11

Etsimme ja löydämme kauneutta!

Kuvistunti menossa, seiskoja eli 13 – 14-vuotiaita nuoria luokassa. Osalla heistä on ”tiedossa”, että maailmanloppu tulee, NYT!

Teemme isänpäivän kortteja. Tai ainakin osa tekee, sillä tämä aihe on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut vapaaehtoiseksi marraskuun tuntitehtäväksi. Kaikilla ei ole isää, isä ei ehkä ole tallella, - tai isälle ei haluta tehdä onnittelu- ja kiitoskorttia.
Joskus tuntuu siltä, että maailma muuttuu liikaa ja liian nopeasti.

Isänpäiväkorttien kanssa teemme samanaikaan toista kuvisharjoitusta. Olemme käsitelleet viime viikkoina isoaja asioita, ihan elämän peruskysykyksiä, eli käsityksiämme hyvästä, kauniista ja totuudesta - ja myös niiden vastakohtia.

Kellon lähestyessä 11 yli 11 menen keskelle luokkaa, oppilaiden lähelle. Sanon heille näin:

Voi hyvinkin olla, että vuosien ja vuosikymmentenkin jälkeen sinulta kysytään muistatko mitä teit 11.11.2011 klo 11.11? Voit vastata silloin, muistan toki, erittäin hyvinkin, ETSIN JA LÖYSIN KAUNEUTTA.

Tässä oppilaiden ”vastauksia” eli kuvistunneillamme tehtyjä väritystehtäviä.


Monistepohja. Tallenna kuva kotikoneellesi ja kopioi se paperille. Tehtävä on värittää se omasta mielestäni niin kauniiksi kuin vain voit.Voit värittää kuvasi puuväreillä, tusseilla tai vaikkapa tietokoneella. Vastauksesi eli lopputulos syntyy tekemällä, ei niinkään etukäteen suunnittelemalla. Kokeile sinäkin rohkeasti, kauneuden etsimien ja löytäminen tekee hyvää meille jokaiselle!

torstai 10. marraskuuta 2011

Må ett grönt och hållbart Vasa vara vårt levande museum


Den här artikeln är tidigare publicerad i Vasabladet.

För en tid sedan framfördes i denna tidnings spalter iden att grunda ett museum för industribyggnaderna här i Vasa. Ett eventuellt Guggenheimmuseum är på förslag till Helsingfors- vår tid skriker efter wau-arkitektur. Även detta har kommentarats på ledarspalten. I framtiden bör den museala funktionen inte reduceras till att vara enbart en utställningsplats utan ett forum för ökad växelverkan. De bör vara mötesplatser och vardagsrum för oss människor. I samma anda kan stadmiljön skapas. I Vasa har vår stadsplanering arbetat målmedvetet och dess resultat kan av den invigna betraktas som en ‘wau-stadsplanering’.

Vår stad består inte enbart av sitt industriella förflutna, utan har sedermera utvecklats till en stad med nordens största moderna industriella energikluster. Energilösningar och miljöfaktorer är, som jag ser det, starkt sammanlänkade till en hållbar helhet. Detta kan betraktas som utgångspunkt även för all hållbar stads- och miljöplanering. I stället för att inskränka oss till tanken på enbart ett industrimuseum, skulle vi alltså kunna utveckla en större helhet, den levande stadsmiljön.

Setterbergs Vasa blev höjdpunkten för den långa historiska trästadsutveckling, som skedde i Finland strax före industrialismens inmarch i slutet av 1800-talet. Den stadsplanen skapade riktlinjer även för det hållbara och naturnära nutida Vasa. Den forna stadsplanen förpliktar och erbjuder ett unikt och enastående utgångsläge, blott vi månar om dess fortsatta utveckling.

Kulturmiljön består av mänsklig planering och byggnation i ett geografiskt koncept. Den är ett resultat av den lokala utvecklingen, av vår gemensamma historia, av våra värden och val under olika tidsepoker. Den byggda kulturmiljön bör enligt moderna mått även fylla hållbarhetskriterier. Me det avses den byggda miljöns relation till landskapet, dess topografi och ekologi. Till syvende och sist måste vi sträva till att kultur och natur på bästa möjliga sätt bör få samverka.

När man planerar ett samhälle måste man kunna kombinera alla olika aspekter, det ekologiska, estetiska, tekniska och ekonomiska till en fungerande helhet. Begreppet miljökultur ger oss ett gott avstamp i processen när vi skall bedöma de miljökonsek¬venser våra val och värderingar resulterar i. En hållbar stadutvecklingen kan inte längre betraktas som ett val utan en nödvändighet. Gällande lagstiftning förutsätter också att vi måste förbereda oss på klimatförändringen och vad den medför av extrema vädervariatio¬ner. En välmående produktiv urban natur tolererar bättre den miljöpåverkan mänskan förorsakar. Vår egen stadsplanering har redan länge arbetat på denna linje. Stadens nya generalplan (2030) har hållits i ett professionellt grepp. Vasa har föregått som ett gott exempel och föranlett professionella besök från olika städer.

Gerby var det första bostadssområdet i Finland, som planerades och byggdes på ett miljömässigt hållbart sätt på 1980-talet. Man stödde sig på landskapssturkturteorin under planeringen. Teorin utgår från att vattnets kretslopp bibehålls i den byggda miljön som ett stöd för naturens egna processer. Naturen och den byggda miljön kommer då att bilda en harmonisk och hållbar miljö. Detta har gynnat bade ekologi och kommunalteknik.

Samhället är en helhet, som oftast vuxit fram som ett svar på diverse impulser och behov, dock mer sällan planerat som en fungerande helhet. Den hållbara utvecklingen förutsätter ett betydligt mer holistiskt och målmedvetet planeringsgrepp. Att utveckla staden som helhet framöver innebär en uppriktig satsning på dess imago, framtidsvisioner och invånarnas välbefinnande. Det gröna och naturnära stadslandskapet i Vasa kan ha ett attraktionsvärde och synliggöra den tidsenliga stadsuvecklingens ide. Vasa skall vara en stad där man både lever och upplever, förstår sig på och lär sig av stadsmiljön, där det hållbara stadslandskapet blir en självklar del av vardagen. Är inte detta vår utmaning!

En av våra förnämsta internationella sakkännare inom området, Herbet Dreiseitl, har vid sitt besök som gästföreläsare i Vasa yrkeshögskola konstaterat, att Vasa har alla förutsättningar att fortsättningsvis driva staden i en för den gynnsam och miljömässigt hållbar riktning www.dreiseitl.de/ .

Vasa måste skapa sin egna innovativa lösning på wau världen och fortsätta vidare på den väg som vi så framgångsrikt påbörjat. Att beakta miljön som helhet är vårt viktigaste ansvar framöver. Må ett grönt och hållbart Vasa vara vårt levande museum i dess vidaste bemärkelse!

Vesa-Matti Honkanen, arkitekt, lektor i miljöplanering vid Vasa yrkeshögskola.

Vaasan kirkkopuisto – avaus tulevaisuuteen


Kirkkopuisto ympäristöineen on jo alkuaan avaus tulevaisuuteen, kaupungin kestävä ydin.
Vaasalla on perinteeseen tukeutuva, luontoarvoja ilmentävä kestävä keskusta. Tuleva kaupunkitaide perustuu viimeisimmän tiedon ja taidon yhdistämiseen.
Ottamalla kaupunkiympäristö kokonaisuutena lähtökohdaksi on Vaasasta luotavissa todellinen Art-City, joka pitää sisällään taidon osata luoda yhteisön hyvinvointia ja kokonaisympäristö kaiken muun kulttuurisen tuotteliaisuuden, taiteiden, yrittäjyyden ja alueellisen elinvoimaisuuden perustaksi. Rakennettu ympäristö on arvojemme näkyvä muoto.

Vaasan vihreä sydän

Vaasassa on ainutlaatuisella tavalla keskeisimpänä elementtinä luonto. Kaupunkiperinnettä tulee vaalia. Luontosuhde voidaan kehittää voimakkaaksi imagotekijäksi kaupunkien välisessä kilpailussa sekä malliksi tuleville kaupunkiympäristöille. Vaasa on vehmas kaupunki, jonka keskustaa ympäröi rantapuisto. Se rajaa ydinkeskustan ikään kuin perinteinen kaupungin muuri. Keskuksena on kirkkopuisto ja sitä ympäröivä monumentaalikeskus, luonnon arvoja korostava vahva symboli. Lähtökohta tarjoaa oivallisen perustan tulevalle kehitykselle.

Luonto ylinnä

Monumentaalikeskustan muodostaa kolmen puistomaisen korttelin sommitelma, keskuksenaan kirkkopuisto. Perinteisiin rakennuksiin kuuluvat kirkon ohella sen molemmin puolin sijaitsevat kaupungintalo ja vastikään laajennettu lukiorakennus (Vasa Övningsskola). Rinnakkaiset puistokadut yhdistyvät kolmen korttelin matkalla toisiinsa puistojen läpi. Mittakaavaltaan suurempi kokonaisuus kokoaa puistot ja sitä ympäröivät rakennukset kaupungin arvon mukaiseksi monumentaalikeskukseksi. Kokonaisuus sijaitsee topografisesti maisemaselänteen ylimmällä lakialueella. Näin kirkkopuisto korostuu jo sijaintinsakin puolesta korkeimpana arvona keskustassa.

Valo työssä

Keskustan sijainti maaston korkeimmalla osalla luo parhaat edellytykset aurinkoisuudelle. Valo korostaa keskustapuiston arvoa. Pohjoisen sijaintimme johdosta aurinkokulma jää pääosin matalaksi. Valoa riittää kesäisin runsaastikin, mutta keskipäivän korkeampi aurinkokulma on vain pieni osa valoisaa aikaa. Tällaisissa äärevissä olosuhteissa valon laatu ja sen määrä on keskeistä. Varjoisat katveet rakennusten pohjoissivuilla on minimoitava. Keskeiset rakennukset sijoittuvatkin selänteen laelle etelä-pohjoissuuntaisesti. Varjoisuus vältetään ja luodaan edulliset olosuhteet sekä itse puistoihin että rakennusten pitkille pääjulkisivuille.

Puisto keskuksena

Vaasassa perinteen mukaan julkiset rakennukset on sijoitettu vapaasti puistoon. Kirkkopuistossa korostus on kaksinkertainen. Luonto on sijoitettu kaupungin keskustaan. Kirkko puolestaan merkitsee sen ytimen. Valittu ratkaisu korostaa luontoa lähtökohtana. Monumentaalikeskus ulottuu Raastuvankadulta Koulukadulle. Se kokoaa eri aikakausia, käyttötarkoituksia sekä tyylejä edustavat rakennukset, alkaen aina kaupungin alkuperäisistä puurakennuksista (Loftet). Kirkko muodostuu tämän avaran kaupunkikeskustan maamerkiksi. Kirkkopuisto ympäristöineen on Vaasan arvokkainta perinnettä.

Ympäristöarvot

Avara ja vehmas kulttuuriympäristö kestää aikaa. Lähtökohdiltaan kauniimpaa ja sisällöltään arvokkaampaa keskustaa saa hakea. Setterbergin perinne, sen ajattomuus ja arvot haastavat muiden kaupunkien ympäristöllisen laadun ja niiden perusarvot. Vaasassa kootaan yhteisölliset arvot ja toiminnot, päätöksenteko ja uuden oppiminen (koulut) puistojen piiriin. Torialue kaupallisine toimintoineen sijoittuu hienovaraisesti hieman etäämmälle arvokkaasta ytimestä.
Jos verrataan Vaasan monumentaalikeskustaa esimerkiksi Helsingin senaatintoriin huomataan, että siellä vain rakennetun ympäristön alla piilevät maanpinnan muodot viestivät luonnosta. Keskus on rakennusten hallitsema. Vaasan tuleekin olla ylpeä tulevaisuuden ympäristöarvoja sekä kaupungin ja luontoyhteyttä ilmentävästä keskustastaan.

Kirkko ja kestävä kehitys

Kestävän kehityksen käsite on ollut ensimmäisen kerran esillä Kirkkojen Maailmanneuvoston kokouksessa vuonna 1974 (Stephen Wheeler, 1996). Tällöin tuotiin esiin vaatimus luonnon ja ihmisen ykseydestä. Ihmisellä on erityinen vastuu ympäristöstään. Luonnon ja luomakunnan eheyden säilyminen asetettiin tavoitteeksi. Suomen kirkon yhteiskunnallisen työn keskuksen ympäristöraportissa mainitaan myös mm. että ihmisen kuuluminen luonnon kokonaisuuteen on oleellinen osa kristillisen uskon perinteistä tulkintaa – eikä uskontomme ole määriteltävissä ilman tätä keskinäistä riippuvuutta. Kirkon periaatteiden mukaan ihmisten ja luomakunnan hyvinvointi on otettava huomioon kokonaisuutena.
Vaasan kirkkopuiston symboliarvo on siis velvoittava kirkon perinteen kannalta. Luonto puiston muodossa symboloi kasvua, luomakunnan ja yhteisön uudistumista ja elinvoimaisuutta. Kirkon restauroinnin valmistuttua voitaisiin ajatella tämän laajemmankin ympäristökokonai¬suuden edelleen kehittämistä arvonsa mukaan. Seurakunnat ovatkin jo osoittaneet kiinnostuksensa puistonsa kehittämiseksi osaksi kaupunkikuvaa.

Taiteen ja elämän yhteys

Vaasan kirkko edustaa uusgoottilaista arkkitehtuuria. Tyylin perustana 1100-luvun gotiikka, joka ilmensi unelmaa tulevaisuudesta, oli rakennettu paratiisin kuvaksi. Uusgotiikka syntyi 1800-luvulla Englannissa voimakkaan sosiaalisen, teollisen ja taloudellisten murroksen aikaan. Se oli edistyksellistä ja inhimillistä arkkitehtuuria. Historiallisia katedraaleja rakennettiin pitkään, ne eivät olleet koskaan lopullisesti valmiita. Täten ne kuvastavat liikettä kohti valoa, jatkuvaa muutosta ja mahdollisuutta uusiutua. Siten katedraalit ylistävät Luojaa ja luomakuntaa, myös ihmistä. Gotiikka edustaa muutoksen toivorikkainta visiota. Täydellisyyden vaatimus on oikeastaan taiteen merkityksen väärin ymmärtämistä. Taiteen ydin onkin itse tavoitteessa, jatkuvassa etsimisessä ja kasvussa. (John Ruskin, William Morris)
Gotiikan keskeisenä aiheena on luova valo, Pater Luminum. Katedraalit avautuvat kohti jumalallista valoa, joka avaa järjellemme mahdollisuuden ymmärtää perimmäinen totuus. Tämä yhteys taiteen ja elämän välillä tekee gotiikasta inhimillistä. Kirkko ei ainoastaan avaudu kohti valoa, vaan on myös mahdollisuus kohdata syvin minuus ja kanssaihmiset. Vaasan kirkkoarkkitehtuuri sisältää näin ollen voimakkaan kulttuurisen sanoman ja haasteen uudelle kaupunkitaiteelle.

Eko-logiikka

Vaasa on monisatavuotisen suomalaisen puukaupunkiperinteen huipentuma, sen viimeinen toteutettu kaupunki. Tämän perinteen haaste oli paloturvallisen ratkaisun saavuttaminen. Vaasan vehmas luonto ja avara kaupunkiympäristö takasivat paitsi paloturvallisuuden ja loivat viihtyisän ympäristön.
Tulevaisuuden kaupunkikulttuurin tavoitteeksi tulisi vastaavasti asettaa terveellinen ympäristö. Kaupunkiekologia ja uusi luontosuhde haastaa uudenlaiseen vastuuseen itsemme ja ympäristömme hyvinvoinnista kokonaisuutena. Ympäristöarvot tulevat joka tapauksessa korostumaan kaupungistumisen kiihtyessä. Samalla olemme jo siirtymässä kaupungistumista seuraavaan kehitysvaiheeseen: kaupungistumisen digitalisoitumiseen. Tämä murros saattaa olla maatalousyhteiskunnan kaupungistumista huomattavastikin rajumpi. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus on kuitenkin pysyvä perusehto. Kehittyvä teknologia tarjoaa välineet ympäristöprosessien paremmaksi mallintamiseksi. Teknologisten sovellutusten eettinen ulottuvuus onkin siinä, miten inhimillisten toimintojen aiempaa tietoisempi ja taitavampi sopeuttaminen osaksi luonnonympäristöämme mahdollistuu. Uudenlainen eko-logiikka on parhaillaan muotoutumassa.

Välttämättömyyden etiikka

Kaupunkisuunnittelun tulee vahvistaa kaikenpuolista yhteenkuuluvuutta. Ekologinen kaupunkikulttuuri on käytäntöjä yhteen liittävää, monialaisia kokonaisuuksia hahmottavaa, ei niinkään erillisten osatekijöiden analysointia tai erillinen tieteenala. Ympäristötieteet ovatkin nousemassa eri tieteitä yhtenäistäväksi, ongelmakeskeiseksi ja synergiseksi tieteenalaksi.
Kaupunkia rakentaessamme emme rakenna pelkästään ympäristöä vaan myös itseämme, omaa olemustamme, toteutamme arvojamme sekä tuemme asettumistamme ja juurtumistamme aikaan ja paikkaan. Suunnittelu ei pohjimmiltaan ratko pelkästään hetkellisen toiminnan tarpeita. Pikemminkin siihen kuuluu jatkuvuus, tietty arvoperustaisuus; samanaikainen ajankohtaisuus ja ajattomuus. Tästä johtuu, että pelkässä kylmän laskelmoivassa suhtautumisessa rakentamiseen on jotakin ihmistä alentavaa ja loukkaavaa. Yksilön ja kaupunkilaisten etu on nähtävä yhdessä määriteltyjen arvojen puolustamisena ei hetkellisen mielihyvän tai maineen tavoitteluna. Kaupungin rakentaminen paikallisen perinteensä ja yhteisönsä uusien ympäristöllisten arvojen ilmentymäksi on ainutlaatuinen mahdollisuus Vaasalle.

City Art – kaupunkitaide

Luontoa ja ihmistä arvostava sekä niitä toisiinsa yhdistävä eettinen lähtökohta vaikuttaisi siihen miten suunnittelemme yhdyskuntamme orgaaniseksi osaksi luontoperustaamme. Se tähtäisi hyvinvoivan, tuottavan ja terveellisen asuinyhteisön aikaan saamiseen. Ainoastaan luontosuhteessaan onnistunut, kestävä ja tasapainoinen ympäristö voi tulevaisuudessa muodostaa perustan toimivalle, viihtyisälle ja merkitykselliselle kaupunkiyhteisölle.

Ottamalla kaupunkiympäristö kokonaisuutena lähtökohdaksi on Vaasasta luotavissa todellinen Art-City, joka pitää sisällään taidon osata luoda yhteisön hyvinvointia ja kokonaisympäristö kaiken muun kulttuurisen tuotteliaisuuden, taiteiden, yrittäjyyden ja alueellisen elinvoimaisuuden perustaksi.

Avaus tulevaisuuteen

Tulevaisuudessa kaupungin viihtyisyyden, terveellisyyden ja yhteisön sosiaalisen elinvoimaisuuden vaatimukset korostuvat. Vaasa voisi muodostua esikuvaksi kaupungista, jolla on vihreä ja kulttuurisen arvonsa tunteva ydin. Tämä vahvistaisi kaupunkimme identiteettiä sekä lisäisi Vaasan painoarvoa tulevaisuudessa. Luontoperustastaan alkunsa saava paikallinen omaleimaisuus on aina todellista, luonnon perusehtoja noudattavaa ja kokemukselliseen viisauteensa juurtunutta.
Ympäristömme on aina arvojemme näkyvä ilmentymä, rakennettu muoto. Mitkä arvot Vaasa tekee kaupunkisuunnittelussaan näkyväksi ? Tärkeintä ei ole aikaisempien tekojen toistaminen, vaan sen hengen löytäminen, mihin menneet sukupolvet ovat toimintansa perustaneet. Kirkkopuisto ympäristöineen on jo alkuaan avaus tulevaisuuteen, kaupungin kestävä ydin.

Vesa-Matti Honkanen, ympäristösuunnittelun lehtori, Vaasan ammattikorkeakoulu

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Vaskiluoto teemailta

Kuva AN / Syksynlehdet 31.10.2009

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n hallitus on koonnut 12 kohdan listan VASKILUODON alueen ajankohtaisista kysymyksistä. Osa asioista on etenemässä kaupungin hallituksessa ja valtuustossa lähiaikoina, kun yleiskaavan käsittely etenee. Tarkemmin asiat konkretisoituvat asemakaavavaiheessa tulevina vuosina.

Asukasyhdistyksemme järjestää 15.11.2011 sääntömääräisen syyskokouksen (17.45 – 18.30) jälkeen avoimen yleisötilaisuuden VASKILUOTO TEEMASTA klo 18.30 – 20.00. Kahvi ja tee tarjoilua! Tilaisuus pidetään NNKY:n kerhotilassa Kirkkopuistikko 30.

Mitä mieltä Sinä olet? Tule paikalle keskustelemaan!

1. Sataman pysymisestä Vaskiluodossa, ja satama-alueen suunnitelmista?
2. Mahtuuko Vaskiluodon alueelle uutta teollisuutta?
3. Voidaanko Niemeläntielle rakentaa kerrostaloja?
4. Miten pitkälle jatkuu öljysataman elinkaari?
5. Voidaanko Vaskiluodon rekkaliikennettä keskikaupungin läpi vähentää?
6. Tehdäänkö Vaskiluodon siltaremonttia myös asukkaiden ehdoilla?
7. Milloin saadaan raskaalle liikenteelle uusi tie Myrgrundin kautta?
8. Onko leirintäalueen sijainti nyt paras mahdollinen?
9. Millainen on Vaskiluodon metsän tuleva asema virkistysalueena?
10. Miten voidaan säilyttää ja kehittää veneseurojen toimintaedellytyksiä?
11. Mikä on Vaskiluodon pientaloalueiden tulevaisuus?
12. Onko Sundominlahden pelastamisella jo kiire?

Tällä Pro Vaskiluoto – listalla yhdistyksemme toivoo keskustelun nyt käynnistyvän / jatkuvan näistä nyt esiin nostamistamme teemoista. On syytä priorisoida ja miettiä mitkä teemoista ovat kiireellisimmät, sillä kaikista 12 kohdasta ei varmaankaan ole vielä nyt / tässä yleiskaavatilanteessa tarpeen eikä mahdollista edetä. Kirjaamme ylös näkökohtia, ja toivomme asioiden edetessä asiallisen yhteistyön onnistuvan kaikkien tahojen kanssa, niin päättäjien, suunnittelijoiden kuin asukkaiden, meidän jokaisen vaasalaisen toimesta.

Erityisen iloisia olemme siitä, että saamme iltaan vieraaksemme Vaasan yliopiston yhteiskuntasuhteiden kehittämispäällikön, varatuomari Markku Lumion. Hän on lupautunut tulemaan ”karttojen äärelle” ja pitämään kommenttipuheenvuoron asiaan liittyen.

Tilaisuus alkaa siis klo 18.30, katsomme ensin Tuija Arina-Sundelinin kuvaesityksen Vaskiluodosta. Tervetuloa kaikki!

Kuvat AN / Vaskiluotoa 31.10.2009

Sundominlahti mataloituu


Kuva AN. Näkymä Munsmon satamasta kaupunkiin päin 16.10.2011.

Mitkä ovat järkevät toimenpiteet, ja millaisella aikataululla toimeen on syytä tarttua? Mielipiteitä on varmaan monia mm. suunnitteilla olevista tekosaarista (yleiskaavaehdotus). Kerro omat mielipiteesi, sanoin ja kuvin tässä blogissa! Joko kommenttikirjoituksella tähän alle, tai lähettämällä minulle oma erillinen juttusi julkaistavaksi omalla nimelläsi. Ota rohkeasti yhteyttä! (aimonyberg(at)gmail.com)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Vaasan Palosaaren salmen ideakilpailu


Palosaaren salmen alueen ideakilpailun ratkaisu julkistetaan torstaina 3.11.2011 klo 11.00 Vaasan kaupunginvaltuuston istuntosalissa, Vaasanpuistikko 10.

Tilaisuuden ohjelma
11.00 Kahvi
11.15 Tervetulotoivotus
Palkintolautakunnan pj. kunnallisneuvos Raimo Rauhala
11.30 Kilpailun ja kilpaehdotusten esittely sekä palkintolautakunnan ratkaisu
Professori Ilmari Lahdelma arkkitehti SAFA
12.15 Vapaamuotoista keskustelua kilpailuehdotuksista ja Palosaaren salmen alueen kehittämisnäkymistä.

Tämän jälkeen AIKATAULU on seuraava:

3.11.2011
Kilpailun julkistamistilaisuus ja töiden julkaiseminen ”Sinun Vaasasi” sivustolla asukasarviointia varten. Työt ovat kaupunkilaisten arvioitavissa 30.11.2011 saakka.

Siirry sivulle Palosaaren ideakilpailu
Linkistä löytyvät kaikki viisi kilpailuehdotusta.Tuomariston yksimielisesti valitsema voittajaehdotus on "Mansikka ja variksenjalka".
Lue myös 20.4 -25.5.2011 annetusta palautteesta ja ehdotuksista koottu raportti.

2011 – 2012
Asemakaavan muutoksen käynnistäminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettaminen nähtäville.

VKA ry seuraa mielenkiinnolla käynnistyvää keskustelua, niin Palosaaren asukasyhdistyksen kuin muidenkin tahojen kannanottoja. Myös yksittäisten ihmisten perusteltuja mielipiteitä tulee varmasti kuulumaan, sillä niin pitkään on mm. Mansikkasaaren tilanteesta Vaasassa puhuttu.
Nyt siis alkaa vihdoin tapahtua – hyvä näin!

tiistai 1. marraskuuta 2011

Tule Sinäkin syyskokoukseen!


Kuva AN. Auringonlasku 12.1.2010 klo 16.27

Asukasyhdistyksemme syyskokous on 15.11. 2011 klo 17.45 – 20.00.

Tervetuloa keskustelemaan mm. Vaskiluodon tulevista suunnitelmista! Olet lämpimästi tervetullut, ja ota ystäväsikin mukaan!
Yhdistyksen sääntömääräisten asioiden käsittelyssä, kuten hallituksen jäsenten vaalissa, äänioikeus on vain jäsenillä.

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n syyskokous
tiistaina 15.11.2011. Paikka on NNKY:n kerhotila, Kirkkopuistikko 30.

17.45 – 18.00 kahvi / tee
18.00 – 18.30 sääntömääräiset asiat
18.30 – 19.00 katselemme Tuija Arina-Sundelinin kuvaesityksen Vaskiluodosta.
19.15 – 19.45 Asukasyhdistysten roolia ja Vaskiluodon kaavasuunnitelmia kommentoi keskustan asukas, VT Markku Lumio. Keskustelua.
(Huom! hallituksen jäsenet paikalle jo klo 17.00)
Tervetuloa

Pj. Aimo Nyberg 050 3308540, siht. Meta Sahlström 040 7439942, rahast. hoitaja Gustaf Eur, Tuija Arina-Sundelin, Torsten Björkholm, Asko Halme, Eija piispala, Ari Sundberg, Gustav Tujulin, Harry Tuomi, Aatto Wuorenlinna.

Esityslista sääntömääräiseen syyskokoukseen 2011 VKA ry:n virallisilla sivuilla http://vkaicv.nettisivu.org/ Ajankohtaista

Jäsenmaksu. (7€) niille, joilta vuoden 2011 maksu vielä puuttuu. Uusi tilinumeromme on Ålandsbanken 660100- 1083716.

Välkommen till höstmötet och ta gärna med er era bekanta!Välkommen till Invånarföreningens i centrala Vasa rf höstmöte tisdagen den 15.11.2011 Plats: Kyrkoesplanaden 30, NNKY:s klubblokal.

17.45 - 18.00 Kaffe / te
18.00 - 18.30 Stadgeenliga höstmötesärenden
18.30 – 19.00 Tuija Arina-Sundelin visar angelägna bilder från Vasklotskogen
19.15 – 19.45 ”Invånarföreningens roll och planeringen av Vasklot” kommenteras av stadens invånare vh Markku Lumio. Diskussion.
(Obs! Styrelsen träffas redan klockan 17.00!)

Ordf. Aimo Nyberg 050 3308540, sekr. Meta Sahlström 040 7439942, kassör Gustaf Eur, Tuija Arina-Sundelin, Torsten Björkholm, Asko Halme, Eija piispala, Ari Sundberg, Gustav Tujulin, Harry Tuomi, Aatto Wuorenlinna.

Kallelse och föredragningslista för stadgeenligt höstmöte 2011 http://vkaicv.nettisivu.org/ Aktuellt
Medlemsavgifter. (7 €) för år 2011. Ny bankförbindelse är Ålandsbanken 660100 - 1083716

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...